Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Seu SlideShare está sendo baixado.
×
Confira estes a seguir
Recomendadas
Mais Conteúdo rRelacionado
Mais de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
Mais recentes (9)
Maankäytön päästöt, nielut ja haasteet nautataloudessa – Kristiina Regina, tutkimusprofessori, Luke
- 1. © Luonnonvarakeskus Kristiina Regina 21.1.2020 Maankäytön päästöt, nielut ja haasteet nautataloudessa Kysy ja kommentoi www.menti.com 37 10 21
- 2. © Luonnonvarakeskus2 22.1.2020 • Maatalouden päästöt ovat 10-12 % kokonaispäästöistä • Maatalouteen liittyvät maankäytön päästöt pienentävät LULUCF sektorin nettonielua n. 8 Mt • Suurimmat päästölähteet: turvepellot ja märehtijät • Monet päästöt maataloussektorilla ovat laskeneet, mutta turvepeltojen alan kasvu estää kokonaispäästöjen laskun
- 3. © Luonnonvarakeskus Maankäytön päästöt ja nielut johtuvat enimmäkseen hiilivaraston muutoksista Päästöt ja nielut, joita raportoidaan: – CO2: maanpäällinen ja maanalainen biomassa, kuollut puu, karike, maaperä, puutuotteet – N2O: metsälannoitus, maastopalot, kulotus, mineralisaatio, ojitetut turvemaan metsät ja kosteikot – CH4: ojitetut turvemaan metsät ja kosteikot
- 4. Hiilen kierto maatalousympäristössä Nautojen positiiviset vaikutukset hiilivarastoihin tulevat nurmen kautta, negatiiviset eläintalouden alueellisen keskittymisen kautta 22.1.2020 4
- 5. © Luonnonvarakeskus Kivennäismaan pellot 1974-2009 Muutos peltomaiden hiilen määrässä: -0,4 %/vuosi; -220 kg C/ha/vuosi
- 6. Miksi hiilivarasto pienenee? 6 Pellot ovat nuoria – menettävät metsävaiheen hiiltä Figure: doi: 10.1111/j.1365- 2486.2011.02408.x Muutokset viljelyssä - Vähemmän monivuotisia kasveja - Vähemmän lantaa - Vähän kasvintähteitä uusista lajikkeista Figure: doi: 10.1016/j.agee.2011.02.029 Ilmastonmuutos kiihdyttää hajotusta Figure: 1726-4189/bg/2005-2- 317
- 7. © Luonnonvarakeskus Nurmista on hyötyä maaperän hiilivarastoille Maaperäseuranta: kivennäismaan nurmet eivät ole menettäneet hiiltä-I+
- 8. © Luonnonvarakeskus Naudat mahdollistavat nurmialan ylläpidon Viljelty ala 1990-2018 Naudat ja nurmiala 8 22.1.2020 Toistaiseksi nautojen määrän vähentyminen ei ole vähentänyt nurmialaa. 0 500 1000 1500 2000 2500 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 kha Yksivuotinen Nurmi 0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 1400000 1600000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 lkm,hehtaari Naudat, lkm Säilörehu+laidun, ha
- 9. © Luonnonvarakeskus Nautatalouden vaikutus pellonraivaukseen Nautojen ja tilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut nautatalous on suurin uuden pellon tarvitsija, raivausta ajaa sekä rehun että lannan levitysalan tarve Tuotanto siirtynyt pohjoisemmaksi tuotanto painottuu alueille, joissa paljon turvemaita 9 22.1.2020 Lähde: Niskanen ja Lehtonen 2014 Lypsylehmät/km2
- 10. © Luonnonvarakeskus Turvepeltojen pinta-alan kehitys • Ala nousi 46000 ha ja päästöt 1,2 Mt vuosina 2000-2018 • Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi • Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2018 10 22.1.2020 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 ha Turvetuotannosta Suosta Hylätystä pellosta Metsästä Vanhat pellot
