Maataloustieteen päivät 2018

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Maataloustieteen Päivät, Helsinki 10.-11.1.2018
Sanna Kykkänen, Miika Hartikainen, Perttu Virkajärvi, Maarit
Hyrkäs, Minna Toivakka ja Raimo Kauppila
Nurmen fosforilannoituksen
satovaste huononlaisen ja
tyydyttävän fosforitilan mailla

2. © Luonnonvarakeskus
Johdanto
• Uusissa (2000 ) fosforilannoituskokeissa ei satovasteita
– Kokeet (4kpl) tehty viljavilla kivennäismailla
• Haluttiin selvittää raskasrakenteisella hiuemaalla ja
orgaanisella maalla fosforilannoituksen satovaste, kun
– Maan P-tila on matala
– Käytössä on modernit ja satoisat nurmilajikkeet
• Mm. Valkaman ym. (2016 Grass and Forage Science 71: 36-53.) meta-
analyysin pohjaten lannoitusvastetta odotettiin
– Tavoitteena oli myös löytää kasvin P:n tarpeelle kriittisiä
raja-arvoja
• Toisin kuin aiemmissa kokeissa, mukaan otettiin karjanlanta,
mikä on nurmilla merkittävä fosforilannoituksen lähde
2 24.1.2018

3. © Luonnonvarakeskus
P-porraskoe Maaninka (M) ja Ruukki (R)
• Pääruutu:
1 = ei lietettä
2 = liete
– toiselle sadolle sijoittamalla 30 tn/ha, noin 15-20 kg P/ha
– Lieteen liukoinen typpi tasattiin
• Osaruutu: P-tasot mineraalilannoitteena 1. sadolle
1 = 0 kg P/ha/v
2 = 10 kg P/ha/v
3 = 20 kg P/ha/v
4 = 40 kg P/ha/v
• 2015 kokovilja, 2016-2017 nurmivuodet
• Ruukki maalaji multamaa, P 8,3 mg/l, pH 6,2
• Maaninka maalaji hiuesavi, P 4,6 mg/l, pH 6,2
• Maaningalla timotei/nurminata (Nuutti/Valtteri) ja Ruukissa
timotei (Nuutti), suojaviljana ohra (kokovilja)
3
HUONONLAINEN!
TYYDYTTÄVÄ!

4. © Luonnonvarakeskus
Fosforilannoituksen satovaste ollut hyvin heikko
4 24.1.2018
Fosforilannoitus nosti
tilastollisesti merkitsevästi
kokonaissatoa vain Ruukissa
v. 2017 (ero 0 vs. 40 kg P
660 kg ka/ha).
Kokoviljavuonna Ruukissa
fosforilannoitus nosti liete-
pääruudulla satoa, mutta vain
suuntaa-antavasti (ero 0 vs. 40
kg P 1100 kg ka/ha) Vastaavaa
ei todettu pelkällä
mineraalilannoituksella
Tulokset poikkeavat odotetusta
(Valkama et al. 2016, Valkama et al. 2009
Ecosystems and Environment 130: 75–85)

5. © Luonnonvarakeskus5 24.1.2018
Ennen 1. niittoa v. 2016, pääruutu 1
Kuva: Sanna Kykkänen/Luke

6. © Luonnonvarakeskus
1. ja 2. sadon P-pitoisuuden kehitys ei lietettä -
pääruudulla
6 24.1.2018
Rehun fosforipitoisuus erityisesti 1.sadossa alhainen (M 2,6, R 2,4)
riippumatta lannoituksesta. 2. Sadossa Maaningalla 3,5 ja Ruukissa 2,9
g/kg KA (3. sato M 3,8, R 3,6 )
Liete yleisesti hieman nosti P-pitoisuutta (n. 0,5-yksikköä)

7. © Luonnonvarakeskus
N/P suhteella ei ole ollut yhteyttä satomäärään
7 24.1.2018
N/P-suhteen ja P-lannoituksen satovasteen yhteys on todettu Suomessa
viljoilla ja maailmalla myös nurmikasveilla (mm. timotei). Suomen
olosuhteissa vastaavaa yhteyttä ei ole löytynyt! Syy voi olla typen
runsaassa ja epätasaisessa vapautumisessa maan orgaanisesta aineesta
sekä poikkeavasta päivänpituudesta ja säteilyintensiteetistä verrattuna
muualla tehtyihin kokeisiin .
Bélanger et al. 2017. Field
Crops Research 204:31-41.
Greenwood et al. 2008.
Annals of Botany. 102, 967–
977

8. © Luonnonvarakeskus
Fosforipitoisuuden ja satomäärän yhteys näyttää
olevan selvä
8 24.1.2018
Kokeessa mitatut sadon P-pitoisuudet asettuvat hyvin kriittisen P-pitoisuuden
käyrälle (Bélanger & Ziadi 2008, Agronomy Journal. 100, 1757–1762).
Fosforipitoisuus on sitä matalampi, mitä korkeampi on sato.
Kriittistä P-pitoisuutta ei voida aineiston perusteella määrittää, koska satovasteita ei
saatu!

