Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä-hankkeen työpaja 8.5.2019

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen
eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun
edistäjänä-hankkeen työpaja 8.5.2019
Millainen hyvinvointimerkki sopisi
suomalaiselle kotieläintuotannolle?

2. © Luonnonvarakeskus
Ohjelma
Tavoite: Selvittää kotieläinalan toimijoiden ja sidosryhmien
näkemyksiä merkin kehityssuunnista ja merkkivaihtoehdoista
8:45-9:00 Aamukahvi
9:00-9:15 Työpajan avaus ja hanke-esittely, Jarkko Niemi, Luke
9:15-9:55 Alustavia tuloksia ja evästystä työpajatyöskentelyyn,
Satu Raussi, Luke/EHK, Jarkko Niemi, Luke,
Terhi Latvala, Luke ja Tapani Yrjölä, PTT
9:55-10:00 Järjestäytyminen, Terhi Latvala, Luke
10:00-11:30Pienryhmätyöskentely: Kotieläinalan toimijoiden ja
sidosryhmien näkemyksiä merkin kehityssuunnista ja
merkkivaihtoehdoista
11:35-11:55 Loppukeskustelu, Tapani Yrjölä, PTT
11:55-12:00Työpajan yhteenveto ja päättäminen
2 6.2.2020

3. © Luonnonvarakeskus
Hankkeen tavoitteet
• Visio: Eläinten hyvinvointimerkki, jota kotieläinala voisi hyödyntää
laatutyössään ja kuluttajat ostopäätöksiä tehdessään, ja joka
todennetusti edistäisi hyvinvointia.
1. Kuinka paljon varteenotettavimmat hyvinvointimerkin
toteutusvaihtoehdot edistäisivät eläinten hyvinvointia?
2. Millainen eläinten hyvinvointimerkki vastaisi kuluttajien vaatimuksiin
ja miten kuluttajat ovat valmiita maksamaan eritasoisista tuotteista?
3. Millaisia ja miten menestyksekkäästi toimivia merkkijärjestelmiä on
käytössä muualla?
4. Millaisia kustannuksia hyvinvointimerkki aiheuttaisi alkutuotannolle,
elintarviketeollisuudelle ja elintarvikekaupalle?
5. Millaisella mekanismilla merkillä saatava arvonlisän saadaan
tuotantoketjuun ja miten varmistetaan sen jakautuminen
tuotantoketjussa tasapuolisesti ja eläinten hyvinvointia edistävällä ja
kilpailulain huomioon ottavalla tavalla?
6. Laatia käytännöllinen toteutussuunnitelma, jolla eläinten kaksi- tai
kolmitasoinen hyvinvointimerkki voidaan ottaa käyttöön Suomessa, ja
7. Pilotoida eläinten hyvinvointimerkin toteutussuunnitelma.
3 6.2.2020

4. © Luonnonvarakeskus4 6.2.2020
TP2
Potentiaalisten
merkkivaihtoehtojen
Kartoitus
TP3
Kuluttajien
vaatimukset ja
maksuhalukkuus
TP4
Merkin
rahoitusmallin
tarkastelu
TP5
Merkin ja sen
todentamisen
kustannukset ja
kannattavuus
TP6
Kehittämisosio,jossa
Valmistellaan laajaa
sidosryhmä-yhteistyötä
hyödyntäen eri tasojen merkit:
Basic, Premium,…
TP1
Hyvinvointi-
toimenpiteiden ja
vaikutusten kartoitus

5. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Neljä näkökulmaa eläinten hyvinvointimerkintään
Mikä on toimenpiteiden merkitys eläimen hyvinvoinnin
näkökulmasta?
Miten merkintä vaikuttaa tuotantoketjun
kustannuksiin?
Mitkä ovat kuluttajien odotukset ja mieltymykset?
Merkin organisaatio: rahoitus ja todentaminen

6. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Hyvinvointimerkintä ja
tuotantoketjun kustannukset?

