2. Sisältö
1. Sähköisen
yo-‐kokeen
rakenne
luonnonFeteellisissä
aineissa
2. Millaisia
Fetoteknisiä
taitoja
kokelaan
odotetaan
osaavan
kokeessa?
Koetila
3. Sähköisistä
kurssikokeista
Ylioppilastutkintolautakunta
kehiIää
kahta
sähköistä
koejärjestelmää:
• DigabiOS-‐käyIöjärjestelmä
sähköisiä
ylioppilaskirjoituksia
varten
• AbiO-‐kurssikoejärjestelmä,
jota
voi
käyIää
sähköisten
kurssikokeiden
pitämiseen
Kaavojen
kirjoitus
ei
onnistu
AbiFn
tämän
hetkisellä
vastauseditorilla,
joten
sähköiseen
kokeeseen
vastaamista
täytyy
harjoitella
muilla
tavoin.
Kaavaeditori
tulee
myöhemmin.
Editorissa
toimivat
todennäköisesF
LaTeX-‐
tai
AsciiMath-‐merkinnät.
hIps://digabi.fi/2016/11/miten-‐sata-‐mahtuu-‐kuuteenkymmeneen/
Esimerkkejä
sähköisten
fysiikan
kurssikokeiden
pitämisestä:
• RiiIa
Salmenojan
ohjeet
ja
esimerkit
Peda.net-‐ympäristön
käytöstä:
hIp://fyoppi.blogspot.fi/
• AbiO-‐kokeena,
muIa
vastaukset
laaditaan
esimerkiksi
laskinohjelmalla
ja
liitetään
kuvaFedostona.
Esim.
Markku
Parkkosen
ratkaisuja
Nspirellä
hIp://nspire.fi/yo-‐kirjoitukset/ratkaisuja-‐nspirella/
4. LuonnonFeteellisten
aineiden
sähköisen
yo-‐
kokeen
rakenne
Ylioppilastutkintolautakunta
julkaisee
eri
oppiaineiden
jaosten
laaFmia
FedoIeita
sähköisistä
kokeista.
Fysiikan,
kemian
ja
biologian
FedoIeet
on
julkaistu
syksyllä
2016.
hIps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi
Fysiikan,
kemian
ja
biologian
kokeen
rakenne
vuonna
2018
Osa
I
1
pakollinen
tehtävä
20
p.
Osa
II
7
tehtävää,
joista
vastataan
neljään
60
p.
(á
15
p.)
Osa
III
3
tehtävää,
joista
vastataan
kahteen
40
p.
(á
20
p.)
5. Fysiikan
sähköisen
yo-‐
kokeen
rakenne
Osa
I
• esimerkiksi
väiIämä
tai
monivalintatehtäviä
sekä
avoimen
vastauskentän
sisältäviä
perustehtäviä
• voi
olla
myös
kuvaajien
piirtämistä
ja
tulkitsemista
sisältäviä
perustehtäviä
Osa
II
• Tehtävät
miIaavat
valtakunnallisten
fysiikan
lukiokurssien
keskeisien
sisältöjen
hallintaa.
Osa
III
• Tehtävissä
yhdistetään
useiden
eri
lukiokurssien
sisältöjä
ja
tehtävät
voivat
olla
myös
oppiainerajat
yliIäviä.
• Tehtävässä
anneIu
aineisto
voi
olla
merkiIävässä
roolissa.
6. Maksimipistemäärä
120
pisteIä
Nykyään
sensoroinnissa
pisteitys
tehdään
⅓ pisteen
tarkkuudella,
ja
loppupistemäärä
pyöristetään
täysiin
pisteisiin.
Eli
6
pisteen
tehtävä
arvostellaan
18* ⅓ pisteen
tarkkuudella.
Uudessa
pisteityksessä
fysikaalisesF
tärkeät
osat
vastausta
voidaan
pisteiIää
esimerkiksi
1–5
pisteen
arvoiseksi,
kun
taas
pienet
kopioimis-‐
tai
huolimaIomuusvirheet
eivät
vaikuta
niin
merkiIäväsF
loppupisteisiin,
kun
vähennys
on
esim.
-‐1
p.
Osa
I
1
pakollinen
tehtävä
20
p.
Osa
II
7
tehtävää,
joista
vastataan
neljään
(á
15
p.)
60
p.
Osa
III
3
tehtävää,
joista
vastataan
kahteen
(á
20
p.)
40
p.
7. Aineistot
ja
taustamateriaalit
Lähteisiin,
aineistoihin
ja
kuviin
tulee
viitata
vastauksessa.
Tausta-‐aineistojen
ja
lisämateriaalin
avulla
• voidaan
lisätä
tehtävien
kokeellista
luonneIa
ja
luonnonilmiöiden
havainnoinFa
ja
seliIämistä.
