Koulutuksen Padlet, missä on materiaaleja, linkkejä lisätietoihin ja linkki keskusteluympäristöön. Mukaan pääsee ja tallenteet saa vain ilmoittautumalla. https://padlet.com/matlaakso/verkkopeda2022
2. Ohjelma klo 13-16
• Tervetuloa
• Opettajan osaaminen ja erilaiset verkkokurssit
• Verkkokurssin suunnittelu eli pedagoginen käsikirjoitus
• Verkkokurssin rakentaminen, toteutus ja arviointi
– Oppimistehtävät, keskeyttämisten ehkäisy, erityinen tuki ym.
• Reflektio
Webinaarissa perehdytään verkkokurssin suunnitteluun, rakentamiseen ja
toteutukseen. Emme opettele jotain tiettyä oppimisympäristöä, vaan
enemmänkin puhumme verkkopedagogiikasta yleisesti. Saat valmiuksia
verkkokurssin pedagogiseen käsikirjoittamiseen ja toteutukseen.
Saat myös vinkkejä verkkokurssin arviointityökaluista ja siitä, miten
ehkäistä keskeyttämisiä.
Kuvat: Alexandra Koch, CC0, pixabay.com
7. Opetuksen hyvät työtavat
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
• Työskennellään asiantuntijatiimien tapaan.
• Suoritetaan todenmukaisia tehtäviä ja ratkotaan haastavia ongelmia.
• Hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa.
• Luodaan yhdessä uutta tietoa ja laaditaan konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena.
Kuva: Alexas-Photos, CC0, pixabay.com
8. Monenlaisia verkkokursseja
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia verkkoon
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa
9. Kaksi tapaa luoda verkkokursseja
Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla,
UEF:n Flippausmanuaali 2018: www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus
10. Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja
kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon
esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin
välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä
11. Vuorovaikutus johdattaa
ymmärtävään oppimiseen
Anne Rongas ja Kaisa Honkonen: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vuorovaikutus-ja-viestintataidot
”Jos oppija muistaa ja toistaa asioita, muttei osaa keskustella asioista,
oppiminen on jäänyt pintatasolle.
Vuorovaikutuksen rinnalla tarvitaan yksilöllisen työskentelyn hetkiä,
jolloin vuorovaikutus tapahtuu oppisisältöjen kanssa,
oppijan mielessä tai taitoja harjoitellen.
Kun oppija tekee näitä yksilöllisen
työskentelyn hetkiä näkyväksi --,
opettaja ja vertaiset voivat antaa
palautetta ja ohjata vaikeissa
kohdissa eteenpäin.”
12. Yksilöllisen tai yhteisen työskentelyn
näkyväksi tekeminen
• Kurssiympäristön keskustelualue tai yhdessä muokattava dokumentti
• Oppimispäiväkirja, portfolio
• Verkkosivu tai blogi: kurssin, pienryhmän tai opiskelijan oma
• Muistitaulut, ajatuskartat
• Videot, animaatiot, kuvatarinat
• Verkkojulkaisut
• Infograafit, julisteet, kuvat
• Äänitiedostot, podcastit
• Interaktiiviset kuvat ja videot
• Sosiaalinen media
15. Verkkokurssin suunnittelun lähtökohdat
• Sisällöt ja oppimistavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät
• Rakenne ja organisointi: aikataulu, sisältääkö lähitapaamisia,
yksin/pienryhmissä/yhdessä, viikoittain/teemoittain, saman-/eriaikaisesti
• Verkkoympäristöt: opettajan/ryhmien/opiskelijoiden työkalut (PLE)
• Opettajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Materiaalit, oppimistehtävät, vuorovaikutus, ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com
16. Pedagoginen malli
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
• Ks. esim: www.tuni.fi/tlc/suunnittelu/pedagoginen-suunnittelu
17. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.
18. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle. Käsikirjoitus voi olla esim.
visuaalinen malli, taulukko tai aikajana.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com
20. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia
21. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja
lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on
huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com
22. Verkkokurssin aloitus
Kurssin perustiedot: kohderyhmä/ennakkosuoritukset, tavoitteet,
sisällöt, tehtävät, arviointikriteerit, ohjaus, aikataulut
• Voidaan esittää opiskelijoille visuaalisena mallina
(esim. ThingLink-kuva tai H5P:n accordion, timeline, image hotspot)
• Yhtenäinen malli tai muistilista huomioitavista asioista
oppilaitokselle/koulutusalalle.
