Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Viljan viljely turvemaalla - Ruukin mittaustuloksia - Timo Lötjönen, Luke
1. 1
Viljan viljely turvemaalla –
Ruukin mittaustuloksia
Timo Lötjönen
- maatalousteknologian tutkija/viljelijä
- Luke Ruukki/Oulu
- timo.lotjonen@luke.fi
- p. 040-556 5926
23.3.2021
2. 2 23.3.2021
2 23.3.2021
Esityksen sisältö:
- Perusmuokkausmenetelmäkoe viljan viljelyssä (CO2-päästöt)
• Syys- ja kevätkyntö
• Kevytmuokkaus lautasmuokkarilla
• Suorakylvö
• Aluskasvit ja pikakesanto
- Satotuloksia aiemmasta suorakylvökokeesta
- Nurmen perustamisen vaihtoehdot-koe (ei tuloksia vielä)
3. 3
23.3.2021
Viljelykierto, jossa vuorottelevat nurmi ja yksivuotiset
kasvit, kuuluu olennaisena osana suomalaiseen maatalouteen.
Jotkut tilat erikoistuvat viljanviljelyyn, jotkut karjatalouteen => viljelykiertoyhteistyö?
Miten maata muokataan? Miten päästöt saadaan pieniksi ja samalla tuotettua hyvää satoa?
4. 4
23.3.2021
Syksyllä 2019 Luke Ruukissa aloitettiin koe:
Muokkausmenetelmät ja aluskasvit viljanviljelyssä eloperäisellä maalla
- tässä tavoitteena on vertailla viljanviljelyn eri
vaihtoehtojen vaikutuksia khk-päästöihin ja satoon.
1) Syyskyntö + ohra
2) Syyskyntö + ohra + aluskasvi
3) Kevätkyntö + ohra
4) Kevätkyntö + ohra + aluskasvi
5) Kevytmuokkaus keväällä + ohra
6) Alkukesän kesannointi + viherlannoitus
7) Ohran suorakylvö keväällä
11. 11
23.3.2021
Vältä jokavuotista ja turhan voimakasta muokkausta
- kevytmuokkaus ja suorakylvö toimivat turvemaillakin
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
1)Syyskyntö 2)Kevätkyntö 3)Syyslautasm. 4)Kevätlautasm. 5)Suorakylvö
Sato,
kg/ha
14
%
2009
2010
2011
Ohranviljelyn muokkauskoe 2009 - 2011
Koejäsenet olivat:
1) Syyskyntö + S-piikkiäestys keväällä + kylvö
2) Kevätkyntö + S-piikkiäestys keväällä + kylvö
3) Lautasmuokkaus syksyllä + kylvö keväällä
4) Lautasmuokkaus keväällä + kylvö
5) Suorakylvö keväällä
Ohrasadot MTT Ruukin turvemaalla 2009 – 2011.
Sadot verrattuna kyntöön:
Lautasmuokkaus: - 5 - 10 %
Suorakylvö: noin - 10%
12. 12
23.3.2021
Nurmen perustaminen eloperäisellä maalla – ruutukoe Luke Ruukissa
Oletuksen mukaan nurmiviljelyssä ilmastopäästöt ovat suurimmillaan, kun nurmi
joudutaan rikkomaan uuden nurmen perustamista varten. Tässä on tavoitteena selvittää,
miten perustamisvaihe tehdään mahdollisimman pienillä ilmastopäästöillä.
Keväällä 2019 perustettiin koe, jossa on seuraavat koejäsenet:
1) viljellään nurmea, josta korjataan säilörehua (verranne)
2) nurmen kevätkyntö, jonka jälkeen välittömästi suojaviljan + ns. kylvö
3) nurmen kevätkyntö, jonka jälkeen pelkkä ns. kylvö
4) nurmen uusinta jyrsinkylvöllä
5) viljan suorakylvö + ns. kylvö
6) nurmen uusinta muokkaamatta nurmijyrällä
Kasvihuonekaasupäästöjä mitataan kahden viikon välein ainakin kevääseen 2021 ja
samalla seurataan nurmen perustamisen onnistumista.
14. 14
23.3.2021
Kokoviljasäilörehu voi olla turvemailla viisas tapa perustaa nurmi:
korjuu aikaisin kuivissa oloissa ja lakoontumisriski pienenee.
Suorakylvettyä ohran orasta, jonka juureen on kylvetty nurmensiemen.
15. 15
23.3.2021
Alustava yhteenveto:
- tässä kokeessa eri muokkausmenetelmillä ja toisaalta nurmen viljelyllä oli yllättävän vähän vaikutusta
CO2-päästöihin (tulos on vasta yhden vuoden tulos, mahdolliset puutteet menetelmissä…)
Mieti kuitenkin:
- miten saisit eloperäisille maille mahdollisimman paljon nurmia
- miten saisit nurmet menestymään ja kestämään siellä (ojitus…)
- miten keventäisit ja vähentäisit muokkausta
- olisiko pohjaveden pinnan nosto mahdollista (erityisesti kesällä)?
Nämä kaikki pitäisi toteuttaa siten, että satotaso ei merkittävästi laske!!