1. Missä ollaan, minne ollaan menossa ja asetetut tavoitteet sekä
vuoden 2013 näkymiä nuorten tieto- ja neuvontatyölle
Jaana Fedotoff, Kuopio 4.-5.10.2012

2. Huolenaiheet ja ilmiöt otsikoissa
• Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet tuplaantuneet viidessä vuodessa (Kaleva
3.9.12)
• Hyvin, huonosti ja hyvin huonosti pärjäävät koulupojat (Kaleva 8.9.12)
• Kehuttu koulumaailma alkaa repeillä reunoilta (HS 17.9.12)
• Kuraattorin huoneessa tarvitaan itkupaperia (HS 21.9.12)
• Koulun keskeyttämisen riskitekijät kasaantuvat (HS 19.9.12)
• Moni nuori tarvitsee tutkijoiden mukaan ulkopuolista apua (HS 19.9.12)
• Nuoria työttömiä yhä enemmän (Kaleva 26.9.12)
• Aggressiosta on tullut hyväksyttävää (Kaleva 28.9.12)
• Riskitekijöitä nuorten elämässä on luokiteltu yli 20; opintojen
keskeyttäminen, säännöllinen tupakointi, humaltuminen, vähintään toisen
vanhemman työttömyys, vaikeudet opiskelussa sekä opettajien ja kaverien
kanssa, toistuvat rikkeet, tappelut, masentuneisuus...

3. Kun puhumme nuorista...
• Suomessa on tällä hetkellä 110 000 nuorta (20-29-vuotiasta) ilman
perusasteen jälkeistä tutkintoa
• Alla 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita TE-tstoissa 12/2011 noin 54 900
 heistä 17 000 pelkän perusasteen varassa
• Arviot työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien peruskoulun jälkeisiä
tutkintoja vailla olevien nuorten määrästä vaihtelevat, mutta alle 30-
vuotiaissa arvio on noin 40 000.
• Nuorisotakuu, joka tulee perustumaan siihen, että nuoret ovat itse aktiivisia
toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä.
 jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan
tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-. työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
 minkä roolin nuorten tieto- ja neuvontapalvelut saavat ja ottavat
nuorisotakuun toteuttamisessa nuorten elämän hallinnan tukijana?

4. Valtaosa nuorista voi hyvin, jopa entistä
paremmin (Nuorisobarometri 2012, HS 20.9.12, HS 27.9.12)
• Epäluottamus, katkeruus ja kyynisyys periytyvät sukupolvelta toiselle.
• Kenenkään ei voi luottaa - asenne  sosiaalinen epäluottamus periytyy,
nuori kokee elävänsä keskellä kovaa ja laskelmoivaa maailmaa, jossa
kenenkään ei voi luottaa.
• Jos vanhemmat ovat pettyneitä elämäänsä, kotona on lastenkin huono olla
 kotoa saadut huonot eväät tekevät lapsista sosiaalisesti hauraita.
• Sosiaalinen luottamus on keskeistä yksilön pärjäämiselle, myös koko
yhteiskunnalle, jonka toiminta perustuu luottamukseen muita toimijoita
kohtaa.
 miten nuorten tieto- ja neuvontatyön piirissä työskentelevät voivat
työllään ; tiedolla, ohjauksella ja neuvonnalla vahvistaa nuorten sosiaalista
luottamusta?
Nuorisobarometri 2012, julkaistu 9/2012.

5. Henkilökohtaista tietoa, ohjausta ja
neuvontaa nuorille
• Nuorten tieto- ja neuvontatyö perustuu ammattitaitoiseen tietoon,
ohjaukseen ja neuvontaan erilaisissa nuorten elämään liittyvissä
kysymyksissä.
• Henkilökohtaista ohjausta järjestetään lähipalveluna palvelupisteissä sekä
erilaisissa verkkopohjaisissa palveluissa.
• Nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista tuetaan ja heille
mahdollistetaan tila aktiivisina palveluiden kehittäjinä sekä palvelun laadun
arvioijina.
Tarjoamalla oikeata, ajantasaista tietoa ja tukea , ohjausta ja neuvontaa
- laajennetaan nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja itsenäistymistä
- edistetään heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan
mutta erityisesti tuetaan nuorten oman elämän hallintaa sekä
vahvistetaan sosiaalista luottamusta yksilöön ja yhteiskuntaan.