9. © Luonnonvarakeskus
P-tase osoittaa tehokkaan maan P-varojen käytön
9 24.1.2018
Fosforitase noudattaa
kokonaisfosforilannoitusta eli
fosforin hyväksikäyttö oli
lieteruuduilla
mineraalilannoitettuja ruutuja
vastaavaa
Nurmi ottaa tehokkaasti
maan vähäisiäkin P-varoja
Lannoitus suositukset
Maaningalla 38 kg P/ha/v
Ruukissa 20 kg P/ha/v
 Ruukissa taseet
negatiiviset
suosituslannoituksella

10. © Luonnonvarakeskus
Fosforitase ja maan P-tilan muutos korreloivat,
vaikka aineistoa on vain kolme vuotta
10 24.1.2018
Mutta maan kyky ylläpitää viljavuusfosfori-lukua eroaa koepaikkakunnilla!

11. © Luonnonvarakeskus
Maaningalla 0-ruudun maan P-luku on laskenut
3,6:een mg/l!
Ei lietettä Liete
KokonaisP-lannoitus KokonaisP-lannoitus P-arvo
Paikka 0 10 20 40 22 32 42 62 SEM mp sp mp x sp
Maaninka
ALKU 5,5 4,6 4,7 4,2 4,5 4,5 4,8 4,2 0,46 ns ns ns
2017 3,6 4,1 4,4 4,9 3,9 4,5 5,1 5,6 0,42 ns *** ns
0 10 20 40 16 26 36 56
Ruukki
ALKU 8,0 7,7 8,4 8,8 7,9 8,3 8,9 8,7 0,59 ns ns ns
2017 7,5 7,9 9,1 9,7 8,2 9,4 9,7 10,9 0,71 ns ** ns
11 24.1.2018
Maaningalla 0-ruudun P-luku tippunut 5,5  3,6 mg/l
Ruukissa 0-ruudun P-luku tippunut 8,0  7,5 mg/l
Lannoitus nosti P-lukua!
Maaningalla noin 40 kg P/ha/v riitti nostamaan maan P-lukua (suositus 38
kg/ha/v satotasokorjauksella huononlaisessa luokassa)
Ruukissa jo 10-15 kg P/ha/v riitti nostamaan maan P-lukua (suositus
satotasokorjauksella tyydyttävässä luokassa 20 kg/ha/v), mutta taseet
olivat suosituslannoituksella negatiiviset  maan P-luku kääntyy laskuun
jossain vaiheessa.

12. © Luonnonvarakeskus
Johtopäätökset
• Nurmi on tehokas P-ottaja
– Uudet nurmilajikkeet ehkä entistä tehokkaampia?
• N/P-suhde on Suomessa nurmilla huono fosforitarpeen
ennustaja vaikka se maailmalla toimiikin
• Kriittinen P-pitoisuus riippuu satotasosta: mitä korkeampi on
sato, sitä matalampi on P-pitoisuus
• Kasvuolosuhteiltaan poikkeuksellisina vuosina fosforipitoisuus
nurmessa vaihtelee enemmän olosuhteiden kuin lannoituksen
vuoksi
• P-taseet ovat korkealla satotasolla usein negatiiviset 
satotasoon tämä voi vaikuttaa vasta, jos maan P-tila on alle
tyydyttävässä luokassa
– Nykyisillä lannoitussuosituksilla pystyy tämän tutkimuksen
mukaan hiuemaalla alhaisissa luokissa nostamaan maan P-tilaa
vrt. multamaalla tyydyttävässä luokassa suosituslannoitus johti
negatiiviseen fosforitaseen korkealla satotasolla
12 24.1.2018

13. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
24.1.201813
Ennen 1. niittoa 2017
Kuva: Sanna Kykkänen/Luke

14. © Luonnonvarakeskus14 24.1.2018Teppo Tutkija