Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•50 visualizações
Eläinten hyvinvointimerkintähankkeen esitys
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä
Semelhante a Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä (20)
Mais de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Mais de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä
- 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Skype-sidosryhmätilaisuus 29.3.2019 Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä
- 2. © Luonnonvarakeskus Tausta • Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa eläintuotannon kestävyyttä • Ruokapoliittinen selonteko: suomalaisuus laadun takeena ei riitä, vaan tarvitaan omien vahvuuksien markkinointia • Hankkeen päämääränä on eläinten hyvinvointimerkintä, jota kotieläinala voisi hyödyntää laatutyössään ja kuluttajat ostopäätöksiä tehdessään, ja joka edistäisi eläinten hyvinvointia. 2 6.2.2020
- 3. © Luonnonvarakeskus3 6.2.2020 TP2 Potentiaalisten merkkivaihtoehtojen Kartoitus TP3 Kuluttajien vaatimukset ja maksuhalukkuus TP4 Merkin rahoitusmallin tarkastelu TP5 Merkin ja sen todentamisen kustannukset ja kannattavuus TP6 Kehittämisosio,jossa Valmistellaan laajaa sidosryhmä-yhteistyötä hyödyntäen eri tasojen merkit: Basic, Premium,… TP1 Hyvinvointi- toimenpiteiden ja vaikutusten kartoitus
- 4. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Hyvinvointitekijöiden vaikutus eläimiin ja merkkiin mahdollisesti liitettävät vaatimukset
- 5. © Luonnonvarakeskus Eläimen hyvinvointia voidaan mitata eläimestä ja sen käytettävissä olevista resursseista. Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus omasta olotilastaan. Hyvinvointia voidaan mitata ja arvioida fysiologisten ja psyykkisten muuttujien, mm. käyttäytymisen, terveyden ja tuotoksen avulla, jotka kaikki kertovat siitä, miten hyvin eläin on sopeutunut ympäristöönsä. Mikään muuttujista ei yksin kerro riittävästi hyvinvoinnin tilasta.
- 6. © Luonnonvarakeskus Hyvinvoinnin kriteereinä voidaan käyttää mm. • Eläintiheys, eläimen käytettävissä olevan tilan määrä ja laatu • Liikkumisen vapaus (kytkeminen, häkitys) • Kuolleisuus (tilalla) • Ryhmäkoko ja ryhmien vakaus • Stressi • Pito-olosuhteiden soveltuvuus lajille • Käsittely • Kuljetusolosuhteet • Teuras- tai muun kuljetuksen lastaus ja purku 6 6.2.2020
- 7. © Luonnonvarakeskus Hyvinvoinnin kriteereinä voidaan käyttää mm. • Ruokinnan soveltuvuus • Terveys, sairastavuus, vammat, ontuminen, tulehdukset • Virikkeet, tutkimusmateriaali • Leikkikäyttäytyminen • Makuumukavuus, alustan pehmeys ja kuivuus • Ulkoilumahdollisuus, märehtijöillä myös laidunnus • Luontainen valorytmi • Ihmisen ja eläimen välinen suhde, esim. eläimen pelokkuus ja arkuus • Lajinmukainen käyttäytyminen 7 6.2.2020
- 8. © Luonnonvarakeskus Sidosryhmäkysely • Merkintää edistäviksi tekijöiksi koettiin etenkin – Suomalaisen tuotannon korkea laatu – Kuluttajien tietoisuus hyvinvoinnista – Tuotteiden kysyntä • Merkinnän edellytyksiä heikentäviksi tekijöiksi arvioitiin – Kotimaisen tuotannon tasalaatuisuus – Kotimaisten markkinoiden koko – Markkinoilla olevat merkinnät 8 6.2.2020
- 9. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Miten kuluttajat suhtautuvat merkintään? Tuloksia hankkeen kuluttajakyselystä 9 6.2.2020
- 10. © Luonnonvarakeskus Miten tuotantoeläinten hyvinvointi on mielestäsi kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana? 10 6.2.2020 44 % 31 % 11 % 13 % Parantunut Pysynyt ennallaan Heikentynyt En osaa sanoa N=1200
- 11. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Tilakoon ja tehokkuuden kasvu Epäkohtiin ei puututa tai valvontaa on vähän Tuottajien taloustilanteen heikentyminen Tuottajien jaksamisen heikentyminen ja välinpitämättömyys Vanhat tuotantotilat ja -teknologia Muu syy: tuottajat optimoivat isoa tuotantoa, politiikka ajaa umpikujaan Kasvanut kuluttajien tietoisuus ja vaatimustaso Epäkohtiin puututaan herkemmin Uudet tuotantoteknologiat ja tuotantotilat Lisääntynyt tuottajien ammattitaito Taloudelliset kannustimet tiloille Muu syy: lait, negatiivinen julkisuus, eläinaktivistit Heikentynyt eläinten hyvinvointi johtuu.. Parantunut eläinten hyvinvointi johtuu …