Toiminta verkkoympäristöissä:
• Miten Moodlessa, Zoomissa ym toimitaan?
– Linkkaa intraan koottuja tai
somesta löytyviä osallistujan ohjeita
• Verkkokurssin pelisäännöt?
• Esittäytyminen, tutustuminen, vuorovaikutus
• Tervetulotoivotus videona?
• Verkkotapaamisten tallentaminen
Kuva: Geralt, pixabay.com
24. Oppimistehtävillä ohjaat oppimaan
Hanne Koli, CC BY: aoe.fi/#/materiaali/13
• ”Voit ohjata sisältöä eli sitä mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä.
• …tiedonhakua: mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa?
• …havainnointia, ajatteluprosesseja: miten oppija prosessoi tietoa
tehdessään tehtävää?
• …oppimisprosessia: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …työskentelyä: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …yhteisöllistä toimintaa ja ryhmä/tiimityötä: miten ryhmä/tiimi toimii
tavoitteellisesti?”
26. Oppimistehtävän suunnittelu
Hanne Koli, CC BY: aoe.fi/#/materiaali/13
1. Ideoi hyvä ja kiinnostava otsikko
2. Aseta oppimistehtävälle oppimisen tavoitteet
3. Tee tehtäväksi anto
4. Laadi työskentelyohje
5. Valitse ja etsi aineistot
6. Pohdi työskentelyvälineet
7. Informoi oppijan tehtävien ja tuotosten palautus
8. Suunnittele oppimistehtävän arviointi
9. Suunnittele opiskelun seuranta ja ohjaus
10. Lopuksi arvioi minkälaisia oppimistehtäväsi ovat
27. Hyvät oppimistehtävät
Hanne Koli, CC BY: aoe.fi/#/materiaali/13
• Herättävät kiinnostuksen aiheeseen
• Aktivoivat ja motivoivat oppijaa
• Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä
• Ongelmanratkaisupohjaisia
• Ohjaavat tiedonrakentelua
• Ohjaavat uuden taidon kehittymistä
• Ohjaavat työskentelytapojen kehittämistä
• Kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely, paneeli,
keskustelu verkossa
• Tukevat ryhmätaitojen kehittymistä
• Reflektiivisiä
29. Sopivasti palautetta ja ohjausta
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen
median välineistä. Antamalla sitä - asiantuntijanäkökulmasta -
oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.”
”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta,
joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta...
Kysymys on pitkälle siitä, että oppijat kokevat
opettajan olevan läsnä ja välittävän.”
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com
30. Laurean lehtoreiden vinkkejä
verkko-opintojen ohjaukseen
Tuija Marstio, Laurea: www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf
Kerro mihin asioihin opiskelija voi saada ohjausta ja mikä on opiskelijan omalla
vastuulla. Kerro myös milloin ohjausta on tarjolla.
• Tee selväksi, että työmäärä verkossa on ihan sama kuin lähiopetuksessa.
• Pidä kiinni lupauksista ja ole tasapuolinen.
• Aikatauluta ohjaus osaksi opintoja.
• Reaaliaikaisessa ohjaustapaamisessa ole äänessä korkeintaan 1/3 ajasta.
• Innosta ja kannusta opiskelija
yhteiselle oppimismatkalle.
Kuva: Nastya_gepp, CC0, pixabay.com
31.
32. Verkko-opiskelu on vaativaa
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen
on usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan
usein siksi, että sen
toivotaan olevan helpompi.
Merkittävimmät
keskeyttämissyyt ovat
opiskeluteknisten taitojen
heikkous, motivaatio-ongelmat
ja epäonnistunut
vuorovaikutus kurssilla.
33. FiTechin suositukset
keskeyttämisten vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”
35. Ohjeita erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden
inklusiiviseen verkko-opetukseen
Earlin asiantuntijaryhmä, suom. Kati Sormunen:
helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/326641/EARLI_SIG15_Ohjeita_erityisoppilaiden_verkkoopetukseen.pdf?sequence=4&fbc
lid=IwAR1vywt0OM4Q4ZhYvwPBqfnP9K-A3jU4jsgKzESXlGtDleggmZmD1IyoaZM
Erinomainen tutkimustietoon
perustuva ohjeistus
perusopetuksen opettajille ja
muille koulutusalan ammattilaisille.
