2. Koulutuksen blogi
Blogin osoite löytyy
osallistujalistasta
Materiaalit tulevat blogiin,
keskustelua voi jatkaa siellä,
samoin tehdä kysymyksiä.
Julkaisut ja kommentit
•Bloggaukset etusivulle s-postilla…
(ks. osallistujalista)
•Kommentointi mahdollista ilman
kirjautumista, mutta lisää (etu)nimesi
kommentin perään
4. Tutustuminen & tavoitteet
Tehkää ryhmissä piirros, mistä käy ilmi
• Ryhmänne nimi
• 2-3 ryhmän jäseniä yhdistävää tekijää
• 2-3 ryhmän jäseniä erottavaa tekijää
• Ryhmän yhteinen tavoite tälle koulutukselle
Jakakaa tuotos
• koulutuksen blogiin osoitteella…
• Mukana voi olla myös valokuva
ryhmästänne ja nimet kertomassa
kuka kukin on
Kuva: Brian CC BY-ND
5. todaysmeet.com
1. Saat chat-huoneen antamalla sille nimen ja valitsemalla aukioloajan.
2. Sen jälkeen kerrot osoitteen niille, kenet haluat mukaan.
3. Kukin kirjoittaa etunimen/nimimerkin ja valitsee ”Join”.
6. Haasteitamme
• Haluan rauhassa perehtyä ja kokeilla
vs. haluan nopeasti tutustua moniin uusiin juttuihin
– Kokeilua vai syvällisempää perehtymistä?
– Paljonko tehdään täällä, paljonko jää kotiin kokeiltavaksi?
– Ähky – uutta asiaa tulee paljon: hyvä vai paha?
7. Minne olemme menossa?
”Tulevaisuuden koulusta on paljon visioita.
Kaikissa niissä tietotekniikka on vahvasti mukana uusien,
luovien työtapojen mahdollistajana, yhteisöllisyyden
kehittäjänä ja arjen helpottajana.”
(Opetusteknologa koulun arjessa,
toim. Kankaanranta 2011)
Tvt on vahvasti mukana uudessa
opsissa sekä oppimisen kohteena
että välineenä.
Ks. hyvä koonti aiheesta, Tiina Sarisalmi:
www.slideshare.net/tiinsari/ops-2016-tvt-jatulevaisuuden-koulu
KUVA: Buck, CC BY-SA
9. Tämän päivän oppimisympäristö
Häkkinen & Viteli (toim.) Pilvilinnoja ja palomuureja – tulevaisuuden oppimisen ja työnteon tilat, 2014
Fyysinen ja virtuaalinen
Henkilö-
kohtainen
ja jaettu Formaali,
informaali
ja non-formaali
Globaali ja lokaali
Palapelin kuva: Kimhunghan, CC BY-SA
10. Suomalaisten osallistujien
havainnoimia trendejä 2015
• Collaborative learning (yhteisöllinen opp.) tvt:tä hyödyntäen
• Flipped Classroom (käänteinen opetus)
• Digital leaders (oppilaat jotka tukevat opettajia ja toisia oppilaita)
• Googlen ja Microsoftin uusimmat ratkaisut
• Esitystekniikka
• 3D-tulostus, -mallinnus, -skannaus
• Koodaus, koodikoulut, ohjelmointi, robotit yms.
• Tabletit, Chromebookit, läppärit, säilytys, lataus, synkronointi
• Suljetut sähk.oppimisympäristöt ja avoimet virtuaaliset työtilat
• Kokonaisvaltaiset ratkaisut koulutuksen järjestäjille
• Lisätty todellisuus
• Pelit ja pelillisyys
• Erityisopetuksen tukeminen opetusteknologialla
Suomalaisten matkaraportit: bit.ly/finnbett2015.
11. NMC: Horizon raportti – Koulut 2014
ec.europa.eu/jrc/sites/default/files/horizon_report_eu_fi.pdf CC BY
Trendit
•Sosiaalisen median kasvava
kaikkiallisuus
•Opettajan roolin uudelleen arviointi
•Keskittyminen yhä enemmän
avoimiin oppisisältöihin
•Sulautuvan oppimisen
integroituminen
•Verkko-opiskelun kehittyminen
•Datavetoisen oppimisen
lisääntymien
Tämä dia on kopio Tiina Sarisalmen esityksestä: www.slideshare.net/tiinsari/ops-2016-tvt-jatulevaisuuden-koulu CC BY
1 vuosi
2-3 vuotta
4-5 vuotta
12. • Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
• Maailman käytetyin avoin lisenssi
• Mm. Opetushallitus, Tampereen
kaupunki ja monet hankkeet
suosittelevat CC-lisenssien käyttämistä.