6. OKM toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-16
• Tietoyhteiskuntaosallisuuden merkitys jatkaa kasvuaan. Sähköisten verkkojen
kehitys luo mahdollisuuksia nuorten tieto- ja neuvontapalveluille,
demokratiakasvatukselle sekä nuorten yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja
nuorten kuulemiselle heitä koskevissa asioissa.
• Tämä asettaa odotuksia ja osaamisvaatimuksia niille, jotka toteuttavat
verkossa palveluja nuorille.
 Vaikka nuorten kanssakäyminen on aktiivista verkossa, nuoret pitävät
kuitenkin tärkeänä kasvokaista kohtaamista.
 Lähipalveluille on edelleen tilausta ja niitä tulee edelleen kehittää
kuntakentän uudistuessa.
• Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-
2016

7. Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenne
• Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset nuorisotyön palvelu- ja
kehittämiskeskusrakenteesta ovat osa nuorisotyön yleistä kehittämistä ja
yleisten edellytysten luomista. (10.8.2010 / Dnro 9/600/2010 sekä
24.10.2011 / Dnro 15/600/2011) Keskuksia yhteensä 14.
• KOORDINAATTI Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulu
yksi valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus.
• Toiminta/tehtävä aloitettu 2006
• Toimii Oulun kaupungin nuorisotoimen alaisuudessa.
• Tavoite: Kaikilla Suomessa asuvilla nuorilla on käytettävissään laadukkaat
nuorten tieto- ja neuvontapalvelut
• Luoda edellytyksiä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen
palveluverkoston yhteisölliselle työmuodon, palveluiden, menetelmien ja
välineiden kehittämiselle.

8. Nuorten tieto- ja neuvontatyöpalveluiden
kattavuus kunnissa
• Kuntien määrä vuonna 2011 336, joista 16 Ahvenanmaalla  320 kuntaa
Manner-Suomessa
• Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut osuus kunnista, tavoite
2011 76 % 2012 79 % 2013 83 % 2014 87 %
2015 90 2016 90 %
(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016,60-64 , julkaisu 2012:9)
Vuonna 2012 palveluiden kattavuus on 77% .
 Palveluverkosto koostuu kunnissa ja järjestöissä toimivista nuorisoalan
ammattilaisista.
 Verkostossa on mukana toimijoita 247 kunnasta ja järjestöstä.
 Nuorten tieto- ja neuvontapisteitä ja –keskuksia 159,
viimeisempiä avataan nuorten tieto- ja neuvontapiste Raumalle 9.10.2012.
 Verkkoperustaisia palveluita 35

9. Koordinaation tuki- ja asiantuntijapalvelut
tavoitteiden saavuttamiseksi
• Keskuksen palvelut edistävät ja tukevat toimijoita löytämään sopivimmat
ratkaisut nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tuottamiseksi niin, että
nuoret huomioidaan erityisesti palvelujen suunnittelijoina, toteuttajina ja
arvioijina.
• Verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava.fi- palvelu edistää ja tukee osaltaan
näitä tavoitteita (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015)
• Aluekoordinointimalli/rakenne tulee edistämään työtekijöiden
ammattitaitoa ja palvelujen saatavuutta ja laatua  pilottihanke Oulun seutu
ja Oulun kaari
• Kansalliset ja kansainväliset hankkeet, jotka
 edistävät työmuodon ja palveluiden kehittämistä.
 Hankkeiden tuloksena syntyy välineitä, menetelmiä, julkaisuja sekä
uudenlaisia verkostoja ja kumppanuuksia.
• Suunnitelmallisella ja aktiivisella viestinnällä tuetaan nuorten tieto- ja
neuvontapalveluiden kansallista verkostoa ja työmuodon kehittymistä sekä
tunnettuutta.