7. © Luonnonvarakeskus
Merkinnästä aiheutuu kustannuksia
• Tuotantotapa ja sen dokumentointi, toiminnan ja tiedon hallinta
• Erilläänpito ja jäljitettävyys
• Viestintä ja markkinointi
• Tuotteiden volyymien vaikutus
• Rahoitus
• Hallinnointi
• Muut kustannustekijät
7 6.2.2020
LogistiikkaAlkutuotanto Jalostus Jakelutiet
Kuluttaja
Asiakas
Merkintäjärjestelmä (todennettu organisaatio) Tieto

8. © Luonnonvarakeskus8 6.2.2020
N=400
Millaisia taloudellisia vaikutuksia merkillä voi olla
tuotantoketjussa?
• Useimmat toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia, jos niitä
ei vielä ole otettu käyttöön  rajakustannus nousee
suuremmaksi, kun mennään pidemmälle toimenpiteissä
• Osa toimenpiteistä kohentaa tuottavuutta (yleensä esim.
kasvua, terveyttä ja intensiteettiä lisäävät toimenpiteet)
• Osa toimenpiteistä heikentää tuottavuutta (esim. toimenpiteet,
jotka eivät nosta tuotosta; kuten )
• Apuna yritystoiminnan kehittämisessä?
• Merkintä voi olla mahdollisuus korkeamman lisäarvon (hinnan)
saamiseksi
– Markkinan koko?
– Tuotteen hinta vaikuttaa sen menekkiin
• Merkintä voi turvata kilpailuaseman nykyisillä markkinoilla

9. © Luonnonvarakeskus
Tuottavuus ja hyvinvointi?
Yhteys ei ole aina näin suoraviivainen ja selkeä!
Kuva: McInerney 2004
9 6.2.2020
Livestock productivity
(human benefit)
”Natural ”
weflare
’Maximal’
weflare
’Desired/
Appropriate’ welfare
’Minimal’ welfare
Cruelty
Livestockproductivity
(humanbenefit)
A
B
C
D
E

10. © Luonnonvarakeskus
Poimintoja merkkiin liittyvistä kustannuksista ja
hyödyistä
• Enemmän elintilaa: kiinteät kustannukset ja työ jakautuvat
pienemmälle eläinmäärälle, tuottoja saadaan vähemmän per
tila, hyötyjä mm. sairaus-, lääkitys- ja työkulujen vähenemisenä
• Rakennusten muutostöiden kustannukset
• Makuualustojen tai makuupaikkojen hankinta
• Työ- ja tarvikekulut esim. makuupaikkojen, karsinoiden,
aitausten ja orsien tai lisätilan puhtaanapidosta ja huollosta
• Joissain tapauksissa mahdollisuus eläinten hyvinvointi-
korvaukseen – Korvauksen varmuus tulevilla ohjelmakausilla?
• Pehkun kunnossapidon kustannukset
• Virikkeiden materiaalit ja työ, puhtaanapito – Päivittäin
tehtävissä toimenpiteissä ”pienikin kustannus on suuri”
• Vähemmän käyttäytymishäiriöitä, esim. hännänpurentaa tai
kannibalismia ja niistä aiheutuvia tappioita
10 6.2.2020

11. © Luonnonvarakeskus
Poimintoja merkkiin liittyvistä kustannuksista ja
hyödyistä
• Eläinlääkärikustannus ja oma työ, hyötyinä vähemmän
sairauksia, parempi tuottavuus ja sujuvampi tuotanto
• Koulutukseen osallistuminen (matkat, työaika, maksut)
hyötyinä esim. tuotostason paraneminen ja eläinten käsittelyn
helpottuminen tai vaikeutuminen tilanteesta riippuen
• Merkintäjärjestelmään liittyviä kustannuksia:
– Koulutukset tiloille ja ketjun muille toimijoille
– Viestintä ja markkinointi (suunnittelu ja toteutus)
– Toiminnan rahoitus ja taloushallinto
– Ulkopuolisen tahon tekemät tarkastukset
– Tietojärjestelmän tai rekisterin rakentaminen ja ylläpito,
– Tuotteiden erillään pidon ja jäljitettävyyden kustannukset
– Pakkaukset.
11 6.2.2020

