Eila Turtola hyötyä taseista loppuseminaari_lähtökohdat ja viitearvot

1. Ohjelma
8.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.00 Seminaarin avaus, professori Markku Yli-Halla
9.10 Tutkimuksen lähtökohdat, tutkimusprofessori Eila Turtola, Luke
9.30 Miten ravinnetaseiden vertailu eri lohkojen välillä onnistuu? Typpitaseiden
jakaumat ja vaihtelun aiheuttajat, johtava tutkija Tapio Salo, Luke
10.00 Perunan typpitaseet, tutkija Anna Sipilä, Petla
10.15 Onko typpitaseiden ja huuhtouman välillä yhteyttä? Tutkija Elena Valkama, Luke
10.30 Tauko
11.00 Kuinka suuriin typpitaseisiin päädytään optimilannoituksella? Lannoitusrajoitteet
ja ravinnetaseohjaus, tutkija Antti Miettinen, Luke
11.30 Ravinnetaseiden viitearvot, Eila Turtola
11.45 Keskustelua

2. Ravinnetaseiden tulkinta
ympäristön ja viljelyn hyödyksi
Loppuseminaari Tieteiden talolla 28.2.2017
Eila Turtola, Tapio Salo, Antti Miettinen, Antti Iho, Elena Valkama, Perttu Virkajärvi,
Riitta Lemola, Risto Uusitalo, Lauri Jauhiainen, Janne Heikkinen, Sami Merilaita
Luonnonvarakeskus
Katri Rankinen, Juha Grönroos, Jose Cano Bernal
Suomen ympäristökeskus
Anna Sipilä, Jussi Tuomisto
Perunantutkimuslaitos
Marja Turakainen, Susanna Muurinen
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus

3. Tutkimuksen loppuraportti:
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 15/2017

4. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet
Ympäristökorvauksessa on enimmäislannoitusrajat, tavoitteena on
vähentää lannoituksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta
Nykyistä ympäristökorvausta valmisteltaessa ehdotettiin
lannoitusrajojen tilalle ravinnetaseisiin perustuvaa ohjausta.
Taustalla ajatus, että huippusatojen tuottajat voivat hyödyntää
tehokkaasti myös rajoituksia suurempia lannoitemääriä
Jos siirryttäisiin ravinnetaseisiin perustuvaan ohjaukseen, taseille
tarvittaisiin viitearvot
Tätä varten on oltava tulkinta ravinnetaseiden arvoille. Kuinka suuria
ovat hyvät/huonot arvot erilaisissa olosuhteissa?

5. Tässä yhteydessä typpitaseella tarkoitetaan
peltotasetta, kg/ha
Typpitase (kg/ha) =
Lannoitteissa annettu typpi – Sadon mukana poistunut typpi
Esimerkki 1: Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha
Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha
Typpitase +15 kg/ha
Esimerkki 2: Väkil. ja lannan liuk. typpi 190 kg/ha
Säilörehusadon typpi 210 kg/ha
Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha

6. Sama lannoitus johtaa erisuuruisiin
typpitaseisiin
Pelto A Pelto B
Ohra Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha 90
Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha 45
Typpitase +15 kg/ha +45
Säilörehu Lanta ja väkilann. liuk. typpi 190 kg/ha 200
Säilörehusadon typpi 210 kg/ha 140
Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha +60
Lannoitusrajoitus huomioi vain lannoitusmäärän
Typpitase kertoo annetun lannoituksen ja saavutetun satotason
välisestä tasapainosta

7. Yhdistettiin Suomessa systemaattisesti kerätyt
ravinnetaseaineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran
viljaotanta, Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet,
Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy
220 000 lohkohavaintoa vuosilta 1988-2014
& typpilannoituskokeet (Luke, SjT, Petla), huuhtoumakokeet,
mallinnus -> Taustatekijöiden, ympäristöriskien ja talouden
analyysit -> Viitearvot
-> Typpitaseiden jakaumat eri olosuhteissa (kasvi, lannankäyttö,
alue, maa)
Typpitaseiden tulkintaa varten kerättiin aineistot
yhteen
-50 0 50
Havaintojen
määrä
Typpitase, kg/ha

8. Kaura EI Uusimaa Elop 173 4,7 24,0 -15,2 3,1 21,0
Kaura EI Uusimaa Ki-vm 243 21,6 21,4 6,9 18,9 34,6
Kaura EI Uusimaa Ki-rm 92 24,8 22,2 11,5 18,7 35,6
Kaura EI Uusimaa Sa-vm 808 24,1 20,8 10,0 23,0 36,0
Kaura EI Uusimaa Sa-rm 1066 25,3 23,0 9,1 24,7 40,7
Kaura EI Varsinais-Suomi Elop 140 -2,6 26,1 -23,4 -2,3 14,7
Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-vm 345 15,0 23,0 0,7 12,1 27,4
Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-rm 198 13,6 24,0 0,3 14,1 26,4
Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-vm 1104 20,4 23,8 6,7 19,0 34,0
Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-rm 504 15,5 22,8 -1,6 14,5 28,4
Kaura EI Satakunta Elop 323 -5,3 21,4 -18,6 -5,2 6,4
Kaura EI Satakunta Ki-vm 672 11,0 22,7 -2,6 9,2 23,6
Kaura EI Satakunta Ki-rm 303 6,4 24,6 -8,5 6,3 21,9
Kaura EI Satakunta Sa-vm 597 13,1 21,7 0,9 14,7 26,5
Kaura EI Satakunta Sa-rm 327 9,1 25,7 -4,7 6,9 22,5
Kasvi Lanta Alue Maa Hav. kpl Keskiarvo Keskihaj. 25 % 50 % 75 %
Loppuraportin liite:
Omia typpitaseita voi tulkita vertaamalla viiteryhmään

9. Taseiden seuranta omalla tilalla ja tiedon
hyödyntäminen toimenpiteiksi
Typpitase, kg/ha-20 0 50 100
Omat taseet

10. Typpitaseiden yleisempi tulkinta ja hyödyntäminen
Typpitase, kg/ha-50 0 50 100
Minkä suuruiset taseet
olisivat hyväksyttäviä
ympäristökorvauksessa?

11. Typpitaseita tarkasteltiin eri perusteilla:
jakauma, ympäristö ja talousoptimi
Typpitase, kg/ha
-50 0 50 100

12. Ohra
N-tase (kg/ha/v)
-60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140
N-huuhtoutuminen(kg/ha/v)
0
20
40
60
80
100
120
140
Lohko 1
Lohko 2
Lohko 3
Lohko 10
Lohko 8
Hiue
Savi
Kevätvehnä
-60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140
0
20
40
60
80
100
120
140
y=0.65x+6.98
R2
=0.98****
216 mm
y=0.71x+25
R2
=0.89****
223 mm
y=0.27x+9.8
R2
=0.98***
342 mm
COUP-mallin mukaan huuhtouma 20 kg/ha ylittyy
kevätviljoilla, kun typpitase ylittää 20-40 kg/ha
Muokkausmenetelmänä kyntö
Huuhtoumakriteerinä 20 kg/ha

13. Kaiken kaikkiaan ympäristökorvauksen typenkäyttörajoitteet johtavat seuraavanlaisiin odotettuihin
typpitaseisiin:
• rehuohranviljelyssä kivennäismailla ≤ 36 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 27 kg/ha
(runsasmultaiset maat) ja ≤ 19 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat)
• kauranviljelyssä kivennäismailla ≤ 32 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 24 kg/ha
(runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat)
• kevätvehnän viljelyssä kivennäismailla ≤ 45 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 39
kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 31 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat)
• säilörehun tuotannossa kivennäismailla ≤ 23 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 19
kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) ja
• säilörehun tuotannossa eloperäisillä mailla ≤ - 23 kg/ha.
Viljoilla optimilannoitus tuottaa usein
typpitaseen 20-40 kg/ha (vrt. talousmallinnus)

14. Typpitase eri kasviryhmissä kivennäis- ja eloperäisillä mailla (50, 75
ja 85 % jakaumasta), talousoptimi ja huuhtoumariski
-> esimerkki viitearvojen asettamisesta
Viljelykasvi Maa-
luokka
Jakauma
50 %
Jakauma
75 %
Jakauma
85 %
Talous-
optimi
Huuhtou-
mariski
Viite-
arvo
Kasviryhmä I
Säilörehunurmi Kiv. 13 58 96 16 - 54 50-100 60
Elop. -7 38 76 -28 - 41 0-50 35
Kasviryhmä II
Kasviryhmä II Kiv. 14 27 37 25
Elop. -6 7 17 0
Kaura Kiv. 15 28 38 16 - 41 20-40
Elop. -5 8 18 - 0
Ohra Kiv. 19 32 42 19 - 37 20-40
Elop. -1 12 22 - 0
Tärkkelysperuna Kiv. 4 22 35 - -
Elop. -16 2 15 - -
Kasviryhmä III
Kasviryhmä III Kiv. 32 47 59 40
Elop. 12 27 39 15
Kevätvehnä Kiv. 32 46 58 31 - 45 20-40
Elop. 12 26 38 - 0
Sokerijuurikas Kiv. 45 62 74 - -
Elop. 25 42 54 - -
Kasviryhmä IV
Kasviryhmä IV Kiv. 56 69 80 65
Elop. 36 49 60 40
Kevätrypsi Kiv. 50 63 74 - -
Elop. 30 43 54 - -
Syysvehnä Kiv. 62 80 95 - -
Elop. 42 60 75 - -
Ruis Kiv. 60 75 89 - -
Elop. 40 55 69 - -

15. Typpitasekg/ha
Typpilannoitus kg/ha
Jos typpitaseen viitearvo olisi kevätvehnällä 40 kg/ha, sitä olisi
vaikea alittaa käyttämällä nykyisen ympäristökorvauksen
enimmäislannoitusrajoja suurempia lannoitusmääriä
Ympäristökorvauksen
maksimilannoitus

16. Jos kevätvehnän typpitaseen viitearvo olisi 40 kg/ha, sitä olisi
vaikea alittaa sadon jäädessä pienemmäksi kuin 2 500 kg/ha
y = -0,0136x + 96,016
R² = 0,2858
-150
-100
-50
0
50
100
150
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000
Liukoinentyppitasekg/ha
Satotaso kg/ha
Kevätvehnä
Huono satotaso tuottaa korkeita typpitaseita
Parhaimmat sadot
(yli 6 000 kg/ha)
tuottivat
pienimmät taseet
ja typpilannoitus oli
alle 150 kg/ha

17. Oppiminen typpitaseista
Typpitase, kg/ha-50 0 50 100
Lannoitusvasteen tunteminen
Perusparannukset
Hyvät
esimerkit

18. • Aineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran viljaotanta,
Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet,
Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy
• Makera ja ohjausryhmä: Sini Wallenius, Marja-Liisa Tapio-
Biström, Antero Nikander, Pertti Savela, Mikko Jaakkola, Kaija
Salmela, Pasi Mattila, Anneli Partala, Aki Finér, Jaakko
Laurinen, Juha Salopelto, Terhi Taulavuori, Raimo Kauppila,
Seija Luomanperä, Aleksi Simula, Markku Yli-Halla, Kimmo
Oravuo, Airi Kulmala, Mika Virtanen
Kiitos!