- 12. © Luonnonvarakeskus Onko merkki tarpeellinen? • Noin kolme neljäsosaa vastaajista koki mahdollisen hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen positiivisesti. • Vastaajista 14 % koki merkinnän tarpeettomaksi 12 6.2.2020
- 13. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus ”Ostaisin hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten hyvinvointiin.” 30% 35% 26% 1 = Täysin eri mieltä 2 3 4 5 = Täysin samaa mieltä
- 14. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Aina Usein Joskus Harvoin En koskaan Mitä seuraavista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana eläinten hyvinvointiin liittyen? Ostanut tuotantotapamerkittyä tuotetta eläinten hyvinvoinnin tukemiseksi Jättänyt tietoisesti ostamatta tuotemerkkiä eläinten hyvinvoinnin vuoksi Mitä seuraavista olet tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana hyvinvointiin liittyen? Jättänyt tietoisesti ostamatta jotakin tiettyä tuotemerkkiä, halusit vastustaa sitä eläinten hyvinvointiin liittyvien syiden
- 15. © Luonnonvarakeskus Vastaajien mielipide hyvinvoinnin eri osa-alueiden tärkeydestä 15 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei pitkittynyttä janoa tai nälkää Lajinmukainen, terveyttä edistävä ravinto Mukava makuualusta Mukava lämpötila Helppo liikkua Ei merkittävässä määrin vammoja Ei merkittävässä määrin sairauksia Ei koe hoitotoimenpiteistä kipua Mahdollisuus lajinomaiseen syömiskäyttäytymiseen Mahdollisuus sosiaaliseen käyttäytymiseen Mahdollisuus hoitaa jälkeläisiään Hyvä eläimen ja hoitajan suhde Mahdollisuus kokea positiivisia tunnetiloja Osuus vastaajista Ei lainkaan tärkeä Hieman tärkeä Melko tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä
- 16. © Luonnonvarakeskus Kuluttajien mielikuva eläinten hyvinvoinnista heille kuvailluissa tuotantomuodoissa (% hyvä tai erittäin hyvä) 16 6.2.2020 Lihanaudat Lihanauta emolehmätuotannossa 74 % Lihanauta pihatossa 63 % Nauta ennen teurastusta 41 % Nautojen teuraskuljetus 28 % Lihanauta ryhmäkarsinassa 16 % Munivat kanat Kanat ulkokanaloissa 82 % Kanat lattiakanalassa 67 % Kanat virikehäkkikanalassa 33 % Broilerit Broilerit tilalla 50 % Broilerit ennen teurastusta 37 % Broileri hautomovaiheessa 29 % Broilerien teuraskuljetus 19 % Siat Vapaat porsitus 74 % Ei käytetä tiineytyshäkkiä 65 % Sikojen teuraskuljetus 49 % Sika ennen teurastusta 42 % Lihasiat ryhmäkarsinassa 37 % Emakot porsitushäkkissä 21 % Emakot tiineytyshäkissä 18 % Lampaat Lampaat tilalla (pihatto, laidunnus) 82 % Lampaiden teuraskuljetus 50 % Lampaiden teurastus 38 % Lypsylehmät Lypsylehmät pihatossa 71 % Lypsylehmät parsinavetassa 34 % N=400
- 17. © Luonnonvarakeskus Osuus (%) vastaajista, joiden mielestä oli tärkeää, että vaatimus sisältyy hyvinvointimerkkiin (N=400) 17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vapaa liikkuminen (tmv.) Enemmän elintilaa Hyvä kohtelu ja käsittely Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Broilerit Kanat Naudat Lammas Sika Osuus vastaajista
- 18. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy sikatuotteessa olevaan merkkiin… 18 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tiineytys ilman häkissä pitoa Ulkoilumahdollisuus sioille Vapaa porsiminen Aina laadukasta tonkimismateriaalia Hyvinvoinnin mittaaminen indeksillä Enemmän elintilaa Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Hyvä kohtelu ja käsittely Osuus vastaajista N=400
- 19. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy lammastuotteessa olevaan merkkiin… 19 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Keritseminen kahdesti vuodessa Ulkoilu- tai jaloittelumahdollisuus Karitsoinnin valvonta ja karitsojen hyvinvoinnin varmistaminen Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Hyvä kohtelu ja käsittely Laidunnusmahdollisuus Jatkuva vedensaanti Osuus vastaajista N=400
- 20. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy maito/nautatuotteessa olevaan merkkiin… 20 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vasikoiden imemistarpeen tyydyttäminen Vasikoiden runsaampi juottomäärä Enemmän elintilaa lihanaudoilla Lehmien vapaa liikkuminen (pihatto) Lehmien laidunnus Osuus vastaajista N=400
- 21. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy nautaperäisessä tuotteessa olevaan merkkiin… 21 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ulkoilu- tai jaloittelumahdollisuus talvikaudella Pehmeä makuualusta Karkearehun jatkuva saanti Jalkaterveyden seuranta ja hoito Hyvä kohtelu ja käsittely Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Jatkuva vedensaanti Osuus vastaajista N=400
- 22. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy kananmunatuotteessa olevaan merkkiin… 22 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ilmanlaadun parannettu seuranta… Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Ulkoilumahdollisuus Hyvä kohtelu ja käsittely Kuopsutus- ja kylpemismahdollisuus Lajinomainen ruokinta Enemmän elintilaa Vapaa liikkuminen Osuus vastaajista N=400
- 23. © Luonnonvarakeskus On tärkeää, että seuraava ominaisuus sisältyy broilerituotteessa olevaan merkkiin… 23 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hitaammin kasvava rotu Jalkaterveyden ennaltaehkäisevä… Ritilätasot Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Enemmän elintilaa Hyvä kohtelu ja käsittely Virikkeet Mukava alusta Osuus vastaajista N=400
- 24. © Luonnonvarakeskus Eläinperäinen vai resurssiperäinen laatuvaatimus? 24 6.2.2020 • Terveysindikaattorit koetaan tärkeiksi, ja niitä ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon onnistumista voidaan mitata eläimestä • Hyvä kohtelu ja käsittely, jossa yksi indikaattori voi olla eläimen ja hoitajan välinen suhde. Inhimillinen käsittely nousee myös kirjallisuudessa esille tekijänä, joka liitetään vahvasti eläinten hyvinvointiin. • Laidunnusmahdollisuus • Elintila, liikkumisvapaus ja jatkuva vedensaanti ovat selkeitä resurssiperäisiä vaatimuksia, mutta myös niitä voi osittain mitata eläimestä
- 25. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Merkin kustannusten rahoitus ja vaatimusten todentaminen 25 6.2.2020
- 26. © Luonnonvarakeskus Rahoitukseen on erilaisia vaihtoehtoja • Merkki tuottaa lisää rahaa ketjuun mutta aiheuttaa myös kustannuksia – Ketkä osallistuvat kustannuksiin? – Ketkä saavat tuottoja? Vaihtoehtoina esim. • Kiinteä lisähinta tuottajille • Kiinteä lisähinta koko ketjulle • vapaaehtoinen hyvinvointilisä • korotettu alv • lisähinta määrittyy markkinoilla • kuluttajat maksavat ostoksen yhteydessä itse määrittämänsä lisähinnat • kuukausilahjoitus 26 6.2.2020
- 27. © Luonnonvarakeskus Miten merkintä voitaisiin rahoittaa? • Kustannuksia syntyy kaikille ketjun osille. Tarvitaan yhteinen, tahtotila, selkeästi määritelty hallinnoiva taho ja pelisäännöt • Eläinten hyvinvointi osana muita merkkejä: esim. Hyvää Suomesta -merkkiin sekä eri tahojen mahdollisuuksia osallistua merkin hallinnointiin ja valvontaan sekä niiden uskottavuutta valvojana • Luotettavimmaksi koettiin eläinlääkärien, viranomaisten, ja kuluttajajärjestön tekemä todentaminen. 27 6.2.2020
- 28. © Luonnonvarakeskus Parhaimpina ehdotuksina kuluttajat pitivät lisähinnan keräämistä tuotetta ostettaessa ja kaupan ja teollisuuden perustamaa rahastoa 28 6.2.2020 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisähinta, tilitetään maatilalle Lisähinta, jaetaan tuotantoketjussa Hyvinvointirahasto Vapaaehtoinen lahjoitus tuottajalle Korotettu ALV Julkinen tuki tuottaille Sijoitusrahasto Osuus vastaajista Erittäin huono ehdotus Melko huono Ei huono eikä hyvä Melko hyvä Erittäin hyvä ehdotus
- 29. © Luonnonvarakeskus Tervetuloa hanketyöpajaan 8.5 29 6.2.2020
Notas do Editor