• creativecommons.fi
Kuva: https://creativecommons.org/licenses, CC BY
14. Jakaminen somessa
• Materiaalia viedessään (Flickr, SlideShare,..) tai
oppimisympäristöä perustaessaan (Blogger, Wikispaces,..)
täytyy usein määritellä haluamansa CC-lisenssi tai copyright.
• CC-lisenssi sopii hyvin myös yhteistuotantoon ja hankkeisiin.
Kuva: creativecommons.fi/wp-content/uploads/2014/11/CC-Finnish.pdf (CC BY)
15. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit
16. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Epävirallinen suositus
oppimateriaaleille on CC BY-SA
Voit toki käyttää muitakin lisenssejä, mutta suosituksesta
poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu.
Suositus
18. Sulautuva oppiminen (blended learning)
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva
oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida
sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että tvt:n tarjoamia ympäristöjä
ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.”
Integrointi:
•Verkko- ja kasvokkainen
•Synkroninen ja asynkroninen
•Opetuksen metodit
•Tiedon ja toiminnan muodot
•Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva
opiskelu
•Koulutus ja työssäoppiminen
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Pyrkii verkko- ja lähiopetuksen
hyvien puolien yhdistämiseen.
19. NMC: Horizon raportti – Koulut 2014
ec.europa.eu/jrc/sites/default/files/horizon_report_eu_fi.pdf CC BY
Haasteet
•Tvt:n sisällyttäminen
opettajankoulutukseen
•Opiskelijoiden heikot digitaaliset
taidot
•Autenttinen oppiminen
•Formaalin ja nonformaalin
oppimisen sulautuminen
•Kompleksinen ajattelu ja
viestintä
•Opiskelijat oppimisen
suunnittelijoina
Tämä dia on kopio Tiina Sarisalmen esityksestä: www.slideshare.net/tiinsari/ops-2016-tvt-jatulevaisuuden-koulu CC BY
helpohko
vaikeahko
erittäin vaikea
20. Autenttinen oppiminen
Tiina Sarisalmi: Uuden OPS:n suuri haaste: kohti autenttista oppimista
• Keskeinen teema uudessa OPS:ssa
– ”Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman
kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan
viestimään autenttisissa ympäristöissä.” OPS s. 134
• Vaihtoehto
– irrallisten faktojen ja taitojen opiskelulle
– valmiiksi pureskellun tiedon pänttäämiselle
– oppimista varten kehitettyjen simuloitujen tehtävien käytölle
• ”Tutkitaan maailmassa esiintyviä ilmiöitä ja ongelmia siinä
kontekstissa, missä ne oikeasti esiintyvät luonnossa, lähiympäristössä
tai maailmassa, laajasti ja monipuolisesti, näkökulmia vaihtamalla ja
oppiainerajat ylittäen, paikallisen ja globaalin limittyessä.”
21. NMC: Horizon raportti – Koulut 2014
ec.europa.eu/jrc/sites/default/files/horizon_report_eu_fi.pdf CC BY
Uudet teknologiat
•Pilvipalvelut
•Tablettitietokoneet
•Pelit ja pelillistäminen
•Mobiilioppiminen (BYOD)
•Yksilöllinen oppiminen
•Etä- ja virtuaalilaboratoriot
Tämä dia on kopio Tiina Sarisalmen esityksestä: www.slideshare.net/tiinsari/ops-2016-tvt-jatulevaisuuden-koulu CC BY
1 vuosi
2-3 vuotta
4-5 vuotta
23. Käänteinen oppiminen
flipped classroom/learning
• Oppijat tutustuvat käsiteltävään aiheeseen itsenäisesti itselleen
parhaita menetelmiä hyödyntäen (opetusvideot, äänitiedostot,
kirjat,..) ja luokassa sovelletaan opittua.
• Oleellista: itseohjautuvuuden ja oppimisen omistajuuden
tukeminen, aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen ja tvt:n
hyödyntäminen.
Kuva: www.knewton.com/flipped-classroom
25. Miten TVT:n käyttö onnistuu?
(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)
• Työtavoilla, jossa oppija on aktiivinen uuden tiedon
luoja.
• Olennaista todenmukaiset, yhteisölliset tiedon-
tuottamisen prosessit, jotka kiinnittyvät oppijoiden omaan
elämään ja ympäröivään yhteisöön.
• Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen
ja osaamista jakava toimintakulttuuri.
• Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös
yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden suhteen.
• Johdon tuella.
26. Opettajan rooli avoimen ja yhteisöllisen
toimintakulttuurin rakentamisessa
(mukaellen Lipponen & Kumpulainen 2010)
• Opettajien osaamisella ja asenteilla keskeinen rooli teknologian
integroinnissa opetukseen.
• Tvt:tä käytettäessä on pohdittava, mikä pysyy ennallaan, mitä
muutettava ja mihin teknologiaa yleensäkin käytetään.