10. Koordinaation tuki- ja asiantuntijapalvelut
tavoitteiden saavuttamiseksi
• Koulutukset; eurooppalaiset koulutusmoduulit sekä muut teemalliset
tai räätälöidyt alueelliset koulutukset
• Konsultoinnit  hankekonsultointi/neuvonta palvelujen
järjestämiseksi, teemallinen asiantuntijakonsultointi, ohjaus
palvelujen suunnittelussa
• Seminaarit; vuosittain kansalliset kehittämispäivät sekä
kansainväliset seminaarit ja kongressit
• Kansainvälinen yhteistyö: asiantuntijayhteistyö, hankkeet jne.
• Kansallisen ja eurooppalaiset asiantuntijatyöryhmät ja verkottuminen

11. Toiminnan painopisteet ja toimenpiteet 2012
• Kentän työntekijöiden osaaminen ja ammatillisuuden vahvistaminen
•  uusia hankkeiden toiminnan tukeminen, laatu hankkeissa
• Nuorten tieto- ja neuvontatyön tunnettuuden lisääminen kaikilla tasoilla
• Keskuksen verkostotoimijuuden laadukkuuden parantaminen; menetelmät,
välineet, toimijuus, osallisuus, kentän ääni, yhteisöllisyys
 yhdessä tekeminen, kehittäminen ja laatu
• Keskuksen keskeisimmät koordinoimat kehittämishankkeet 2012-2013
 Kansallinen verkkopalvelut Koordinaatti.fi ja Nuorten elämä.fi
 Tilastointiohjelman kehittäminen yhdessä verkoston kanssa
 Aluekoordinointimallin suunnittelu ja kehittäminen edelleen

12. Suunnitelmia vuodelle 2013
• Nuorten elämä.fi portaalin kehittäminen, totuttaminen jatkuu sekä laaja
markkinointiin panostaminen palvelun julkaisun myötä
 työmuodon näkyvyys ja tunnettavuus
• Aluekoordinointimallin edelleen kehittäminen arvioinnin, kokemuksen
kautta
 uusien aluekoordinointi aluiden tehostettu tukipalvelu
• Koulutustarjonnan suunnitelmallinen kehittäminen verkoston toimijoiden
sekä eurooppalaisten kumppaninen kanssa
• Audintointimallin kehittäminen, työryhmä
• Verkkovastaajien kehittämistyöryhmä
• Arviointitutkimus (esitetään rahoitusta 2013, osana auditointi)
• Koulutuksellinen yhteistyön aloittaminen nuorisoalan oppilaitosten kanssa
Suomessa ja Virossa (rahoitushakemus tehty)
• Julkaisu työmuodosta
• Tulosneuvottelut ministeriön kanssa tulossa loka/marraskuu 2012 vuoden
2013 toiminnasta ja rahoituksesta.

13. Sanottua
• ”jos nuori nähdään pedagogisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kasvatusta ja
opettamista tarvitsevana ihmisenä, hänen opettajilleen ja kasvattajilleen –
olkoon ne sitten yksittäisiä ihmisiä tai kasvattavan vaikutuksen kenttiä –
avautuu mahdollisuus olla aidosti mukana hänen kasvussaan, oppimisessaan
ja sosialisaatiossaan.”
• Veli-Matti Ulvinen, Nuorisotutkimuslehden 2/2012 pääkirjoitus (1.8.2012)

14. Työlle suuntaviivaa antavat
1. Nuorisolaki (tavoitteelliset peruspalvelut)
2. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015
3. Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta No.R (90) 7 & uusi
Euroopan neuvoston suositus nuorten tieto- ja neuvontapalveluista
2010 Rec(2010)8
4. Eurooppalaiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyön periaatteet
(2004)
5. Eurooppalaiset verkkopohjaisen nuorten tieto- ja neuvontapalvelun
periaatteet (2009)
6. Euroopan unionin nuorisopoliittinen strategia, jonka nuorisoasioista
vastaavat ministerit hyväksyivät 27.11.2009, luo puitteet
nuorisotoimialan yhteistyölle vuosille 2010-2018 koko EU:n alueella
 nuorille suunnatut tieto- ja neuvontapalvelut tulee läpileikata kaikki
nuorille suunnatut palvelut
7. Lisäksi oikeus tietoon on ilmaistu YK:n kansainvälisessä ihmisoikeuksien
julistuksessa ja Lapsen oikeuksien sopimuksessa sekä Euroopan
yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi.