Eija Syrjälä

1. 1.10.2013 Eija Syrjälä
Luuletko,
että on
toinen
pallo?

2. 1.10.2013 Eija Syrjälä
Toimi
paikallisesti
Ajattele
maailmanlaajuisesti

3. KESKI-SUOMEN KUNTIEN
YMPÄRISTÖKASVATUS
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA
KESYTYS-HANKKEEN
TULOKSINA V. 2010-2012
1. Opetus ja kasvatus
2. Koulujen yhteistyökumppanit
3. Koko kunta kasvattaa
Eija Syrjälä, ympäristökasvatusasiantuntija JAPA ry
projektipäällikkö Piispalan nuorisokeskus 2011-2012

4. Piispalan nuorisokeskus
Kesytys-hanke
2010-2014
• Keski-Suomeen
ympäristökasvatusverkosto
• tai
• ympäristötietoisuuden
yhteistyösysteemi
1.10.2013 Eija Syrjälä

5. Työhön osallistuneet Kesytys-hankkeen ohjausryhmän jäsenet:
Kari Hietaharju, johtaja, Piispalan nuorisokeskus, puheenjohtaja
Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö, ympäristökasvatuksen valtakunnallinen
koordinointi, Keski-Suomen ELY -keskus
Tanja Tuulinen, tiedottaja 06/2012 /Hanna Lindblom vs. tiedottaja v. 2011
Mirja Liimatainen, hankevalvoja 2012 Keski-Suomen ELY-keskus
Reima Välivaara, ympäristöpäällikkö, hankkeen valvoja, Keski-Suomen liitto/
Matti Kangasoja, opetusneuvos, opetustoimen ylitarkastaja, Länsi-Suomen AVI
Tuula Vuolio-Vallenius, museolehtori, K-S Museo
Maija Mikkola erikoissuunnittelija/ vs. Eevi Nieminen metsähallitus, luontopalvelut, Etelä-Suomi
/puistonjohtaja Tuula Peltonen
Kim Suomalainen, luontokouluopettaja, opetuspalvelut, perusopetus, Jyväskylän kaupunki
Päivi Pietarinen, ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki
Pirkko Sihvonen ympäristöpäällikkö, Äänekosken kaupunki
Juha Tolonen, koulutoimenjohtaja, Laukaan kunta/sivistysjohtaja Ville Härtsiä, Äänekosken
kaupunki
Kai Jantunen, hiippakuntasihteeri, Lapuan hiippakunta, Jyväskylä
Raija Kumpula, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen 4H-piiri
JAPA ry koordinaattori Anna Sarkkinen /koordinaattori Kati Kankainen)
Hakolan tila, Juha ja Heidi Hintikka, Laukaan luontokouluverkosto
Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto 2011 (Benet Oy)/ toimitusjohtaja Asko Ojaniemi
Keijo Vehkakoski, lehtori Jämsän ammattiopisto
Arto Riihinen, lehtori, JAMK Saarijärven luonnonvarainstituutti
Tarja Hyötyläinen, lehtori, Saarijärven POKE

6. Kohteena ovat kaikki 23 Keski-Suomen
kuntaa, joiden ympäristökasvatustilaa on
kartoitettu.
Valokuva: Eija Syrjälä
KOHDERYHMÄT KUNNASSA
Opettajat, kasvattajat, oppilaat,
varhaiskasvatus, nuoret
Kuntapäättäjät, kunnan johtoryhmä,
taloushallinto
Ruokahuolto, hankinnat, kuljetukset,
energia, atk
Koulutoimi, päivähoito, ympäristönsuojelu
Nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi, kirjasto
ja kansalaisopisto ja vapaa-aikatilat
Jätehuolto, vesihuolto, kunnan kiinteistöt,
ympäristönhoito
Kyläseurat, järjestöt, yhdistykset,
seurakunnat
Yritykset ja paikallinen osaaminen
Ammatillinen koulutus
Tutkimus, kehittäminen

7. ”Luokkahuoneena kunta”
Valtakunnallisena pilottina tehdään
työkalua kunnan kestävän
kehityksen kasvatukselle. Kunta
nähdään yhteiskunnallisena
oppimis- ja osaamisympäristönä.
Työlle halutaan luja perusta
aloittamalla se kasvatuksesta ja
kouluista. Kaikilla toimialoilla on
vastuu työstä.
Tavoitteena on saada aikaan
 poliittinen
 Strateginen
 hallinnollinen
 toiminnallinen ja taloudellinen
SITOUTUMINEN KUNNISSA.
Ympäristökasvatus mukaan
KUNTAUUDISTUKSEEN.