→ Linkki löytyy Moodlesta!
36. Vinkkejä virtuaalisen
oppimisympäristön rakentamiseen
Earlin asiantuntijaryhmä, suom. Kati Sormunen:
helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/326641/EARLI_SIG15_Ohjeita_erityisoppilaiden_verkkoopetukseen.pdf?sequence=4&fbc
lid=IwAR1vywt0OM4Q4ZhYvwPBqfnP9K-A3jU4jsgKzESXlGtDleggmZmD1IyoaZM
• Etusivulle selkeä ja yksinkertainen yleisnäkymä.
• Ohjeista miten oppimisympäristössä toimitaan.
• Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä.
• Seuraa oppijoiden edistymistä ja mukauta sisältöjä.
• Käytä monilukutaitoa tukevia materiaaleja (esim. kuva, animaatio,
äänite ja video sekä niiden kirjoitettuja vastineita).
• Ohjaa oppilaita hyödyntämään lisämateriaaleja ja pyytämään apua.
• Kerro, miten oppija saa palautetta. Varmista ymmärrys ja anna
palautetta myös oikeisiin vastauksiin
37. Verkko-oppimisesta hyötyvät kaikki
Earlin asiantuntijaryhmä, suom. Kati Sormunen:
helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/326641/EARLI_SIG15_Ohjeita_erityisoppilaiden_verkkoopetukseen.pdf?sequence=4&fbc
lid=IwAR1vywt0OM4Q4ZhYvwPBqfnP9K-A3jU4jsgKzESXlGtDleggmZmD1IyoaZM
Verkko-oppiminen on hyödyllistä kaikille oppijoille, kun
• opetusmenetelmät ovat monipuolisia,
• oppimiselle on monenlaisia mahdollisuuksia,
• oppija saa vaikuttaa opiskeluunsa,
• oppijoita kannustetaan yhteistyöhön ja vertaisoppimiseen sekä
• palaute oppimisesta on jatkuvaa ja kannustavaa.
Säännöllinen käyttö ja oppijoiden kokemuksien
huomioiminen edistävät verkko-oppimista. Hyödyt ja
haitat tulevat esiin pitkäaikaisessa digin käytössä.
42. OSALLISTUJIEN PADLET
Mitä haluat kysyä kollegoiltasi
verkkokursseihin liittyen?
Mikä on tärkein oppisi verkko-
opettajuudesta muille jaettavaksi?
43. Jatketaan keskustelua & opitaan yhdessä!
• Keskustelu
• Kysymykset
• Ideoiden ja tuotosten jakaminen
• Vertaispalaute
• Kommentointi ja tykkäykset
Oppiminen edellyttää webinaarissa esillä
olleiden teemojen pohtimista suhteessa
omaan työhön ja sovellusten harjoittelua.
Sitä kannattaa tehdä melko pian, kun asia
on tuoreessa muistissa.
Ota ideointiin ja kokeiluun mukaan
kollegasi tältä kurssilta tai nappaa
kiinnostunutta hihasta kahvihuoneessa!
Jatketaan oppimista myös Padletissa!
44. Valitse kuva, joka kertoo…
Osallistuja voi valita kuvan valmiista valikoimasta, etsiä tekijänoikeus-vapaan
kuvan Pixabaysta tai sovelluksen kuvahaulla (esim. Padlet).
• Bloggaus kuvakorteista ja visualisoinnista (ks. esim. virtuaalikortit)
www.matleenalaakso.fi/2020/03/kuvakortit.html
Heruta ohjaustarvetta ja
palautetta
• Pyydä reflektioita kesken
kurssin, webinaarien aikana,
oppimispäiväkirjoissa tai
lähipäivien päätteeksi.
Kuvat: Matleena Laakso, CC BY
46. www.matleenalaakso.fi
• Yli 340 bloggausta ja lisää tulossa.
• Koulutusdiojen sivulla kymmeniä
ohjeita verkon palveluista.
• Sähköisten kokeiden sivu:
esimerkkikyselyitä ja ohjediat.
• H5P-työkalujen sivu:
video, ohjediat ja linkki esimerkkeihin.
• Webinaarikoonti:
linkkien takana myös satoja tallenteita.
47. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen.
– Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0