Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16 Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Esa-Jussi Viitala, 28.8.2019
Luke, Biotalous ja ympäristö, Luonnonvarapolitiikat ja markkinat
Metsittämisen tukijärjestelmät

2. © Luonnonvarakeskus2 27.8.2019
1. Valtiontuen edellytykset EU:ssa
Neljä keskeistä kriteeriä:
1) Tarkoituksenmukaisuus: Tuella on myönteinen vaikutus
yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Kielteiset
vaikutukset ovat riittävän rajoitettuja.
2) Välttämättömyys: Tuki on oikea ja tehokkain väline
tavoitteeseen pääsemiseksi (vaihtoehtoina mm. sääntely ja
markkinapohjaiset välineet).
3) Kannustavuus: Ilman tukea toimenpidettä ei toteutettaisi (tai
se toteutettaisiin rajoitetusti tai eri tavalla). Tuen johdosta
tehdään jotakin ylimääräistä (kontrafaktuaalinen analyysi).
4) Oikeasuhteisuus: Tuen tulee rajoittua vähimmäismäärään,
joka tarvitaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.
Lisäksi tuen tulee olla läpinäkyvää.

3. © Luonnonvarakeskus3 27.8.2019
Mitä voidaan tukea metsätaloudessa (2014-2020)?
 Metsitys ja puustoisen maan muodostaminen
 Peltometsätalousjärjestelmät
 Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut, metsien suojelu
 Metsäekosysteemien, luonnon monimuotoisuuden, perinteisen
maiseman ym. säilyminen, luontaisten elinympäristöjen ennallistaminen
 Metsätuhojen ennaltaehkäisy ja tuhovahinkojen korjaaminen
 Infrastruktuuri (metsätiet mm. metsäpalojen ehkäisijänä)
 Tietämyksen siirto, neuvonta, yhteistyö
 Sallitaan myös puuntuotannon tuet, mutta niitä tulee perustella
julkishyödyillä, ulkoisvaikutuksilla tmv.
 Kaupallisia hakkuita ei tueta
 Lakien tai muun normiston vaatimia toimenpiteitä ei tueta

4. © Luonnonvarakeskus
2a. Metsityksen tuet EUssa (2014-2020)
 Metsitys ja puustoisen maan muodostaminen
 Maatalousmaa ja muu kuin maatalousmaa
 Tukikelpoiset kustannukset:
1. Perustamiskustannukset
2. Vuosipalkkio (tulonmenetykset ja hoitokustann., €/ha): enint. 12 vuotta
 Vain melko löyhiä rajoituksia: ei ekologisesti arvokkaille alueille; ei
lyhytkiertoista energiapuuta; ei vuosipalkkiota, jos kyseessä nopeakasvuinen
puu (kiertoaika alle 20 v) tai maa on julkisessa omistuksessa
 Tuki-intensiteetti: enint. 100 % tukikelpoisista kustannuksista
 Mahdollisuus saada osarahoitusta EUn maaseuturahastosta. Voidaan tukea
myös pelkästään kansallisin varoin (notifiointi/de minimis)
 Peltometsätalousjärjestelmät
• Kasvatetaan puita ja harjoitetaan maataloutta samalla maalla
• Perustamiskustannukset ja vuosipalkkio
4 27.8.2019

5. © Luonnonvarakeskus
2b. Metsänuudistamisen tuet EU:ssa
1. Luonnontuhot (myrsky- ja hyönteistuhot sekä metsäpalot )
 Tukimuoto yleisesti käytössä jäsenvaltioissa
 Myös EUn perussopimus sallii
2. Puulajin vaihto; ekologiset ja biodiversiteettiin liittyvät syyt
 Luontaisten lehti-/jalopuiden uudistamista tuetaan mm.
Saksassa ja Ruotsissa (“additional expenses”)
 “The supported activities go beyond those required by
national law and nature conservation agreements.”
5 27.8.2019

6. © Luonnonvarakeskus
3a. Metsitys ja sen tuet Suomessa 1969-
• Vuosina 1969-2002 metsitettiin noin 240 000 ha maatalousmaata
• Lähinnä peltoa: kivennäismaat 2/3, turvemaat 1/3
• Vastaa n. 2 prosenttia yksityismetsien metsämaan alasta
• Kaksi huippukautta; 1971-1974 ja 1991-1993
• Ohjauskeino: Pellonmetsityspalkkiot (käytöönotto ja tukitason nosto)
• Lisäksi: Vuosina 1995-1999 Suomi toteutti EU:n pellonmetsitysohjelmaa
• EU-tukijärjestelmän yhtenä perusteluna “kasvihuoneilmiön torjuminen ja
CO2-oton lisääminen” (vuonna 1992!)
• Perustamistuet, hoitopalkkiot ja tulonmenetyskorvaukset/hehtaaripalkkiot
• 50 % tulonmenetyskorvauksista ohjautui muille kuin viljelijöille
• Ei maatalouden rahoitusta vuoden 2002 jälkeen
6 27.8.2019