- 11. © Luonnonvarakeskus Turve on helppoa raivata ja usein hyvää peltomaata ”Kaunis savipohja alla ja pehmeä korja mullanmaa päällä oli oikeata ruisleivän maata, ja hyvän puuron lupasi myös tuoreelta tuoksuva hikimaa, joka kasvatti kaikenlaista puuta. Musta kuusikko kulki parhaita paikkoja pitkin, ja ruispeltojen pyytäjä painui ryskien pitkin kuusikoita. Harmaatakkinen leppä valikoi väkeviä laksopuolia, hurstimekkoinen leivänetsijä katsoi ja valtasi lepän asuinsijat. Tuomi ja pihlaja itkivät lihavista lehtomaista ja luomanrannoista, niitä puokoitteli paksu puuronsyöjä paappakin. Kiukkuinen karriaanen kasvoi parhaiten muhevilla multamailla, vielä kiukkuisempi pellonpeikko kuokki karriaismaan nurin ja kylvi siihen ruista. Mutta valkoinen hietamaa, joka ei ymmärtänyt mitään jumalanviljasta eikä sonnanvoimasta, oli härmäläisen kauhistus.” Paulaharju 1932 11 22.1.2020 Entisajan perustelut olivat hyviä, mutta nykyään on koneet ja väkilannoitteet…
- 12. © Luonnonvarakeskus Turve maatuu viljelyssä Turve maatuu viljelyssä 2015 1996
- 13. © Luonnonvarakeskus Maaperän päästö turvemaan eri käyttömuodoissa 13 Turvepeltojen päästövähennykset voivat olla 10-20 t/ha/v
- 14. © Luonnonvarakeskus Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt tilastoissa 2017 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Maataloussektori Maankäyttösektori Energiasektori 2017 Milj.tCO2-ekv. Energian käyttö Muu LULUCF Kivennäismaiden viljely CO2 Turvemaiden viljely CO2 Kalkitus CO2 Lannan varastointi N2O; CH4 Muu maaperän N2O Lannoitteiden ja lannan käyttö N2O Turvemaiden viljely N2O Kotieläinten ruuansulatus CH4 Turvepeltojen päästöt >50 % maatalouden kokonaispäästöistä
- 15. © Luonnonvarakeskus -10 -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Pelto Metsästä raivattu pelto Metsitetty pelto tCO2e/ha 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Pelto Metsästä raivattu pelto Metsitetty pelto tCO2e/ha N2O CO2 Raportoituja päästöjä per hehtaari – maankäytön muutoksilla on väliä 15 22.1.2020 Kivennäismaa Turvemaa Metsitys tuo hyötyjä maalajista riippumatta Raivausta kannattaa välttää, varsinkin turvemaalla Lähde: khk-inventaario 2015
- 16. Mahdollisuudet vaikuttaa turvepeltojen päästöihin 16 22.1.2020 Raivauksen välttäminen • Tilusjärjestelyt • Pellonvaihdot • Lannankäsittelyn kehittäminen Kehnojen peltojen poistaminen tuotannosta • Metsitys • Ennallistaminen Turpeen hajotusta vähentävät keinot viljelyyn jäävillä pelloilla • Kasvipeitteisyys (kevätkyntö, syyskylvö, aluskasvit tai nurmien siirto turvemaalle kivennäismaalta) • Muokkauksen vähentäminen • Pohjaveden pinnan nosto
- 17. © Luonnonvarakeskus Kannustimet maankäytön muutoksiin ovat tarpeen – oli niitä ennenkin 17 22.1.2020 ”Torparille Matti Matinpojaalle Joensuulle, Höitölän kylässä Ikaalisten Pitäjässä, joka ynnä vävynensä Heikki Johanpojaan kanssa, on kaivanut 2470 kyynärää ojaa, ja kuokkinut 1 tynnyrinalaa, 29 kapanalaa kytömaata: – yksi hopea lusikka.” Lähde: Kertomus niistä palkinnoista ja kunniamerkeistä kuin Keisarillinen Suomen Huonenhallitus Seura on antanut ja määrännyt ansainneille Maanmiehillen edesmenneinä vuosina. Turun Wiikko-Sanomat 3.10.1829 Kun uhkasi nälänhätä, tuettiin pellonraivausta. Kun uhkaa ilmastohätä,…?
- 18. © Luonnonvarakeskus Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi ja mikä on nautojen rooli? Lisääntynyt hiilivarasto kivennäismaissa ja hidastunut hajotus turvemaissa Kasvipeitteisyyden lisääminen Hiilisyötteen kasvattaminen: maanparannus, aluskasvit, viljelykierrot… Toimien kohdentaminen: huonotuottoiset/köyhät pellot, kyntökerroksen alapuoliset kerrokset… Turvepellot: raivauksen lopettaminen ja päästövähennyspotentiaa lin hyödyntäminen 18
- 19. Kiitos!
