Esitys hallitusneuvottelijoille sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa 17.5.2023. Esityksessä nostan esille mielenterveysstrategian toimeen panon jatkamisen tärkeyden, terapiatakuun tarpeen ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen.

1. Mielenterveyspalvelut
Hallitusneuvottelut 2023
Sosiaali- ja terveyspalvelut –jaosto 17.5.2023
Kristian Wahlbeck
Johtava asiantuntija
MIELI Suomen Mielenterveys ry

2. .fi
Panostukset vs. mielenterveyden häiriöiden
aiheuttamat kustannukset
Kuntien panostus hoitoon
(n. 1,1 miljardia)
Kustannukset
(n. 11 miljardia)
Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018

3. Julkinen sektori panostaa runsaan miljardin vuodessa
mielenterveyden hoitoon (2020)
73%
19%
8%
Erikoissairaanhoito,
892 milj.
Perusterveydenhuolto,
237 milj.
Psykoterapiakuntoutus
(Kela), 100 milj.
Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2020, Kelan Kuntoutustilasto 2020

4. .fi
1. Mielenterveysstrategian toimeenpano
• Kansallinen mielenterveysstrategia ulottuu vuoteen 2030
• Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen mielenterveysstrategiasta
vastuujakoineen ja toimenpidesuunnitelmineen
• Hallituskauden aikana panostetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin
• Strategia toteutetaan kohdennetuilla hanke-avustuksilla
• Toimeenpanoon varataan 100 miljonaa (25 miljonaa/vuosi)

5. .fi
2. Terapiatakuu
• Varhainen pääsy vaikuttavaan hoitoon perustasolla
(terveyskeskus/opiskeluhuolto) vähentää sairauslomia ja tuottaa säästöjä
• Säädetään terapiatakuusta, joka tuo vaikuttavan varhaisen hoidon kaikkiin
terveyskeskuksiin (kustannus 35 milj/vuosi, jota kompensoi säästö Kelan
kuntoutuspsykoterapian kustannuksissa)
• Terapiat etulinjaan –koulutukset ovat luoneet edellytykset toteuttamiselle
• Yliopistojen psykoterapeuttikoulutus muutetaan maksuttomaksi
erikoistumiskoulutukseksi
• Säädetään alemman tason psykoterapeuttikoulutuksesta, jota voidaan
toteuttaa myös amk:ssa
________________
Säästö: n. 20 % masennustiloista (nyt 3 milj sairauspäivää/v.) ja
ahdistuneisuushäiriöistä (nyt 1,5 milj sairauspäivää/v.) on aikuisiässä
ehkäistävissä varhaisen keskusteluhoidon keinoin. Tämä tarkoittaa
vuositasolla pelkästään Kelalle n. 37 miljoonan säästöt ja työnantajille noin
miljoonan työpäivän lisäpanos ja vastaavaa verotuloa valtiolle (25 milj).

6. 3. Järjestöt mielenterveyspalvelujen tukena
• Järjestöt vapaaehtoisineen ja vertaistoimijoineen tuovat tukea arkeen ja
elämänkriiseissä
• Julkisten palveluiden ja järjestöjen kumppanuusmalleja tulee kehittää
• Vahvistetaan julkisen sektorin ja mielenterveysjärjestöjen
välisten kumppanuusrakenteiden säädöstausta ja
valtakunnallinen ohjaus
• Järjestöt keventävät palvelujärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta
• Järjestöt tuottavat terveyttä ja hyvinvointia kustannusvaikuttavasti. Satojen vapaaehtoisten
ylläpitämässä Kriisipuhelimessa käytiin 100 000 keskustelua vuonna 2022.
• Järjestöjen avustustaso on säilytettävä.
• Varmistetaan järjestöjen mahdollisuus osallistua valtionavustushankkeisiin
mahdollistamalla avustusten hakeminen ilman omarahoitusosuutta sekä
tarkentamalla viranomaisohjeistusta vähäistä suuremman markkinahäiriön
kriteereistä.