Vajaahyödynnettyjen kalojen tehostettu pyynti rannikolla: Lahnasaaliita mahdollista lisätä reilusti, Jari Raitaniemi, Luke
Luonnonvarakeskuksen Kalavarat-webinaari 20.8.2021
2. 2
20.8.2021
Miten tehostettu pyynti 2011–2018
vaikutti Saaristomeren lahna- ja
särkikantoihin, millaista pyyntiä kannat
kestävät?
• Maa- ja metsätalousministeriön
vetämä poistokalastushanke 2011–
2015
• John Nurmisen säätiön Lähikalahanke
2015–2019
• Hankkeissa kalastajille maksettiin
tukea myydyistä särkikalakiloista.
Tutkimuksen mahdollistivat
Saaristomeren kalastajat, joiden saaliista
näytteitä otettiin.
Linkki raporttiin:
https://jukuri.luke.fi/handle/1002
4/544800
3. 3
Ennen hanketta tiedot merialueen särkikalakantojen
tilasta vähäisiä
- Tietoa kerätty säännöllisesti kaupallisen kalastuksen särkikalasaaliista
- Vapaa-ajan kalastuksen saaliita arvioitu määrävuosina tehtävillä
kalastuskyselyillä
- Poistokalastushankkeen käynnistyttyä aloitettiin pienimuotoinen
näytteenotto kaupallisten kalastajien saaliista Saaristomerellä
=> Raportti on tämän tulosta
20.8.2021
4. 4
Taustaa
- Vielä 1980-luvun alkupuolella lahna oli arvostettu laji kaupallisessa
kalastuksessa, Saaristomerellä saaliit yli 100 tonnia vuodessa
- Sittemmin arvostus on vähentynyt
- Rehevöityneillä rannikkoalueilla särjen ja lahnan arvioidaan
runsastuneen, molemmat ovat nykyään pienikokoisia
20.8.2021
7. 7
Saaristomeren kaupallisten kalastajien saaliista otettujen särkikalanäyte-erien,
pituusmitattujen yksilöiden sekä ikämääritysten lukumäärät (sääolojen takia
särkinäytteitä ei saatu keväällä 2017).
20.8.2021
9. 11
Särjen saalistason kokonaisuudessaan (mukana
vapaa-ajan kalastus) on arvioitu vähintään
3-kertaistuneen ja lahnan saalistason
2–3-kertaistuneen hankkeiden aikana.
23.8.2021
16. 18
Tulosten tarkastelua, johtopäätöksiä
• Lahnan ja särjen arvioidut kokonaiskuolevuudet (lahna 0,38 ja särki 0,4–0,65)
olivat alhaiset verrattuna esimerkiksi Saaristomeren kuhaan (0,8–0,85) tai 1990-
luvulla tehokalastettuun Lahden Vesijärveen (6,0 => särkikanta romahti viidessä
vuodessa alle kolmannekseen (Peltonen & Horppila 1992).
• Tulosten perusteella Saaristomeren alueen lahnan pyyntiä voidaan viime
vuosien kaltaisella kalastuksella huoletta lisätä tarkastellusta tasosta.
• Särjen kohdalla on mahdollista, että viime vuosien saalistaso (kokonaissaalis yli
400 tonnia vuodessa) on ollut lähellä maksimaalista kestävää saalistasoa –
tehostaminen ei ehkä olisi taloudellisesti järkevää (sinänsä runsaan särkikannan
harvenemisella on positiivinen vaikutus muuhun ekosysteemiin).
20.8.2021
17. 19
Entä projektien loputtua?
Lahnaa sisältäviä ”Saaristolaiskalapihvejä” löytyy edelleen kauppojen
pakastehyllyistä, mutta lahnan osto Saaristomereltä loppui (nykytilanne?).
Merenkurkusta jatkunee edelleen.
23.8.2021
ICES
30
ICES
29