Suomen metsien käytön kestävyyden seuranta

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Metsäpäivät 9.11.2017
Kari T. Korhonen VMI/Luke
Suomen metsien käytön
kestävyyden seuranta

2. © Luonnonvarakeskus
Esityksen sisältö
• Data-lähtöinen näkökulma: VMI
• Kansainvälinen näkökulma: SoEF ja SEMAFOR
• Päätelmiä
2 10.11.2017

3. © Luonnonvarakeskus
Valtakunnan metsien inventointi: metsien
seurantaa 100 vuotta
• VMI1 1921-1924: taustalla huoli
metsäkadosta ja metsien heikentymisestä
(sekä metsäverotuksen perusteista)
• Tulokset osoittivat huolen aiheelliseksi
– Etelä-Suomen metsistä lähes 20 % oli
karjan laidunmaina
– Puuston keskitilavuus 64 kuutiometriä
hehtaarilla
– Puuston vuotuinen kasvu alle 2
kuutiometriä hehtaarilla
3 10.11.2017

4. © Luonnonvarakeskus
VMI:n tietosisällön kehittymien
• VMI1 (1921-1924) – VMI7 (1977-1984):
– Puuvarat ja metsänhoidollinen tila
• VMI8 (1986-1994)
– Puuvarat ja metsänhoidollinen tila
– Metsätuhot
• VMI9 (1996-2003)
– Puuvarat ja metsänhoidollinen tila
– Metsätuhot
– Monimuotoisuus
• VMI10 (2004-2009)
– Puuvarat ja metsänhoidollinen tila
– Metsätuhot
– Monimuotoisuus
– Kasvihuonekaasuinventaario LULUCF
4 10.11.2017

5. © Luonnonvarakeskus
Mitä VMI:n tulokset kertovat metsien käytön
kestävyydestä?
5 10.11.2017
Puuston määrän kehitys 1921 - 2016

6. © Luonnonvarakeskus6 10.11.2017
Mitä VMI:n tulokset kertovat metsien käytön
kestävyydestä?
Puuston kasvun ja poistuman kehitys

7. © Luonnonvarakeskus7 10.11.2017

8. © Luonnonvarakeskus
Lahopuuston keskitilavuus metsämaalla
AKSELIT VIELÄ SAMAAN SKAALAAN?
8 10.11.2017
0
1
2
3
4
VMI9 VMI10 VMI11 VMI12
Puuntuotannon metsämaa, Etelä-
Suomi
Pystypuu Maapuu
0
2
4
6
8
10
VMI9 VMI10 VMI11 VMI12
Puuntuotannon metsämaa,
Pohjois-Suomi
Pystypuu Maapuu
0
2
4
6
8
10
12
14
VMI9 VMI10 VMI11 VMI12
Suojelualueet, Etelä-Suomi
Pystypuu Maapuu
0
5
10
15
20
25
VMI9 VMI10 VMI11 VMI12
Suojelualueet, Pohjois-Suomi
Pystypuu Maapuu

9. © Luonnonvarakeskus
Hakkuuskenaariolaskelmat kestävyyden mittarina
9 10.11.2017
Toteutunut KMS 2025 Suurin kestävä
• Suurin kestävä runkopuun kertymä 85 milj. kuutiometriä:
hakkuumahdollisuudet säilyvät, nykyinen suojelun taso
• Metsästrategiassa valittu taso 80 milj. kuutiometriä: poliittisesti
sovittu tavoitetaso
2013-2016

10. © Luonnonvarakeskus
Ekologinen kestävyys: Biotalousskenaarioiden mukaisten
hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin
rakennepiirteisiin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2016.
• Osa 1: Katsaus metsien tilaan:
– Ikärakenne, järeät puut, lehtipuusto
– Uhanalaisten lajien kehitys,
metsälintukannat, riistanisäkkäät
• Osa 2. Ennusteet hakkuuskenaarioiden
(toteutunut taso, suurin kestävä, energia- ja
ilmastostrategiassa valittu taso) mukaisesta
metsien kehityksestä
-> Asiantuntija-arvio luonnon monimuotoisuuden
kehityksestä
-> Suositukset
10 10.11.2017

11. © Luonnonvarakeskus
Esimerkki tuloksista: puuntuotannon metsien ikärakenteen
muutos Etelä-Suomessa 80 milj. kuutiometrin hakkuiden tasolla
Hakkuiden lisäys voisi johtaa yli 100-vuotiaiden metsien alan
pienenemiseen Etelä-Suomessa ->
Hakkuiden nouseminen energia- ja ilmastostrategian mukaiselle
tasolle edellyttää lisäpanostusta monimuotoisuuden suojeluun, jos
halutaan samanaikaisesti turvata monimuotoisuus ->
Metso-ohjelman rahoitus
11 10.11.2017
30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30
-20
21-40
41-60
61-80
81-100
101-120
121-160
161-200
201-
Osuus puuntuotannon metsämaasta
2011 2055

12. © Luonnonvarakeskus
Kansainvälinen näkökulma: Forest Europe
• Euroopan metsäministerikokous –prosessi:
kriteerit ja indikaattorit kestävälle metsätaloudelle
• Asiantuntijaryhmät kehittäneet indikaattorit,
ministerikokouksissa niiden hyväksyntä
• Kriteerit:
– Forest resources and carbon
– Forest health and vitality
– Productive functions of forests
– Biological diversity in forest ecosystems
– Protective functions of forests
– Socio-economic functions of forests
• 35 indikaattoria: ei kuitenkaan niiden sovittua
tulkintaa
• State of Europe’s Forests (SoEF) raportti n. 5
vuoden välein
12 10.11.2017

13. © Luonnonvarakeskus
UNECE:n SEMAFOR Study
Pilot project on the System for the Evaluation of the Management of Forests
(SEMAFOR). Geneva Timber and Forest Discussion Paper 66
• ”Automatisoitu” SoEF
• Valittu FE prosessin
C&I joukosta
avainindikaattorit ja
määritetty niille raja-
arvot, joista
poikkeaminen
aiheuttaa ”hälytyksen”
-> kansallinen
kommentointi ->
raportti
13 10.11.2017

14. © Luonnonvarakeskus
SEMAFOR Study tuloksia
• Indikaattorit, joissa Suomella poikkeama
– Puuntuotannon metsien pinta-alan pieneneminen
• Suojelun lisääminen
– Luontaisen uudistamisen osuuden pieneneminen
• Huonot kokemukset kuusen luontaisesta uudistamisesta
– Suojametsien pinta-alan pieneneminen
• Siirtyminen suojeluun, luokituksen vaikeudet
– Kuolleen puun määrän väheneminen (0,1 m3/ha)
• Myös suojelualueilla
• Indikaattorit, joissa Ruotsilla poikkeama
– Metsäalan pieneneminen
– Puuntuotannon metsien pinta-alan pieneneminen
– Puuntuotannon metsien puuston määrän pieneneminen
– Hakkuupoistuman ja nettokasvun suhde 1,1
– Luontaisen uudistamisen osuuden pieneneminen
14 10.11.2017

15. © Luonnonvarakeskus
Päätelmät
• Historiatarkastelu ja kansainvälinen vertailu: Metsätalous on
turvannut Suomen metsien säilymisen
• Kestävyyskriteerien ja indikaattorien tulkinta on haastavaa,
ellei niitä ole sovittu poliittisessa prosessissa
– Voiko tavoitteiden mukainen kehitys olla kestämätöntä?
15 10.11.2017

16. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
10.11.201716