3. Väestönkasvu ajaa resurssitehokkuuteen:
Resurssitehokkuus => kiertotalous
- kaikki viljelykelpoinen maa käytössä
- ravinteet kiertää aukottomasti
- kaikki elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyödynnetään
- luomuviljely
- bioenergia vähentää fossiilisten käyttöä
MIKÄ ON NURMEN / LEHMÄN ROOLI?!
4. Viljelijä on tulevaisuuden keskeinen pelinrakentaja:
- toistaiseksi ei ole tiedossa ”synteettistä” tapaa sitoa
merkittävässä määrin hiiltä ilmakehästä
- peltojen ja metsien kasvu pääroolissa päästövähennysten ohella
- meidän viljelijöiden vastuu kasvaa,
meidän on otettava asiat haltuun
- mutta kuinka ristiriitaiset tavoitteet nivotaan yhteen ilman lehmää?
5. Mitä ilmastotekoja olemme tehneet omalla tilallamme
(468ha/350lehmää):
• Panostettu nurmiviljelyyn, viljelykierto 5 vuotta
- satotavoite 9 tn ka/ha
- nurmen hajakylvö, 8 eri lajikkeen siemenseos
- palkokasvit pelissä yli 30 vuoden ajan => vähennetty keinolannoitteita
• Viljanviljelyssä kerääjäkasvit käytössä
- oljet/kerääjäkasvit hiehojen ja umpilehmien ruokintaan /kuivitukseen
• Koneyhteistyö yhteisen osakeyhtiön kautta
- kapasiteetti riittää lannan oikeaoppiseen levitykseen
- viimeisin tekniikka käytössä (esim. lietteen vetoletkulevitys)
- kuljetus-, energia- ja pääomatehokkuus
• Rotaatiolaidunnus umpilehmillä ja hiehoilla
- maisema- ja perinnebiotooppilaitumia 25 ha ja lisäksi 15ha peltolaidunta
6. Jatkuu…
• Lehmillä tuotostaso 12tn EKM
• Rehustus mahdollisimman nurmi/kotovarainen(täysape, ei lypsyrobotteja)
• Elintarviketeollisuuden jakeet käytössä
- rankki, II-laadun ruisjauho, rypsirouhe, välillä juurikasleike/ohrarehu
• Hakelämmitys tilakeskuksessa
Edellisillä keinoilla tuottamamme raakamaidon ilmastovaikutus on
1.07 kg CO2-ekv per maitokilo (Luke 2019 syksy)
7. Paljon on vielä tekemättä ja
niinpä tuleviin päätöksiin tarvitsemme
paljon TIETOA JA TUTKIMUSTA!
KIITOS!