12. © Luonnonvarakeskus
Esimerkki: vapaaporsitus, vaikutukset tilalle
riippuvat siitä, miten toimenpiteet toteutetaan
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
A B C D
Tuotot
#REF!
Muut
muuttuvat
kustannukset
Työ
Rakennus
Tuotot
12 6.2.2020
Kustannustenmuutossnt/kg
Vaikutus markkinatuottoihin
(hinta*tuotos)
Vaikutus tukituottoihin
Kiinteät kustannukset
Työkustannus
Muuttuvat kustannukset
Muut vaikutukset

13. © Luonnonvarakeskus
Esimerkkinä karsinatilan määrä lihanaudoilla, kun
huomioidaan mm. eläinten määrän muutos tilalla
(verrokkina 2m2/eläin)
13 6.2.2020
Laskelma perustuen Herva ym. (2014) tuoloksiin
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
2.5 3 3.5
Vaikutus1000€pertila
Karsinatila, m2 per eläin

14. © Luonnonvarakeskus
Yhteistyö muiden merkkien kanssa
• Ulkomaiset merkit, Hyvää Suomesta ym. merkit
• Brändin rakentamisessa synergiaetuja
• Helpottaa kuluttajia, jos viestintä onnistunutta
• Vaatimusten yhdenmukaisuus ja taso
• Ulkomaisissa merkeissä vaatimuksia mm. näiden osalta
– Naudanliha: nupoutus/sarvien poisto, kastraatio,
ontuminen, jatkuva vedensaanti, vasikoiden juotto,
laidunnus, kytkeminen, tilan määrä, kuljetusaika
– Maito: nupoutus/sarvien poisto, karkearehun ja veden
saanti, vieroitus ja vasikoiden maidon saanti, laidunnus,
ryhmäytyminen, ulospääsy, tilan määrä, ilmanlaatu
– Siat: Hännäntypistys, hampaiden katkaisu, kastraatio,
antibioottien käyttö, jatkuva vedensaanti, vieroitusikä,
kuivike, ulkoilu, tilantarve, tiineytys- ja porsimishäkit,
kuljetusaika, viikkeet, ilmanlaatu
14 6.2.2020

15. © Luonnonvarakeskus
Yhteistyö muiden merkkien kanssa
• Ulkomaisissa merkeissä vaatimuksia mm. näiden osalta
– Kananmuna: Nokan typistys, kuolleisuus, ontuminen,
lääkinä/antibiootit, veden saanti, virikkeet, ryhmäkoko,
elintila, häkkikanalat, ulospääsy, valaistus, pesät, orret
kuljetusaika
– Broileri: Kannibalismin torjuntakeinot, nokan typistys,
lääkintä/antibiootit, rotu/kasvunopeus, elintila,
kylpemismahdollisuus, virikkeiden saanti, valo-ohjelma,
kuljetustiheys ja –aika, ulkoilu
– Lammas: Keritsemistiheys, kastraatio, hännän katkaisu,
veden saanti, ulkoilu/laidunnus, elintila, ilmanlaatu,
lattiarakenne, kuljetusaika
15 6.2.2020

16. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Terhi Latvala
Hyvinvointimerkki –työpaja 8.5.2019
Luonnonvarakeskus, Helsinki
Kuluttajien näkemyksiä eläinten
hyvinvoinnista – mikä on tärkeää
ja miten siihen voi vaikuttaa?

17. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Miten tuotantoeläinten hyvinvointi on kehittynyt
viimeisen 10 vuoden aikana?
17 6.2.2020
400 suomalaista vastaajaa

18. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Tilakoon ja tehokkuuden kasvu
Epäkohtiin ei puututa tai valvontaa on vähän
Tuottajien taloustilanteen heikentyminen
Tuottajien jaksamisen heikentyminen ja
välinpitämättömyys
Vanhat tuotantotilat ja -teknologia
Muu syy: tuottajat optimoivat isoa tuotantoa,
politiikka ajaa umpikujaan
18 6.2.2020
Kasvanut kuluttajien tietoisuus ja vaatimustaso
Epäkohtiin puututaan herkemmin
Uudet tuotantoteknologiat ja tuotantotilat
Lisääntynyt tuottajien ammattitaito
Taloudelliset kannustimet tiloille
Muu syy: lait, negatiivinen julkisuus, eläinaktivistit
Heikentynyt eläinten hyvinvointi johtuu..
Parantunut eläinten hyvinvointi johtuu …

19. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Miten varmistetaan että
tuotantoyksikkö ei ole liian
suuri tai eläinmäärä liian
suuri, että eläinten hyvinvointi
voidaan turvata?
• Miten varmistetaan että
epäkohtiin puututaan
tarvittaessa?
• Tuottajien taloustilanteen ja
jaksamisen turvaaminen –
miten näkyy?
• Käytössä oleva
tuotantoteknologia on
tarpeeksi uutta
• Miten kuluttajien tietoisuus on
riittävä?
• Miten tuottajien ammattitaitoa
pidetään yllä?
• Taloudelliset kannustimet
tiloille
Edellisten vastausten perusteella pohdintaa merkin
ominaisuuksista laajemmin
19 6.2.2020

20. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Tuotantoeläinten hyvinvointia kuluttajien mielestä on
• Naudoilla vapaa liikkuminen pihatossa (emolehmätuotanto,
lypsylehmät, lihanaudat)
• Emakoilla häkittömyys (tiineytys, porsiminen)
• Lammastuotannossa paras mielikuva eläinten hyvinvoinnista muihin
tuotantosuuntiin verrattuna
• Kanoilla ulkokanala ja lattiakanala
20 6.2.2020
Tuotantoeläinten pahoinvointia kuluttajien mielestä on
• Naudoilla kytkeminen elinaikana ja teuraskuljetus
• Lihanautojen kasvatus sisätiloissa betoniritilällä
• Lihasioilla kasvatus ryhmäkarsinoissa sisätiloissa
• Emakoilla tiineytys- ja porsitushäkkien käyttö
• Kanoilla virikehäkit, broilerituotanto yleisesti (heikoin tuotantosuunta)

21. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Kuluttajien suosimat toimenpiteet
• Lypsylehmät (lähes kaikki esitetyt toimenpiteet): Jatkuva vedensaanti,
Hyvä eläinten kohtelu –koulutus, Terveydenhuolto, Jalkaterveys,
Karkearehu, Pehmeä makuualusta, Ulkoilu talvikaudella
• Lihasiat: (lähes kaikki esitetyt toimenpiteet): Hyvä eläinten kohtelu,
Terveydenhuolto, Elintilaa, Tonkimismateriaalia, Hyvinvointi-indeksi,
Ulkoilumahdollisuus, Vapaa porsiminen ja tiineytys
• Lampaat: (kaikki esitetyt toimenpiteet): Jatkuva vedensaanti,
Laidunnusmahdollisuus, Hyvä eläinten kohtelu –koulutus,
• Kanat: Enemmän elintilaa, Vapaa liikkuminen, Lajinomainen ruokinta,
… kaikki muut toimenpiteet paitsi ilmanlaatu
• Broilerit: Lähes kaikki esitetyt toimenpiteet, selvästi vähiten
hitaammin kasvava rotu
21 6.2.2020

22. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
”Ostaisin hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos
kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten
hyvinvointiin.”
22 6.2.2020
30.2%
35.4%
25.5%
1 = Täysin eri mieltä
2
3
4
5 = Täysin samaa mieltä

23. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!