7. © Luonnonvarakeskus
Pellonmetsitys Suomessa 1980-2015
7 27.8.2019
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
ha
EUn tukema
pellonmetsitys
Kemera, metsänuudistaminen,
perustamiskustannukset
Pellonmetsitys-
palkkiot

8. © Luonnonvarakeskus
3b. Metsänuudistamisen tuet Suomessa (1/3)
• Metsänuudistamista tuettiin vuodesta 1928 (vajaatuottoiset metsät)
• Pellonmetsitys mp-lakiin vuonna 1969
• Pellonmetsitystä tuettiin osana metsänuudistamista vuoteen 2015/2018 saakka
• 1994-1999 viidesosa metsätalouden tuista pellonmetsitykseen
• Kemera-laissa 1997-2015 “metsänuudistaminen” tarkoitti:
1. Pellonmetsitys (metsätalouden käyttöön otettavan, metsänkasvatukseen
soveltuvan alueen metsittäminen)
2. Luontaisen uudistamisen edistäminen suojametsäalueella (tukikylvöt ym.)
3. Vähäpuustoisen tai vähäarvoista puustoa kasvavan metsän uudistamisen
jälkeiset toimenpiteet
• Tuki-intensiteetti:
• Materiaalit ja suunnittelu 100 %
• Toteutuskulut: Pohjois-Suomessa 55-70 %
• Tuen edellytys: ennen uudistamista alueelta hakatun puuston kantoraha-arvo sai olla
enintään 1,5-4 x uudistamiskustannus.
8 27.8.2019

9. © Luonnonvarakeskus
Metsänuudistamisen tuet Suomessa (2/3)
• Metsänuudistaminen oli 1990-luvulla selvästi eniten tukea saanut työlaji
 Pellonmetsitys
 Tuki vajaatuottoisten metsien uudistamiseen Lapissa
• Ns. Lapin laki oli voimassa 1983-1998/2002
• Valtio maksoi metsänuudistamisen käytännössä kokonaan
• Edellytys: metsänviljelykustannukset vähintään 2/3 alueelta
hakatun puun kantoraha-arvosta
• Noin 100 milj. € ja 160 000 ha (nykyrahassa 150 milj. €)
• Käytännössä avohakkuu ja metsänviljely (mänty), erittäin paljon
aurausta
• Vuonna 1995 muutoksia:
• menetelmäksi myös luontainen uudistaminen
• toteutustuki aleni 85 %:iin
9 27.8.2019

10. © Luonnonvarakeskus
Metsänuudistamisen tuet Suomessa (3/3)
• Vuosina 2012-2015: metsänuudistamisen tukia (pl. suunnittelu) yhteensä 30 milj. €
• Vrt. Metsäteiden perusparannus 30 milj. €, ympäristötuki 16 milj. €, luonnonhoito 5 milj.
• Metsänuudistamisen tuen jakautuminen (2015)
1. Heikkokasvuiset metsät (5 100 ha) [Lappi ja PP: 4 100 ha]
2. Luonnontuhoalueet (2 800 ha)
3. Pellonmetsitys (1 900 ha) [Savo-Karjala: 900 ha]
• Metsänuudistamisen tuista luovuttiin 1.6.2015 (uusi Kemera-laki). Perusteluita:
• Komission kanta: metsänuudistamisen tukeminen kaupallisten hakkuiden jälkeen
on mahdollista vain silloin, kun uudistamisen kustannukset ovat isommat kuin
hakkuutulot (vrt. kynnysarvot).
• Luonnontuhot: metsävakuutuksia on yleisesti saatavilla, ei päällekäisiä korvauksia
• Tuen vaikuttavuus suurempi muissa työlajeissa (kustannukset, riskit, aikajänteet)
• Erityisesti th ja nmh (myös metsäteiden kunnostus, ympäristötuki jne.)
10 27.8.2019

11. © Luonnonvarakeskus
Tukien painopiste siirtyi 1997/1998 metsien hoitoon
11 27.8.2019

12. © Luonnonvarakeskus
4. Metsityksen ja metsänuudistamisen tuet: Baijeri
Pelkästään kansallinen rahoitus (notifioitu metsätalouden tukiohjelma 2014-2020)
1. Metsitys ja puustoisen maan muodostaminen
• Lehtipuumetsien ja sekametsien istutus ja kylvö (ml. täydennysistutus)
• Luontaisten lehtipuulajien osuus vähintään 50 %, joitakin poikkeuksia (mm. pihta)
• Tuki-intensiteetti: max 100 %, tyypillisesti 40-65 %
• 1,35 €/taimi (lehtimetsä), 1,25 €/taimi (sekametsä)
2. Metsäekosysteemien häiriönsietokyvyn ja ympäristöarvon parantaminen
• Metsänuudistaminen (lehtipuut), maaperän suojelu (kalkitus), luonnonhoito
• Julkishyödykkeet ym.; ei puuntuotannon lisääminen
• Tuki-intensiteetti: max 100 %
3. Metsäekosysteemien, luonnon monimuotoisuuden ja perinteisten maisemien
säilyttäminen tai ennallistaminen (ensisijainen tavoite)
• Havupuumetsien (monokulttuurien) uudistaminen lehtipuu- tai sekametsiksi
erityisesti luonnontuhojen jälkeen; istutus, kylvö tai luontainen uud.
• Tuki-intensiteetti: 70 %
12 27.8.2019

