Erkki Verkasalo Luke

1. © Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
Puu- ja viherrakentamisen
yhdistäminen
kaupunkirakentamisessa
Erkki Verkasalo
Eeva-Maria Tuhkanen, Martti Venäläinen
Hyvinvointia ja hyötyjä urbaanista biotaloudesta
Webinaari vol. 2
25.5.2021
Järjestäjä: Luonnonvarakeskus

2. © Natural Resources Institute Finland
Lähtökohtia ja tavoitteita
2 19.5.2021
• Vihreä infrastruktuuri sekä puu kaavoituksessa, asumisessa ja
piha- ja ympäristörakentamisessa ovat nousevia trendejä
• Asukas- ja käyttäjälähtöinen puurakentaminen ja houkuttelevat
asumisen, työskentelyn, matkailun ja vapaa-ajan ympäristöt
tarjoavat kilpailuetuja – kaupunkikuva- ja imagoetuja, terveys- ja
hyvinvointihyötyjä ja ympäristösuorituskykyä kaupungeille,
liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia toimialan yrityksille
• Rakennettu viherinfra kattaa puut, muun kasvillisuuden ja
erilaiset ulkorakenteet, lisäksi viherkatot ja -seinät ym.
rakennuksiin välittömässä yhteydessä olevat ratkaisut
• Puurakennusten ja rakennelmien sekä viherinfran keskinäiset
vaikutukset, suorat tai epäsuorat, voivat olla jo positiivisia tai
negatiivisia – ne tunnetaan melko huonosti ja yhteisistä
ratkaisuista puhutaan vähän

3. © Natural Resources Institute Finland
3 19.5.2021
• Viherinfra vaikuttaa rakennusten tekniseen toimivuuteen,
energiatehokkuuteen, elinkaareen ja pitkäaikaiskestävyyteen
(riippuen rakennuksen osasta) – sekä sisäympäristöön, sen
toiminnallisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin
• Puurakentaminen voi tukea viher- ja maisemarakentamisen
suunnittelua ja vaikuttaa preferensseihin ja
materiaalivalintoihin
• Integroitu puu- ja viherrakentaminen voi vaikuttaa
myönteisesti alueen tai kohteen vetovoimaisuuteen –
puumateriaalin ja kasvillisuuden / luonnon rinnakkaiselo
mielletään luontevaksi
Lähtökohtia ja tavoitteita

4. © Natural Resources Institute Finland
4 19.5.2021
Puurakentaminen ja vihreä ympäristörakentaminen voivat
tukea toisiaan seuraavissa julkisissa ja yritysten
toiminnoissa
- kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, maankäytön suunnittelu
- julkiset rakennuspäätökset ja hankinnat
- rakentamisen, asumisen, vapaa-ajan ja matkailun
liiketoiminta, käytännön sovellukset ja tarjouskilpailuihin
osallistuminen
- puu- ja viherinfratuotteiden markkinoiden laajentaminen ja
tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen
- rakentamisen kokonaisuuksien arvoketjujen kehittäminen
- lainsäädösten ja normien kehittäminen ja lobbaus
Lähtökohtia ja tavoitteita

5. © Natural Resources Institute Finland
5
Puurakentamisen ja
puutuotteiden käytön
toimintaympäristö ja
viitekehys kestävyys-
tavoitteiden osatekijät
huomioon ottaen:
tärkeimmät tietotarpeet
ja hyödyt yhteiskunnalle,
elinkeinoelämälle ja
kansalaisille.
LUOBIO 24/2021, kuva 24
Katja Lähtinen, Henrik Heräjärvi &
Erkki Verkasalo, joulukuu 2020
Puun käyttö rakentamisessa: kestävyys

