2. Hallinto ja
kannusteet
Kestävä
teollisuus ja
elinkeino-
elämä
Kestävät
elämäntavat
ja kulutus
Rahoitus ja
yhteisöt
Vähähiilinen
liikenne
Kestävät
kaupunki-
ekosysteemit
Luonnon-
varojen
kestävä
käyttö
Hyvin-
vointi
2Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 •
Sitran rooli on kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja,
joiden avulla Suomi uudistuu, talous kehittyy ja tuottaa
työpaikkoja ja hyvinvointia
Miksi Sitra panostaa
resurssiviisaan ja
hiilineutraalin
yhteiskunnan
edistämiseen?
Miksi Sitra panostaa
resurssiviisaan ja
hiilineutraalin
yhteiskunnan
edistämiseen?
Maailma tarvitsee
edelläkävijöitä
Suomi voi olla kokoaan suurempi edelläkävijä
ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen
hupenemisen torjumisessa sekä kannattavan
cleantech-liiketoiminnan ja kestävien
elämäntapojen synnyttäjänä1
3. Sitra • 18.3.2015
Kestävä hyvinvointi
Kaupunki menestyy ja edistää asukkaiden hyvinvointia taloudellisesti, sosiaalisesti
ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Ei ilmasto-
päästöjä
Ei jätettä
Ei yli-
kulutusta
Kaupungissa ei tuoteta
ilmastonmuutosta aiheuttavia
kasvihuonekaasupäästöjä.
Kaupunki toimii
kiertotaloudessa, jossa kaikki
materiaali hyödynnetään ja
kierrätetään.
Kaupungissa eletään yhden
maapallon kantokyvyn rajoissa
niin, että luonnonvarojen kulutus
on globaalisti kestävällä tasolla.
Resurssiviisaus
Alueen
elinvoimaisuus
Yritysten kilpailukyky
ja työllisyys
Asukkaiden
hyvinvointi
4. 1. Kiertotalous on uusi ajattelumalli ja tapa toimia, jossa jätettä
ja hukkaa ei synny
2. Tuotteet ja niiden arvo kiertävät ja materiaalit säilyvät
kierrossa niiden lineaarisen käytön sijaan
3. Tuotteille luodaan lisäarvoa digitalisaatiolla ja palveluilla
4. Käyttäjälähtöiset liiketoimintamallit tuovat käyttäjälle
lisäarvon omistamisen sijasta
5. Kiertotalous on pitkälti markkinalähtöistä toimintaa, mutta
sitä voidaan vauhdittaa sääntelyllä ja kannusteilla
Sitra • 18.3.2015
Kiertotalouden 5 prinsiippiä
6. 6
T
Toimintaympäristö, regulaatio,
kannusteet
ympäri koko kiertoketjun
… Tavoiteltavaan hiilineutraaliin kiertotalouteen
Kierrätys
Talteenotto
Teollisuuden imu
Kierrätysmateriaalien
markkinat
Raaka-aineet
Design
Kesto
Tehokkuus
Liiketoi-
mintamallit
Kulutus
Uudelleenkäyttö
Korjaus
Lajittelu
Tahto
Sitra • Kari Herlevi • 17.4.2015 •
7. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomen talouden viidellä sektorilla
Lähde: McKinsey
17.4.2015 Kari Herlevi Sitra
375 230
165
450
255
1475
Kiinteistökannan
käyttöasteen
parantaminen
rakennusalalla
Arvon
talteenoton
maksimointi
metsäteolli-
suudessa
Ruokahävikin
minimointi
Jakamistalous
ja second-hand
markkinat
yksityisessä
kulutuksessa
Mahdollisuuksien
hyödyntäminen
konepajateolli-
suudessa
Yhteensä noin
1,5 mrd. euroa
Mahdollisuuksien vuosittainen arvo
Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä
9. Pääkaupunkiseudusta kansainvälisen tason cleantech-
referenssialue
Mahdollistava
toimintaympäristö
PKS
Smart&Clean
referenssi-
alue
Vanhojen
toimintamallien
haastaminen ja
vahvuuksien
hyödyntäminen
• Älykäs joukkoliikenne, uudet
konseptit kuten MaaS
• Lämmitysjärjestelmän yhdistäminen
ja avaaminen
• Kiertotalouskonseptin
hyödyntäminen energiataloudessa
• Poikkitieteellinen kehittäminen
Rakennusten energiatehokkuus
Avoin data, älykkään hallinnan
systeemit, ym.
EI JÄTETTÄ
EI CO2-PÄÄSTÖJÄ
YHDEN MAAPALLON
ELÄMÄ
10. Smart&Clean –hankkeen tavoite
Pääkaupunkiseudusta johtava cleantechin
referenssialue
Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisen mittaluokan
referenssialueen, jossa ne voivat kehittää fiksuja cleantech
ratkaisuja, testata uusia innovaatioita ja näyttää cleantech
osaamistaan muulle maailmalle.
Pääkaupunkiseudusta luodaan yhteistyössä johtava
Cleantech referenssialue kaupunkien ja keskeisten
yritysten ja toimijoiden kanssa.
Smart&clean hanke tukee samalla hallituksen Cleantech
strategiassa asettamaa tavoitetta luoda Suomesta
Cleantechin supervalta 2020 mennessä.
11. Mitä uusia, globaalisti kiinnostavia kehityshankkeita yritykset
ovat käynnistäneet tai voisivat käynnistää
pääkaupunkiseudulla?
Mitä osaamista on ja mitä ollaan valmiita lähtemään
kehittämään yhteistyössä?
Mitä toimiva yhteistyö edellyttää?
Millainen toimintamalli ja organisoituminen mahdollistaisi
parhaiten tarvepohjaisen innovaatioiden yhteiskehittämisen
(referenssien syntymisen)?
11
Kysymykset: