LJK kesäseminaari Taaleritehdas 2014

1. 18.6.2014
1
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
– Suomen rakennerahasto-ohjelma
Rahoitusmahdollisuuksia
Johanna Osenius
Työ- ja elinkeinoministeriö
Alueosasto
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (käyvin hinnoin)
2
2014 - 2020 2007 - 2013
1 022
305
161
1 476
368
139 Perusrahoitus
Harvan asutuksen
erityisrahoitus (vain
IP-Suomi)
Alueellinen
yhteistyö
EU 1 488 M€
Kansallinen 1 488 M€
Yhteensä 2 976 M€
EU 1 983 M€
Kansallinen 2 215 M€
Yhteensä 4 198 M€

2. 18.6.2014
2
Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
3
EAKR
erityisrahoitus;
23,4 %
EAKR
perusrahoitus;
37,1 %
ESR; 39,5 %
Euroopan
aluekehitysrahasto
(EAKR) 60,5 %
Euroopan sosiaalirahasto
(ESR) 39,5 %
Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö)
Valtakunnalliset teemat
EAKR 10 % n. 13,3 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
ESR 25 % n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
Alueiden rahoitus* (pl. valtakunnalliset teemat ja tekninen tuki)
Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 221 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % n. 91 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,4 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)
Alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen indikatiivinen jakautuminen
kummankin suunnitelma-alueen maakuntien kesken pohjautuu alueiden
omiin TEM:lle toimittamiin esityksiin.
4

3. 18.6.2014
3
Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakenne-
rahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (1)
1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR 328 milj. €)
• Uuden liiketoiminnan luominen
• Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen
(vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)
• Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
• Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen
2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. €)
• Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten
vahvuuksien pohjalta
• Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
• Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% =
n. 190 milj. € EAKR
EU-rahoituksen lisäksi käytössä
saman verran kansallista rahoitusta (valtio+kunnat)
5
Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakenne-
rahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (2)
3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. €)
• Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen
edistäminen
• Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
• Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. €)
• Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
• Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. €)
• Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
6. - 7. Tekninen tuki (EAKR+ ESR 39 milj. €)
6
Kaikilla toimintalinjoilla on EU-rahoituksen lisäksi käytössä
saman verran kansallista rahoitusta (valtio+kunnat)

4. 18.6.2014
4
Rahoittajat
• ELY-keskukset (4): Hämeen ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus,
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Etelä-Savon ELY-Keskus (Kaikki ELY-keskukset
neuvovat hakijoita)
• Maakuntien liitot (9): Uudenmaan liitto, Pirkanmaan liitto, Etelä-Savon
maakuntaliitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-
Pohjanmaan liitto, Lapin liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
• TEKES
• Sosiaali- ja terveysministeriö
18.6.2014Etunimi Sukunimi7
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
• Kasvulle, aidolle uusiutumiselle ja työllisyydelle - niin yrityksen kuin
yhteiskunnan näkökulmasta – aiempaa voimakkaampi paino.
• ELY-keskusten etsivät nuoria ja kasvavia yrityksiä ja kannustavat
näitä rohkeisiin kehittämishankkeisiin.
• Markkinapuute ja kilpailutilanteen vääristyminen otetaan isommaksi
osaksi kehittämishankkeen arviointia siitä huolimatta, että ilmiöt ovat
dynaamisia (muuttuvat esimerkiksi ajallisesti ja paikallisesti) ja vailla
käytännössä sovellettavia tarkkoja määritelmiä/kriteereitä.
• Erityistä huomioita kiinnitetään avustusta hakevan yrityksen
kehittämishankkeen luonteeseen: sen tavoitteisiin,
onnistumiskriteereihin ja tavoiteltuihin vaikutuksiin.
• Joustavammat mahdollisuudet muuttaa hankesuunnitelmaa
hankkeen edetessä ja yksiselitteisemmät onnistumisen kriteerit
8