6. © Natural Resources Institute Finland
6 19.5.2021
Puu on erinomainen rakennusmateriaali
6 19.5.2021
• Uusiutuva, uudelleen käytettävä, kierrätettävä ja biohajoava
• (Lähes) suljetut kierrot valmistuksessa, jossa tarvittava energia
peräisin puusta itsestään (puunjalostuksen sivuvirroista)
• Paikallinen ja runsaasti saatavilla: kantorahatulo ja arvonlisä eri
vaiheista hyödyttää paikallistaloutta ja kaikkia arvoketjun osapuolia
• Käytöllä pitkät perinteet > ominaisuudet ja hyödyntäminen
tunnetaan, puulajien tarjoamat ominaisuudet voidaan hyödyntää
• Lujuus-massa suhde edullinen, stabiliteetti ja säänkesto riittävät,
eriste jo sinänsä, yhdistettävissä hyvin muihin materiaaleihin
• Puu- ja hybridirakentamisen elinkaarilaskenta (LCA) kehittyy
• Tärkein ominaisuus hiilineutraaliuteen pyrkivässä maailmassa:
Puu kasvaa auringon energialla, imee ilmakehän hiilidioksidia ja
varastoi siinä olevan hiilen (750 kg CO2 / puu-m3), vapauttaa
ilmakehään happea (700 kg CO2 / puu-m3) ja varastoi hiiltä myös
tuotteissa – määrä riippuu käyttöajasta ja kierrätyksestä

7. © Natural Resources Institute Finland
7 19.5.2021
Puun heikkouksia – joita voidaan parantaa
7 19.5.2021
• Puu on epähomogeenista (syyt, oksat, lustot, viat)
- sahataan lankuiksi, laudoiksi tai rimoiksi tai sorvataan viiluksi ->
kuivataan, lajitellaan/pilkotaan ja liimataan -> tasalaatuinen
materiaali (vaneri, liimapuu, viilupuu)
• Puu elää tuotanto- tai käyttöympäristön kosteuden vaihdellessa
- modifiointi stabiloi (lämpökäsittely, asetylointi, furfurylointi)
- käytetään sydänpuuta, vältetään nuorpuuta
- vaativiin kohteisiin pinnan- tai säteensuuntainen sahaus
- pintakäsittelyt, pinnoitteet
• Puu lahoaa jos pysyy jatkuvasti kosteana
- kyllästäminen (kemiallinen), modifiointi (fysikaalinen)
- luontaisesti lahonkestävät sydänpuut (lehtikuusi, mänty)
• Puu syttyy ja palaa: palosuojakäsittelyt

8. © Natural Resources Institute Finland
8
Käyttöiän optimointi on puun taloudellisen
ja ekologisen kilpailukyvyn avaintekijä
8
Käyttöikään vaikuttavat materiaalin ominaisuudet ja käyttöolosuhteiden
vaativuus (EN335 vuodelta 2013 )
Käyttö-
luokka
Kuvaus käyttöolosuhteista, johon
puurakenne joutuu
Sienten ja bakteerin
aiheuttama tuhoriski
1 sisätila, ei altistumista säälle tai
kastumiselle
vaaraa ei ole paitsi vahingossa
2 sisätila, ei altistumista säälle (ei edes
viistosateelle), mutta voi kastua
satunnaisesti tai vettä voi kondensoitua
Sinistäjä-, home- tai
lahottajasienten hyökkäys on
mahdollinen
3 Rakenne on ulkona, mutta irti maasta,
alttiina kastumiselle, erityisesti sateelle
3.1 Rakenne kastuu, mutta ei pysy
märkänä pitkiä aikoja Hyökkäys on mahdollinen
3.2 Rakenne kastuu ja pysyy märkänä
pitkiä aikoja, vettä voi kerääntyä Hyökkäys on todennäköinen
4 Rakenne on suorassa kosketuksessa
maahan tai makeaan veteen Hyökkäys on väistämätön
5 Rakenne on suorassa kosketuksessa
meri- tai murtoveteen Hyökkäys on väistämätön

9. © Natural Resources Institute Finland
9 19.5.2021
Mitä puuta käyttöluokkiin 3 ja 4?
9 19.5.2021
• AB-luokkaan kyllästetylle kestopuulle on “luomuvaihtoehtoja”
(luontaisesti sään- ja lahonkestävä sydänpuu, lämpöpuu)
• Vaihtoehto A-luokan kestopuulle on lehtikuusen sydänpuu, myös
douglaskuusi (trooppinen lehtipuu ei suositeltava = alkuperä)