13. © Luonnonvarakeskus
Metsäalan muutos Baijerissa 1977-2018
13 27.8.2019

14. © Luonnonvarakeskus
Metsityksen tuet: Irlanti (1/2)
• Valtiontukea metsitykseen ainakin 1980-luvulta lähtien
• Vuodesta 2007 notifionti ja vain kansallinen rahoitus, koska RD-rahat muualle
• Nykyinen tavoite: metsittää n. 8 000 ha/v (2046: 18 % maa-alasta metsää, nyk. 11 %)
• Metsitysohjelmassa (200 milj. €) neljä alaohjelmaa:
1. Afforestation (puuntuotanto)
2. Native Woodland Establishment (biodiversiteetti, merkitys jäänyt vähäiseksi)
3. Agro-Forestry (metsälaidunnus, merkitys jäänyt hyvin vähäiseksi)
4. Forestry for Fibre (kiertoaika 10-15 v; eukalyptus, hybridihaapa, poppeli, leppä)
• Metsityksen tuki:
1. Perustamiskustannukset
2. Tulonmenetykset 15 v (tulonmenetykset vuosina 13-15 yleinen de minimis),
tulonmenetyskorvauksista ei makseta tuloveroa.
• FforF poikkeus: kaikki tulonmenetykset (10 v) yleinen de minimis
• Tuki-intensiteetti: max 100 %
14 27.8.2019

15. © Luonnonvarakeskus
Metsityksen tuet: Irlanti (2/2)
• Afforestation-ohjelmaa on arvosteltu, osin erittäin voimakkaasti
1. Ympäristöargumentit
 Tavoitteena käytännössä vain puuntuotanto
 Pääosin vieraslajit ja monokulttuurit
 sitkankuusi ja kontortamänty
 Suurin osa metsityksistä turvemailla ja kosteikoilla  ojituksia, lannoituksia ja
maanpinnan voimakasta käsittelyä
2. Maaseudun elinvoimaisuus- /nuorten viljelijöiden argumentit
 Metsitysohjelma on niin laaja, että sen seurauksena myös hyvää maatalousmaata
tullaan metsittämään (marginaalimaat eivät riitä)
 Avokätiset tuet ovat nostaneet maan hintaa monin paikoin selvästi  nuorten
viljelijöiden on aikaisempaa vaikeampaa vuokrata tai ostaa lisämaata
 Myös metsätalouden erittäin laajat veroedut kapitalisoituvat maan hintaan
 2014-2018: 65 % tuista maanviljelijöille; vuonna 2018 jo 44 % muille kuin
maanviljelijöille (ml. sijoittajat /metsärahastot)
 Edellisellä ohjelmakaudella maksettiin lisäkorvausta, jos metsittäjä oli aktiiviviljelijä
15 27.8.2019

16. © Luonnonvarakeskus
Metsitystä Irlannissa
16 27.8.2019

17. © Luonnonvarakeskus
5. Yhteenveto
• Metsitystä tuetaan EUssa jo nyt, saatavilla myös EU-osarahoitusta
• Jos Suomessa halutaan tukea metsitystä, kolme toteutusvaihtoehtoa: EAFRD,
notifiointi tai de minimis. Tai niiden jonkinlainen yhdistelmä.
• Tukien tehokkuus ja kielteisten vaikutusten minimointi  tarjouskilpailu ja/tai
tukien selkeä porrastus. EU:n valtiontukilinjaukset 2020-luvulla?
• Biodiversiteettivaikutukset otettava entistä paremmin huomioon. Mm. kedot,
niityt, hakamaat, kosteikot ja arvokkaat vaihettumisvyöhykkeet rajattava
kokonaan pois. Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi 2019-2021.
• Voisiko maankäyttömuutoksilla lisätä myös biodiversiteettiä? Esim. kosteikkoja
luomalla. Vedenpinnan nosto joskus taloudellisesti tehokkaampi keino?
• Ei ole välttämättä järkevää tukea metsittämistä, jos samaan aikaan turvemailla
sijaitsevia metsiä raivataan lisää. Olisiko hiilikorvaus- tai hinnoittelujärjestelmä
tehokkaampi ohjausinstrumentti? Miten silloin otetaan huomioon BD, vesi ym.?
• CAP Strategic Plans; uudet ryhmäpoikkeusasetukset, suuntaviivat ym.
2021/2022
17 27.8.2019

18. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!