• voidaan
mitata
kokelaan
kriiOstä
arvioinFkykyä
oppiaineessa.
• voidaan
laaFa
ongelmanratkaisua,
Fedon
soveltamista
ja
tulkintaa
sekä
perusteltujen
johtopäätösten
tekemistä
vaaFvia
tehtäviä.
• Vastauksessa
tulee
hyödyntää
ja
yhdistää
Fetoja
erityyppisistä
lähteistä
8. Millainen
on
hyvä
fysiikan
koevastaus?
-‐ Vastaus
on
loogisesF
etenevä
ja
yhtenäinen
kokonaisuus,
ja
se
noudaIaa
fysiikalle
tyypillistä
esitystapaa.
-‐ KäsiIeiden
ja
kielenkäyIö
on
täsmällistä.
-‐ Vastaukseen
liitetään
yleensä
kuvia
(esimerkiksi
kuvaajia,
voimakuvioita
tai
muita
vastausta
havainnollistavia
kuvia)
tai
taulukoita.
KuvankaappausliiIeisiin
on
viitaIava
vastauksessa
siten,
eIä
lukijalle
on
selvää,
miten
liiIeissä
esiteIyä
Fetoa
ja
informaaFota
on
käyteIy
vastauksessa.
9. Millaisia
Fetoteknisiä
taitoja
kokelaan
odotetaan
osaavan
kokeessa?
Kuvaajien
tuo,aminen
ja
analysoin1
Taulukko1etojen
avaaminen
ja
käsi,ely
Taulukkolaskennan
alkeita,
esimerkki
P=U*I
• Kuvaajat
tuotetaan
koejärjestelmässä
käyteIävissä
olevilla
ohjelmilla,
ja
ne
liitetään
kuvakaappauksina
osaksi
vastausta.
• Tehtävänannon
mukaisesF
miIauspisteisiin
sovitetaan
niihin
sopiva
suora
tai
käyrä.
Sovitusparametrien
tai
sovitefunkFon
antamista
vastauksessa
voidaan
vaaFa.
• Kuvaajaan
merkitään
johtopäätösten
kannalta
olennaiset
kohdat,
esimerkiksi
kuvaajalta
luetut
pisteet
tai
hetkellistä
nopeuIa
laskeIaessa
kyseinen
tangenO.
• LibreOffice
Calc,
LoggerPro,
Geogebra,
Casion
ClassPad
Manager
ja
TI-‐Nspire.
10. Millaisia
Fetoteknisiä
taitoja
kokelaan
odotetaan
osaavan
kokeessa?
Yhtälöiden,
symbolien
(ylä-‐
ja
alaindeksit,
α, β, λ, Ω jne.),
reak1oyhtälöiden
ja
rakennekaavojen
kirjoi,aminen
• Vastauksesta
ilmenee
yksiseliIeisesF,
miten
lopputulokseen
päädytään,
muIa
laajoja
välivaiheita
ei
tarvita.
• Suureyhtälö
on
ratkaistava
kysytyn
suureen
suhteen.
Suureiden
arvojen
sijoituksia
yhtälöön
ei
sähköisessä
kokeessa
tarvitse
kirjoiIaa
näkyviin,
jos
vastauksessa
on
selkeäsF
esiteIy,
mitä
lukuarvoa
ja
yksikköä
kullekin
suuresymbolille
käytetään.
• Suuresymbolit
ja
yksiköt
eroIuvat
toisistaan,
kun
kirjoitetaan
suuresymbolit
kursiivilla
ja
yksiköitä
ei
kursivoida,
esim.
𝑠= 𝑣𝑡=15m/s ∗2,0 s=30 m
• CAS-‐ohjelman
käyIö
nopeuIaa
työläitä
vaiheita
laskennallisissa
tehtävissä.
11. Millaisia
Fetoteknisiä
taitoja
kokelaan
odotetaan
osaavan
kokeessa?
Kuvien
tekeminen,
esim.
yksinkertaiset
voimakuviot
tai
annetun
kuva1edoston
täydentäminen
piirto-‐ohjelmassa.
12. Yhteenveto
Sähköisiä
kurssikokeita
voi
järjestää
muillakin
ohjelmilla
kuin
AbiFlla.
Kaavaeditorin
kehitystyö
aloitetaan
keväällä,
joten
se
tulee
AbiOin
todennäköisesF
ensi
syksynä.
Fysiikan
sähköisessä
yo-‐kokeessa
tehtävänvalintamahdollisuuksia
rajoitetaan.
I
osan
tehtävä
on
ns.
juuritehtävä,
johon
kaikki
kokelaat
vastaavat.
Tietotekniikkaa
kannaIaa
käyIää
opiskelussa
silloin,
kun
se
on
luontevaa.
Kynällä
ja
paperilla
tehtävää
laskentaa
ei
tule
silF
hylätä!