5. 18.6.2014
5
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (1)
• Uusi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014)
ns. uusi yritystukilaki on annettu ja se tulee voimaan 1.7.2014
• Lain 9/2014 nojalla annettava valtioneuvoston asetus on tarkoitus antaa
elokuussa 2014
• Uuden lain ja asetuksen mukaiset uudistetut sähköiset lomakkeet
(yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus)
tarkoitus avata hakijoille ELY:n ja Yritys-Suomen sivuilla elokuussa
2014
• Päätöksenteko uuden yritystukilain nojalla ja EU-ohjelmakauden 2014-
2020 varoista on tarkoitus aloittaa syyskuun 2014 lopussa
9
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (2)
• Uuden yritystukilain (9/2014) mukainen avustusjärjestelmä säilyy päälinjoiltaan nykyisen
kaltaisena
Tukimuodot
1) yrityksen kehittämisavustus ja
2) yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus
• Valmistelurahoituksella tuettu pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmistelu
sisältyy kuitenkin uuden lain mukaiseen yrityksen kehittämisavustukseen
– Voidaan tukea esim. pk-yrityksen tuotteen, palvelun, idean kaupallistamisen edellytysten
selvitystä, markkinatiedon, asiakkaiden vaatimusten ymmärtämisen ja liiketoiminnan osaamisen
kehittymiseen liittyvää valmistelua/selvitystä sekä kansainvälistymiseen liittyviä selvityksiä
10

6. 18.6.2014
6
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (3)
Uuden yritystukilain mukaisten avustusten suuntaaminen
• Lain mukaisilla avustuksilla edistetään erityisesti uuden liiketoiminnan luomista,
yritystoiminnan uusiutumista, pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä,
vähähiilisyyttä sekä yritysten toimintaympäristöä
– Uudessa laissa korostetaan aikaisempaa enemmän yritystoiminnan uusiutumista ja uuden
liiketoiminnan kehittämistä
– Lisäksi avustusten kohdentamisessa tulee ottaa nykyistä voimakkaammin huomioon vähähiilistä
taloutta koskevat tavoitteet
• Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus
yrityksen:
1) käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen;
2) innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen;
3) kasvuun tai kansainvälistymiseen;
4) tuottavuuteen; taikka
5) energia- tai materiaalitehokkuuteen.
• Tavoitteena on myös suunnata avustuksia nykyistä riskipitoisempiin ja vaikuttavampiin
hankkeisiin11
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (4)
Yrityksen kehittämisavustus
Avustuksen saajat:
• Lain mukaista yrityksen kehittämisavustusta myönnetään ensisijaisesti pk-yrityksille (alle
250 henkilöä työllistävä ja liikevaihto enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 45 milj. euroa eikä yritystä
omista yli 25 % suureksi yritykseksi luokiteltavat yritykset)
• Suuria yrityksiä tuetaan (vain investointien osalta) jatkossa ainoastaan I ja II tukialueella
(Itä- ja Pohjois-Suomi+ Salon seutukunta), kun kyseessä on investointi uuteen
toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen tai palveluun
– Avustusta ei myönnetä enää kunnille investointeihin, joilla rakennetaan toimitiloja pk-
yrityksille
• Avustusta voidaan myöntää lähes kaikkien toimialojen yrityksille, poissuljettu on ainoastaan
maa- ja metsätalous ja kalatalous sekä maataloustuotteiden jalostus. Avustusta
myönnettäessä otettava huomioon kilpailunäkökohdat.
12

7. 18.6.2014
7
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (5)
Rahoitettava toiminta
• Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää sekä aloittavalle että toimivalle
yritykselle aineellisiin ja aineettomiin investointeihin sekä kehittämistoimenpiteisiin
• Avustuksen myöntäminen edellyttää yrityksen perustoiminnasta erillistä
kehittämishanketta, joka koskee lähinnä:
– Uusien tuotteiden, palveluiden, tuotantoprosessien ja tuotantomenetelmien kehittämistä
– Liiketoimintaosaamisen kehittämistä
– Kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä
– Uuden teknologian käyttöönottoa
– Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmistelua
• Ei enää aloittavan tai laajentavan yrityksen palkka ja toimintamenoihin ellei kyse ole yrityksen
liiketoiminnan tai sen osa-alueen hankkeenomaisesta kehittämisestä.
Myöntämisedellytykset
1) Yrityksellä arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset
2) Avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen
3) Hankkeen arvioidaan olevan yrityksen kehittämisen kannalta merkittävä
13
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (6)
Hyväksyttävät menot (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset):
1) Aineelliset investoinnit (koneiden ja laitteiden, rakennusten ja maa-alueiden
hankinta)
2) Koneiden ja laitteiden vuokramenot (leasingvuokrat 3 vuoden ajalta), de
minimistukena I ja II-tukialueilla
3) Aineettomat investoinnit (esim. patenttioikeuksien hankinta),
4) Ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden (konsultit) käytöstä aiheutuvat menot
5) Palkkamenot (ei työnantajamaksuja)
6) Ulkomaan matkoista aiheutuvat menot
7) Ulkomailla järjestettävän näyttelyn tai messuille osallistumisen menot
8) Tuotteiden kehittämiseen liittyvien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden menot
9) 15 %:n ns. flat rate, joka tarkoittaa 15 % palkkamenoista
 Otetaan uutena asiana käyttöön ns. yksinkertaistettu kustannusmalli eli15 % flat-rate,
joka lasketaan automaattisesti palkkamenoista ja kattaa mm. aikaisemmin todellisina
korvatut kotimaan matkat sekä hankkeen käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista ja
laitteista aiheutuvat menot. Lisäksi kattaa lakisääteiset työnantajamaksut ja
työterveysmenot sekä kirjanpito-, tilintarkastus- ja toimistomenot.
14