• Verkko-oppimisista edistäviä työtapoja ovat projektimuotoiset,
oppiaineita integroivat, oppijoiden keskinäiseen
vuorovaikutukseen ja ongelmaratkaisuun perustuvat
menetelmät.
• Tvt:n laaja hyödyntäminen vaatii koulun rakenteellista ja
pedagogista kehittämistä, digitaalisen opetusmateriaalin
saatavuutta ja opettajien teknis-pedagoginen koulutusta ja
tukea.
28. Suunnittele oppimispolku
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä on
suunnitella, mitä vaiheita
polulla on sekä mikä sopii
paremmin verkossa ja
mikä luokassa
toteutettavaksi.
Arviointi
Aloitus
Palaute
ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet
oppimisprosessia
alusta loppuun?
Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
29. • Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti
perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa
• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus
• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet
• Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen
• Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus
• Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja
vai vertais?
• Palautteen kerääminen ja antaminen
Huomioi nämä, niin onnistut
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
30. • Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
• Liian kompleksinen oppimisympäristö
• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot
Tavallisia kompastuskiviä
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
31. • Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.
• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan
yhteiset tavoitteet opiskelijoiden kanssa.
• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia
taustatietoja kurssille tulijoilla on.
• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.
• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.
• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.
• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.
• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.
• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä
dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.
• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia helposti saatavissa.
• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.
• Työnjako opettajien kesken on selkeä.
• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa.
Lähde: Laadukkaasti verkossa helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
Suunnittelun tarkistuslista
32. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja/tai toiminnan
vaikuttavuuteen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan
varrella tapahtui
– Ryhmien keskustelut
– Verkkopalveluihin kertynyt data toiminnan aktiivisuudesta
ja tiedon prosessoinnista
– Osallistujien tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.),
tentti/koe
– Osallistujilta saatu palaute ja muu lisätieto (myös verkon
ulkopuolelta)
– Opettajien/ylläpitäjien havainnot
Verkkotyöskentelyn arviointi
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
33. Verkkoidentiteetti
- keskustelun aiheeksi myös oppijoiden kanssa
• Alaikäiset avoimessa verkossa
– Riittäisikö pelkkä etunimi tai lempinimi,
silloin kun se on käyttöehtojen mukaista?
Tämä ei tarkoita nimimerkin taakse piiloutumista.
– Huoltajan lupa, kun kirjaudutaan palveluun tai viedään verkkoon
tekijänoikeuksien alaista materiaalia.
– HUOM: Monessa palvelussa riittää, että vain opettaja kirjautuu.
• Ole tietoinen siitä, mitä nimelläsi verkosta löytyy
• Muista myös käyttöehdot, tekijänoikeudet, someketti ja netiketti!
Kuva: San Jose Library, CC BY-SA
VINKKI: Luo itsellesi sähköpostiosoite, jota käytät vain
kirjautuessasi sosiaalisen median lukuisiin palveluihin.
34. Kaupungin ulkopuoliset
verkkopalvelut opetuksessa
Lisätietoja: tvt.tampereenseutu.fi/some
Palveluun tarvitaan tunnukset (rekisteröityminen)
• Kysyttävä oppijan suostumus (alle 18 v. myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia, mutta sinne tallennetaan jotain
• Jos tallennus on julkinen ja verrattavissa teokseen (esim.
esitelmä, itse otettu valokuva), kysyttävä suostumus oppijalta
(alle 18 v. myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia eikä sinne tallenneta yksilöityä tietoa
• Opettaja voi edellyttää, että palvelua käytetään
35. Sosiaalinen media
Some on ”tietoverkkoja ja tietotekniikkaa
hyödyntävä viestinnän muoto, jossa
käsitellään vuorovaikutteisesti ja
käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja
luodaan ja ylläpidetään
ihmisten välisiä suhteita”.
Sanastokeskus STK:
www.tsk.fi/tsk/fi/sosiaalisen_median_sanasto_tsk_40-513.html
”Sosiaalinen media on ennen muuta
tiedon jakamista, keskustelua ja
omaehtoista yhteisöllisyyttä.”
Harto Pönkä
Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA
37. Mitkä ovat sinulle kolme tärkeintä
oppimisen sähköistä palvelua
tai työkalua?
todaysmeet.com
38. 1. Twitter
2. Google Docs/Drive
3. YouTube
4. PowerPoint
5. Google Search
6. WordPress
7. Dropbox
8. Evernote
9. Facebook
10. LinkedIn
Top Tools for Learning 2014 List
c4lpt.co.uk/top100tools
39. Dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-katsaus-022015 CC BY
40. Mikä on Twitter?
• Yhteisöpalvelu, jossa kommunikoidaan 140 merkin viestien eli
tviittien avulla, käytetään myös paljon kuvia ja linkkejä.
• Voit seurata ketä tahansa (ellei tili ole suojattu) eikä
seuraamisen tarvitse olla vastavuoroista.