- Eläintiheys, eläimen käytettävissä olevan tilan määrä ja laatu Liikkumisen vapaus (kytkeminen, häkitys) Kuolleisuus (tilalla) Ryhmäkoko ja ryhmien vakaus Stressiä, jonka ilmentyminä on mm. kohonnut kortisoli, hännänpurenta sioilla, höyhenten nokkiminen kanoilla, kielenpyöritys tai väärin suuntautunut imemiskäyttäytyminen naudoilla Pito-olosuhteiden soveltuvuus lajille Käsittely Kuljetusolosuhteet Teuras- tai muuhun kuljetukseen lastaus ja purku (olosuhteet ja käsittely eläimiä siirrettäessä ja lastattaessa) Teurastamon navetan olosuhteet ja aika ennen teurastusta Tainnutusmenetelmä (CO2, sähkö, pultti) Tuotosta (kasvu, maitotuotos, jälkeläistuotos (osin ristiriitaisia) Kipua, kivuliaita toimenpiteitä, kuten kastraatio sioilla, nupoutus naudoilla tai kannusvarpaan poisto kukoilla
- Ruokinnan soveltuvuutta (ravitsemus, syömiskäyttäytyminen) Terveyttä, sairastavuutta, vammoja, ontumista, tulehduksia; esimerkiksi lehmillä ontuminen, sorkkasairaudet, utaretulehdukset, lantaisuus tai hiertymät ihossa, broilereilla askiitti, jalkapohjien kunto, kintereiden kunto tai sioilla hännän kunto, ontuminen, lapahaavat tai tyrät Virikkeet, tutkimusmateriaali Leikkikäyttäytyminen Makuumukavuus, alustan pehmeys ja kuivuus Ulkoilumahdollisuus (ja lajinmukainen käyttäytyminen), märehtijöillä myös laidunnus Luontainen valorytmi Ihmisen ja eläimen välinen suhde, esim. eläimen pelokkuus ja arkuus Lajinmukainen käyttäytyminen: sioilla tonkiminen, rypeminen, kanoilla nokkiminen, kylpeminen tai orsien käyttö Sidosryhmien esille nostamia toimenpiteitä Maito/nauta: laidunnus- ja talviulkoilumahdollisuus, pihatto, hyvä kohtelu ja käsittely, ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Sika: hyvä kohtelu ja käsittely, tonkimismateriaali, kivunlievitys kastraatiossa, vapaaporsitus, lisätilavaatimus, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. SIKAVAn ja NASEVAn hyödyntäminen (eli siellä kerättävien tietojen hyödyntäminen, etenkin terveys, mutta Sikavassa on nyt myös hyvinvointi-tietoja Broileri: jalkapohjasyöpymien seuranta, virikkeiden ja orsien käyttö, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely.
- Sidosryhmien esille nostamia toimenpiteitä Maito/nauta: laidunnus- ja talviulkoilumahdollisuus, pihatto, hyvä kohtelu ja käsittely, ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Sika: hyvä kohtelu ja käsittely, tonkimismateriaali, kivunlievitys kastraatiossa, vapaaporsitus, lisätilavaatimus, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Broileri: jalkapohjasyöpymien seuranta, virikkeiden ja orsien käyttö, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely.
- Edustava otos, 1200 vastaajaa
- Kaksi kolmasosaa uskoi merkinnällä varustetun tuotteen ostamisen parantavan eläinten hyvinvointia Hyvinvointimerkittyä tuotetta ei oltu valmiita hakemaan tavanomaista ruoan ostopaikkaa kauempaa
- Yli puolet vastaajista oli samaa mieltä ja kolmanneksella ei ollut selvää mielipidettä. Tämä aikomus tulisi saada realisoitua todellisiin ostopäätöksiin
- OIKEA: Yli puolet vastaajista oli ostanut tuotantotapamerkittyä tuotetta ainakin joskus hyvinvointisyyn vuoksi. Esimerkiksi luomua tai erilaisia vapaan eläimen tuotteita. VASEN: Vain runsas kolmannes oli jättänyt tietoisesti ostamatta tuotemerkkiä eläinten hyvinvoinnin vuoksi viimeisen vuoden aikana
- Perustarpeet: jano, nälkä ja etenkin TERVEYS Olosuhteet: liikkuminen, tila, hoito Vuorovaikutus ja käyttäytyminen: lajinomainen, hoitaja-eläin, sosiaalinen, tunnetilat
- Sikatuotannossa häkit tai niiden puuttuminen koettiin tärkeäksi Märehtijöillä laidunnus koetaan tärkeäksi ja siihen liitetään positiivinen mielikuva. Kanoilla ulkoilu ja liikkumisen vapaus Broilerituotannosta ja teurastuksesta vastaajilla oli negatiivisin mielikuva, kun kyseessä oli hyvinvointi näissä tuotantovaiheissa
- Vastaajille esitettiin erilaisia toimenpiteitä ja heiltä kysyttiin, miten tärkeänä pitivät näiden ominaisuuksien sisältymistä hyvinvointimerkittyyn tuotteeseen ja merkin antamaan lupaukseen. Vastausasteikko oli viisiportainen (asteikolla erittäin tärkeä – ei lainkaan tärkeä). Tällä ja seuraavilla dioilla on kuvattu se osuus vastaajista, jotka pitivät kutakin ominaisuutta erittäin tärkeänä tai tärkeän merkkiin sisältyvänä omnaisuutena. Muutama toimenpide kysyttiin useammalle lajille. Ne ovat tällä ensimmäisellä dialla. Märehtijöillä terveys ja kohtelu koettiin tärkeäämiksi kuin muilla eläinlajeilla.