10. © Natural Resources Institute Finland
10 19.5.2021
10

11. © Natural Resources Institute Finland
11 19.5.2021
11 19.5.2021
11

12. © Natural Resources Institute Finland
12
Lillehammer – Esimerkki 1
Viherinfran rakentamista sovellettu
Kuva: Hannu Boren, Borenova Oy

13. © Natural Resources Institute Finland
13 19.5.2021
Lillehammer – Esimerkki 2
Viherinfran rakentamista ei sovellettu
Kuva: Hannu Boren, Borenova Oy

14. © Natural Resources Institute Finland
Ratkaisuja kaupunkirakentamisessa
Julkisia rakennuskohteita Pitkäikäisiä ja toimivia rakennettuja ympäristöjä
Lämpötilojen tasaamista

15. © Natural Resources Institute Finland
Ratkaisuja kaupunkirakentamisessa
Helsinki, Jätkäsaari
(SRV)
Espoo, Tuuliniitty-hanke
(HOAS)
Tampere, Hippos-hanke
(TOAS & Elementti-Sampo)

16. © Natural Resources Institute Finland
16 19.5.2021
Ratkaisuja kakkosasuntojen ja vapaa-
ajankohteiden rakentamisessa
16 19.5.2021

17. © Natural Resources Institute Finland
17 19.5.2021
Ratkaisuja kakkosasuntojen ja vapaa-
ajankohteiden rakentamisessa
17 19.5.2021

18. © Natural Resources Institute Finland
Kansainvälisiä referenssejä
Lähde: P. Leskinen, C. Davis, R. de Vreese, EFI, 22.10.2020

19. © Natural Resources Institute Finland
Kansainvälisiä referenssejä
Lähde: P. Leskinen, C. Davis, R. de Vreese, EFI, 22.10.2020

20. © Natural Resources Institute Finland
Kansainvälisiä referenssejä
Integrative planning concepts
in city and landscape planning
E.g. creating multiple benefits for new residents but also
for existing communities and provides an affordable,
long term and rich landscape which maximises
ecosystem services which places nature and people on
an equal footing. Such interventions:
• Promote the use of wood and wood-based material as
substitute for concrete and steel
• Provide new tree planting that is more than what might have
been removed
• Includes green infrastructure corridors that offer sustainable
transport routes and simultaneously health and wellbeing by
design
National Forest City Programme in China
(194 Cities in 2019)
Guangzhou
Lähde: P. Leskinen, C. Davis, R. de Vreese, EFI,
22.10.2020

21. © Natural Resources Institute Finland
Kansainvälisiä referenssejä
Lähde: X. Wang, W. Gard, J.W. van de Kuilen, TU Delft & TUM Munich, 22.10.2020

22. © Natural Resources Institute Finland
22 19.5.2021
Kansainvälisiä referenssejä
Lähde: X. Wang, W. Gard, J.W. van de Kuilen, TU Delft & TUM Munich, 22.10.2020

23. © Natural Resources Institute Finland
23 19.5.2021
Kansainvälisiä referenssejä
Lähde: X. Wang, W. Gard, J.W. van de Kuilen, TU Delft & TUM Munich, 22.10.2020

24. © Natural Resources Institute Finland
24 19.5.2021
24 19.5.2021
UBWGI Puu- ja viherrakentaminen kaupunki-
ympäristössä ja puutuotealan tuote- ja palvelupotentiaali
Luken strateginen projekti 1.3.2017 – 31.12.2021
24
24
Tavoite 1: Puu- ja viherrakentamisen keskinäiset vaikutukset ja
integroinnin mahdollisuudet (asuin- ja liikekerrostalojen tonteilla ja
toimisto- ja palvelurakennusten lähiympäristössä) – teknis-taloudelliset
näkökulmat, ympäristö-, kestävyys- ja hiilineutraaliuskysymykset,
kiertotalous, terveys ja hyvinvointi, liiketoimintamallit ja -mahdollisuudet
Tavoite 2: Puutuoteteollisuuden tuote- ja palvelumahdollisuudet tässä
konseptissa
Päätulokset: State-of-art, SWOT-analyysi, T&K-tarpeet, yhteistyöverkosto
Case-tutkimuksia: 1) Viherinfran soveltaminen puurakentamisen
kohteissa sekä kokonaishiilensidonta (Luke - Aalto – HY yhteistyö:
kaupunkikohteita), 2) Kaupunkipuiden ekosysteemipalvelut ja niiden
arvottaminen (i-Tree projektit / Pohjoismaaat, Suomi; väitöskirjatutkimus /
Miia Mänttäri, 3) Puulevyteollisuuden renessanssin mahdollisuudet
Suomessa, 4) Rakennusmääräykset ja käytännöt Pohjoismaissa (Suomi-
Ruotsi-Norja), 5) Puutuotejulkaisujen loppuun kirjoittamista ja
julkaisemista