• Häshtagit ovat avaimia globaaliin vuorovaikutukseen
esim. #digabi #koulut #tampere #itk2015
Eric Langhorst, Twitter, a powerful collaboration tool for teachers
43. kirjoitusalusta.fi
• Helppo wikimäinen yhteisöllisen kirjoittamisen palvelu.
• Avaa uusi kirjoitusalusta ja jaa linkki niille joiden haluat
osallistuvan.
• Vain ryhmätyötila vaatii rekisteröitymisen, jotta sen voi sulkea
ulkopuolisilta.
44. Google Drive ja OneDrive
• Toimisto-ohjelmat sisältävä ”muistitikku”
pilvessä
• Drive yksi monista Googlen/Microsoftin
palveluista. Molemmista on sekä
oppilaitos- että kuluttajaversio
• Yhteisöllinen tiedostojen muokkaus
• Driveen voi luoda kansioita ja erilaisia
dokumentteja, joita voi halutessaan jakaa
toisille
– tarkasteltavaksi
– kommentoitavaksi/muokattavaksi
45. Google Drive ja OneDrive
Kokeile: muokkaa esseitä ja vastaa
sähköisiin kokeisiin: bit.ly/ekyselyt
46. QR-koodin avulla saat
digitaalista sisältöä paperille
QR-koodi (=Quick Response, ruutukoodi) toimii kuvalinkkinä
verkkosivulle. Koodin takaa voi löytyä myös esim. teksti- tai
ääniviesti tai käyntikortin tiedot.
Opi lisää: www.slideshare.net/MatleenaLaakso/qrkoodit-opetuksessa
Koodit luetaan puhelimen tai tabletin
sovelluksella, esim.
•QRReader (App Store)
•QR Code Reader tai ScanLife (Google play)
•Windows-puhelimissa (esim. Lumia)
QR-koodilukija löytyy suurennuslasin
kautta ja sitten painamalla silmä-
kuvaketta.
Kuva: tietohaltuun.wordpress.com/opettajille
47. QR-koodisuunnistus
Suunnistusradan rastitehtävien
QR-koodeista voi aueta
•Kysymys tai vastaus
•Vihje tai lisätietoja
•Vastauslomake
•Oppimispeli
• Musiikkivideo, jonka aikana on
ehdittävä seuraavalle rastille
• Tehtävä selfien ottamisesta:
todistaa, rasti on löydetty
• Oppijoiden tekemä esitys
kyseisestä metsätyypistä
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
48. Suomitietoa QR-koodeilla
Idea Lahden Steiner-koulun Petra Larvukselta
• Yläkoulun saksan tunnilla oppilaat tekivät QR-koodeja ja niihin
sisältöä.
• Koodien takaa aukeaa tietoa paikkakunnista, esim. "Helsinki ist die
Hauptstadt von Finnland.”
Kuva: Petra Larvus CC BY-SA
49. QR-koodin teet helposti
• Pitkä linkki kannattaa lyhentää: bit.ly
• www.qr-koodit.fi/generaattori (selaimella)
• Onnistuu mobiililaiteillakin
– QR Code Creator, QRReader (App Store)
– Qr Droid (Google Play)
– QR Code Generator (Windows Phone)
Kuva: Matleena Laakso CC BY
51. Webinaarien teemat
• Keskustelkaa pienryhmässä, mistä teemasta haluatte
webinaarin.
• Keskustelkaa myös siitä, miten haluatte työskennellä.
– Jakaa kokemuksia
– Keskustella
– Kysellä
– Kuunnella luentoa
– Tehdä ryhmätyötä
– Mitä muuta?
53. Oma kehittämistyö
Jokainen tekee koulutuksen aikana omaan työhön liittyvän
opetuskokeilun, jossa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa
omien oppijoidensa kanssa.
•Teetkö suunnitelman/toteutuksen yksin vai yhdessä?
• Pienryhmät luovat yhteisen verkkoalustan esim. johonkin
seuraavista palveluista: kirjoitusalusta.fi, GoogleDrive,
OneDrive (pikaohjeet seuraavassa diassa)
•Pienryhmät kirjoittavat verkkoalustalle ryhmän jäsenten nimet ja
alustavien suunnitelmien otsikot.
•Blogin Kehittämistyö-sivulta voi halutessaan kopioida kullekin
suunnitelmarungon.
54. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen
-lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan
osalta: Matleena Laakso, www.slideshare.net/MatleenaLaakso/pedagoginen-
piristysruiske-14415. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.
Notas do Editor
Pedagoginen piristysruiske 6, koulutuksen lähipäivä 1/3, jonka tekijä on Matleena Laakso, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. (Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.) Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa http://www.matleenalaakso.fi/. Lisätietoja tekijänoikeuksista diasarjan viimeisessä diassa.