- Sikatuotteissa useimmin tärkeänä ominaisuutena mainittiin… Hieman yllättäen häkkien poisto ei noussut tässä tärkeimpien joukkoon. Indeksiä pidettiin myös melko tärkeänä => eläinperäiset mittarit
- Vedensaanti mainittiin useimmiten, mutta voi kysyä, onko se riittävän tärkeä tekijä merkin ominaisuudeksi, jos mietitään viestintää ja tuotteistamista.
- Lihanaudoilla, vasikoilla ja lypsylehmillä ylipäätäään
- Alustavia tuloksia: Merkki tuottaa lisää rahaa ketjuun mutta myös kustannuksia tuotot ja kustannukset on jaettava jakamiseen liittyen päätettävä ketkä osallistuvat kustannuksiin ketkä saavat tuottoja millä mekanismilla tuottoja kerätään ja jaetaan kiinteä lisähinta tuottajille kiinteä lisähinta koko ketjulle jakoperuste ketjun osien välillä tasajako kiinteä jakosuhde, esim. kustannuksiin perustuen vaihteleva jakosuhde, esim. jatkuvaan kustannusseurantaan perustuen vapaaehtoinen hyvinvointilisä kuluttajat maksavat halutessaan määritetyn suuruisen lisähinnan tilitetään kokonaisuudessaan tuottajille korotettu alv korkeamman hyvinvoinnin tuotannon tuotteilla korkeampi alv-kanta tuotot tuotantotapatietojen perusteella tuottajille lisähinta määrittyy markkinoilla kuluttajat maksavat ostoksen yhteydessä itse määrittämänsä lisähinnat maksetaan tuottajille kuukausilahjoitus vapaaehtoiset lahjoittajat lahjoittavat varoja eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen ei sidoksissa tuotteisiin tuottajien osuus voidaan jakaa tuotantomääriin perustuen oikeudenmukainen kannustaa suuri tiloja osallistumaan tasan kaikkien järjestelmään sitoutuneiden tuottajien kesken kannustaa pieniä tiloja osallistumaan tuloja voidaan tasata vuosien välillä kannustimia tuottajille pitkään mukana olleille voidaan maksaa korkeampia korvauksia millä mekanismilla kustannuksia jaetaan kustannuksia syntyy kaikille ketjun osille tarvitaan yhteinen, voimakas tahtotila tarvitaan selkeästi määritelty hallinnoiva taho oikeudet ja velvollisuudet pitää myös määrittää selkeästi Mitä vielä tehdään: kyselyn perusteella pohditaan merkin yhdistämistä muihin merkkeihin, esim. Hyvää Suomesta -merkkiin sekä eri tahojen mahdollisuuksia osallistua merkin hallinnointiin ja valvontaan sekä niiden uskottavuutta valvojana arvioidaan hankkeessa kehitettyjen mallivaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta (asiantuntijahaastatteluin) valitaan parhaat mahdolliset mallit ja mietitään, miten ne käytännössä toimivat eri vaihtoehtojen sopivuus eri eläinlajeille myös tässä vaiheessa käydään dialogia asiantuntijoiden kanssa
- Taloudellisen vastuun kantaminen merkinnän aiheuttamista kustannuksista koettiin kuuluvaksi eniten vähittäiskaupalle ja elintarvikkeiden jalostajille. Tuotteesta perittävä lisähinta sai enemmän kannatusta kuin tuottajille kanavoitava tuki.