25. © Natural Resources Institute Finland
25 19.5.2021
25 19.5.2021
25
TULOSSA:

26. © Natural Resources Institute Finland

27. © Natural Resources Institute Finland
27 19.5.2021
Lisäksi: Vietnam-ICI Stage 2 (UM); Puupinnan vanhentaminen
(PM-säätiö); Asiakashankkeet: 3 toteutuksessa + 2 valmistelussa
(puutuotealan yrityksille)
Puualan ja rakentamisen hankkeet 2021 (Luke)
Henrik Heräjärvi & Erkki Verkasalo, Luke Joensuu

28. © Natural Resources Institute Finland
28 19.5.2021
Miten eteenpäin
• Tavoitteena suomalaiseen ja paikalliseen maisemaan sopiva
kaupunkikuva ja toiminnallinen ja ilmastoviisas asuin-, työ- ja
vapaa-ajan ympäristö
• Ilmasto-olot eri alueilla edellyttävät niihin soveltuvia ratkaisuja
• Suomessa paljon olennaisempaa rakennukset ja niiden
välinen ja niihin yhtyvä maanpäällinen viherinfra kuin
viherkatot tai –seinät
• Integraatio puurakentamisen ja viherinfran välillä koskee
sekä kaupunkien kerros- ja pientaloalueita, liike- ja
kauppakeskuksia ja erilaisten palvelurakennusten
ympäristöjä – kuten vapaa-ajan ja matkailukohteita
kaupunkiympäristöissä ja haja-asutusalueilla

29. © Natural Resources Institute Finland
29 19.5.2021
Miten eteenpäin
• Pitkän tähtäimen kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus on oikea
paikka ottaa huomioon puu- ja viherrakentaminen rinnakkain
• Kaupunkisuunnittelijat ja rakennuttajat, ja viimekädessä
rakennus- ja viherrakennusyritykset voivat sisällyttää puu- ja
viherrakentamisen integroinnin rakennuskohteen
suunnitteluun ja toteutukseen
• Tontinluovutusehtoihin voidaan sisällyttää puu- ja
viherrakentamisen integrointi, ja vaatia niitä koskeva
jätehuoltosuunnitelma
• Julkisessa rakentamisessa tilaisuus kehittää toimintamalleja
ja ratkaista pullonkauloja puu- ja viherrakentamisen
integroinnissa – Vrt. julkisen puurakentamisen määrälliset
tavoitteet vuoteen 2030

30. © Natural Resources Institute Finland
30 19.5.2021
Miten eteenpäin
• Puu- ja viherrakentamisen integraatio tuo uuden vaihtoehdon
mutta myös muutostarpeita rakentamisen arvoketjuihin ja
käytäntöihin, ja täten myös yritysyhteistyöhön, konsortioihin ja
vastuu-alueisiin ja kustannussuhteisiin rakennushankkeissa -
etuina kustannussäästöt ja kokonaisrakennusajan
lyheneminen (ilmeisesti)
• Erityiskysymys: miten lähellä kasvillisuus voi/pitää olla
rakennuksia (haitat vs. edut) – puurakentamisella speksinsä
• Luke partnereineen on käytettävissä auttamaan kehitys-
työssä ja ratkaisujen valinnassa erilaisim TKI-toimintatavoin: *
Luke-PPP hankkeet kuntien/kaupunkien, yhteisöjen ja
yritysten/yritysryhmien kanssa
* Suorat asiakashankkeet
* Suuret kotimaiset tai kans.väl. yhteistutkimushankkeet,
joissa osana kuntien/kaupunkien case-tutkimuksia

31. © Natural Resources Institute Finland
Thank you!
31 19.5.2021