8. 18.6.2014
8
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (7)
Tukitaso (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset):
Investoinnit, hyväksyttävistä investointimenoista enintään:
Kehittämistoimet:
Enintään 50 % hyväksyttävistä kehittämismenoista. Avustus kehittämismenoihin myönnetään
Pääsääntöisesti de minimis-tukena, poikkeus ulkopuol.palvelut ja asinatuntijamenot.
15
I TUKIALUE
(=Itä- ja Pohjois-Suomi)
Enimmäisprosenttiosuus
II TUKIALUE
(=Salon seutukunta)
Enimmäisprosenttiosuus
III TUKI-ALUE
(Muu Suomi)
Enimmäisprosenttiosuus
Pieni yritys 35 30 20
Keskisuuri yritys 25 20 10
Suuri yritys 15 10 -
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (8)
Toimintaympäristön kehittämisavustus
Rahoitettava toiminta
• Pk-yritysten toimintaympäristön ja kehittymisedellytysten parantamista edistäviin
hankkeisiin
• Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta suunnattaisiin nykyistä voimakkaammin
pk-yritystoimintaan välittömästi vaikuttaviin hankkeisiin:
1) Yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin
2) Pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen
3) Yritysten yhteistyön edistämiseen
4) Muihin pk-yritysten kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin
5) Lisäksi toimintaympäristön kehittämisavustusta voitaisiin myöntää edelleen voittoa
tavoittelemattomille yhteisöille pääomasijoitushankkeisiin
• Toimintaympäristön kehittämisavustusta olisi nykyisestä poiketen mahdollista myöntää
myös pk-yritysten toimintaa välittömästi tukeviin infrastruktuurihankkeisiin
– Erillisestä työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta avustuksesta luovuttaisiin ja
korvattaisiin joiltain osin toimintaympäristön kehittämisavustuksella
– Lähinnä äkillisen rakennemuutoksen alueilla (kansallisin varoin)
16

9. 18.6.2014
9
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (9)
Avustuksen saajat
• Voittoa tavoittelemattomat julkiset ja yksityiset yhteisöt sekä säätiöt
– Mm. yrittäjäyhdistykset, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset, kunnat ja
kunnalliset kehitysyhtiöt ym.
Hyväksyttävät menot (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset)
1) Ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden (konsultit) käytöstä aiheutuvat menot
2) Palkkamenot (sisältää lakisääteiset työnantajamaksut)
3) Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten sekä koneiden ja laitteiden
vuokrista aiheutuvat menot
4) Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat aineelliset ja aineettomat investoinnit
5) Flat rate 24 %, määräksi katsotaan 24 prosenttia palkkamenoista
 Otetaan uutena asiana käyttöön ns. yksinkertaistettu kustannusmalli 24 % flat-rate, joka
lasketaan automaattisesti palkkamenoista (sisältäen lakisääteiset työnantajamaksut) ja
kattaa mm. aikaisemmin todellisina korvatut kotimaan matkat, hankehenkilöstön tilojen
vuokrat, raaka-ainemenot sekä yleiskustannukset.
17
ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020
Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (10)
Tukitaso (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset)
• Enintään 80 % hyväksyttävistä menoista, investointimenojen osalta
tukitaso enintään 45 % hyväksyttävistä investointimenoista. Nykyisessä
laissa investoinneilla sama tukitaso kuin muilla menoilla, investointien
tukitason eriyttäminen johtuu infrahankkeiden sisällyttämisestä
avustukseen.
18

10. 18.6.2014
10
Lisätietoja:
18.6.2014Etunimi Sukunimi19
www.rakennerahastot.fi