8. YMPÄRISTÖKASVATUKSEN OSAAMIS- JA
OPPIMISYMPÄRISTÖ ON MONIMUOTOINEN
JA SITÄ TOTEUTTAVAT ERILAISET TOIMIJAT
Muodollinen koulutusjärjestelmä
Koulut ja oppilaitokset tarjoavat opetussuunnitelmaan
perustuvaa opettajajohtoista opetusta tähtäi-
menä tutkinto mittariston avulla.
Virallisen koulutusjärjestelmän
ulkopuolinen oppiminen
Oppimista voi tapahtua mm. museoissa, nuorisotyössä,
järjestöissä, luontokouluissa, kansallispuistoissa,
seurakunnassa, työelämässä. Opetusaineksena on ympäröivä
yhteiskunta.
Vapaamuotoinen piilevä
- elinikäinen oppiminen
Oppimisen ympäristö voi olla mikä tahansa arkipäivän tila
koti, kauppa, kierrätyspiste kirjasto tms.
Piirroskuvat: Mari Ylipiha © Laukaan kunta

9. Koulutoimella vastuu
perusopetuksessa
- Luontokoulu varteen otettava
tapa tukea opetussuunnitelmien
ympäristökasvatusta ja kestävää
kehitystä.
(Laukaan koulutoimenjohtaja Juha Tolonen 2009)
Läpäisyperiaatteen
mukaan
ympäristökasvatussisällöt
”kertaantuvat” eri
kouluasteilla.
”Minkä nuorena oppii,
sen vanhana taitaa! ”
Hyvä luonto-
suhde

12. Vihreä Lippu päiväkodit
Nappulan päiväkoti, Kannonkoski (kestävä taso)
Tenavat Myötätuulessa päiväkoti, Jyväskylä
Vaajakosken päiväkoti, Jyväskylä
Vihreä Lippu ala- ja yläkoulut
Jokelan koulu, Jyväskylä (kestävä taso)
Joutsan yhtenäiskoulu (kestävä taso)
Keski-Palokan koulu, Jyväskylä
Korpilahden kyläkoulut (Saakosken, Hurttian,
Vespuolen ja Tikkalan koulut), Jyväskylä
Korpilahden yhtenäiskoulu, Jyväskylä
Länkipohjan koulu, Jämsä (kestävä taso)
Puuppolan koulu, Jyväskylä (kestävä taso)
(Tyyppälän koulu, Jyväskylä)
Vaajakummun koulu, Jyväskylä (kestävä taso)
Vehniän koulu ja päiväkoti, Laukaa
Äijälän koulu, Laukaa (kestävä taso)
Vihreä Lippu oppilaitokset, ammatillinen
koulutus
Jyväskylän kotitalousoppilaitos (kestävä taso)
Vihreä lippu -ohjelmassa, ei vielä Vihreän lipun
käyttöoikeutta:
Koulunmäen koulu, Äänekoski
Uuraisten koulukeskus, Uurainen
Vaajakosken koulu, Jyväskylä
Keke-sertifioidut oppilaitokset Keski-Suomessa
Vaajakummun koulu v. 2010
Muuramen lukio v. 2005
Pupuhuhdan alakoulu v. 2007
POKE, Saarijärvi, Pohjoisen Keski-Suomen
oppimiskeskuksen luonnonvara-alan yksikkö v.2009
Jämsän ammattiopiston puutarha-, luonto- ja
ympäristöala v. 2011
YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ULKOINEN TUNNUS K-S
Opetushallitus: 15 % kunnan oppilaitoksilla on ulkoinen
tunnus. 2014
Tilanne v. 2012: 23 kuntaa, n. 216 oppilaitosta/ 26 tunnusta
Vihreä Lippu edistäjiä: JAPA ry, Jyväskylän luontokoulu, Ympäristökoulu Luppo, Piispala
OKKA-säätiön sertifiointijärjestelmän auditoija: Irma Pauha, Muuramen lukio

13. Vihreän Lipun teemat:
Perusteemat
Vesi
Energia
Jätteiden vähentäminen
Muut teemat
Lähiympäristö
Kestävä kulutus
Yhteinen maapallo
Terve elämä
Vihreän lipun lukuvuosimaksut:
enintään 100 lasta/nuorta 250€
yli 100 lasta/nuorta 500€
kestävä taso 100€
Vihreä lippu pähkinänkuoressa:
Kansainvälinen Eco-Schools -ohjelman ympäristömerkki
 YK:n UNEP-ympäristöohjelma suosittelee
 Ylläpitäjä Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry
(Sykse)
 Ohjelmassa n.250 päiväkotia, koulua, oppilaitosta ja
vapaa-ajan toimijaa.
 Yhtä teemaa tai projektia toteutetaan vähintään
lukukausi
 Kolmen teeman toteutuksen jälkeen kestävä taso
KyKy suosittelee: Kunnat maksavat osallistumismaksun
VIHREÄN LIPUN EDUT:
Julkishallinnolle keino toteuttaa maamme kestävän
kehityksen strategioita, joka tuo kunnalle myönteistä julkisuutta ja auttaa rakentamaan ja
välittämään kuvaa kestävän kehityksen huomioivasta kunnasta. Se tuo kunnalle säästöjä mm.
koulun jäte-, vesi- ja sähkömaksuissa, energian kulutuksessa
Kasvattajille työkalu toteuttaa opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien kestävän kehityksen sekä
osallisuuden tavoitteita. Tärkeä anti on sen kouluun tai päiväkotiin tuoma aito yhteisöllisyys.
Lasten/nuorten vanhemmille uusia ympäristömyönteisiä toimintatapoja.
Yritysyhteistyökumppaneille kontakti maamme suurimpaan verkostoon kestävän kehityksen
tavoitteiden mukaisesti toimivia päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia, joilla on positiivinen maine.

14. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys
(2 teemaa)
 Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus
(myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
Energia ja vesi
Kuljetukset ja liikkuminen
 Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja
ylläpito
 Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja
kulttuurinen kestävyys)
Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys)
Sosiaalinen ja kulttuurinen
kestävyys (2 teemaa)
Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla
Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi
Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy
Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki
Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen
kestävyys)
OKKA-SERTIFIKAATTI: TEEMAT KEKE-OHJELMASSA /YLEISSIVISTÄVÄT KOULUT
Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen (OKKA) säätiö - kestävän kehityksen ohjelma
Järjestelmä tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta. Oppilaitos voi
Ulkoisen arvioinnin ja sertifikaatin hakemisessa valitaan viisi teemaa: kaksi ekologisesta ja
taloudellisesta kestävyydestä, kaksi sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä sekä yksi oma
teema.
Oppilaitos voi rakentaa kestävän kehityksen ohjelman. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin
esimerkiksi valitsemalla lukuvuodeksi yhden koulun yhteisesti tärkeänä pitämän teeman.

15. Ympäristökasvatuksen ohjelmapankki
http://www.ksymparistokasvatus.fi/index.php?id=52
OHJELMAPANKKI PALVELEE MM.
kouluja, päiväkoteja, nuorisotoimintaa, seurakuntia,
järjestöjä, retkeilyä, luonnonharrastusta ja - matkailua

16. KOHTEIDEN VALINTAPERUSTEET
1. Luontokohteet: retkirakenteiltaan valmiita paikkoja
(pitkospuut, tulipaikat, netissä kartat ja luontopolkurastit)
- perusaineisto Luontoretkelle Keski-Suomeen 2007
- kuntien nettisivut, matkailuinfot, kyläseurojen tiedot
2. Kulttuurikohteet: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
merkittäviä kohteita, joista olemassa taustatietoja
maakuntamuseolla, museovirastolla, ympäristöhallinnolla
- pohjoisen Keski-Suomen Lutunen-hanke ja
kulttuurimatkailijan polulla
3. Ympäristönsuojelukohteet:
- jäteasemat
- tulevat täydentymään
ympäristönsuojeluviranhaltijoiden tietojen pohjalta

17. JOKAISESTA PAIKASTA ON KOHDEKORTTI MAASTO-OPETUKSEN
SUUNNITTELUN AVUKSI
Ajo-ohjeet ja
kartan
Tiedot
opetuskäytöstä
- teemat
Seutu-
kunta
Tiedot retken
suunnittelua
varten
- Reitin kuvaus,
tulipaikat,
laavut,
lintutornit jne
- Ajo-ohjeet
- Kartta
- Oppaat
Linkkejä
lisätietoihin
Luontokohteet
vihreällä
Kulttuurikohteet
keltaisella
Ympäristönsuoje
lu punaisella

18. VAELTAVAN OPPIMISEN LEIRIKOULUMALLI
- leirikoulukohde valitaan hyvissä ajoin ( n. 1 vuosi)
ETUKÄTEISVALMISTELU / Oppilaat matkaoppaina
Matkareitti ja kohteet sen varrella: eri oppiaineissa
valmistellaan vuoden aikana esityksiä kohteista
MATKAOPASVIHKONEN /Oppiaineiden
hyödyntäminen sen valmistelussa
- matematiikka: aikataulutus, etäisyydet ja ajomatkat,
- maantiede: kartta, luonnonhistoria, kunnat
- kotitalous/tarvikelaskenta ja ruoat: eväät, jätehuolto,
juomavesi, perinneruoat, lähiruoka, majoittuminen
- biologia: kohde-esittelyjä, tiedon etsimistä
paikkatietoaineistojen avulla ja internetistä
- historia: nähtävyydet, kulttuuriympäristöt
- uskonto: leirikirkon suunnittelu, iltanuotiot
-musiikki: matka- ja nuotiolaulut, musiikkiperinne
- kuvaamataide: valokuvaus, taiteilijat, maisemat
- äidinkieli: päiväkirjanpito, tarinat kohteista, runot, visat
- liikunta: retkitaidot, varusteet, maasto, suunnistus,
luontoaktiviteetteja
- fysiikka, kemia: sää, veden laatu, tähtitaivas, vuodenajat
- kielet: esim. lyhyt selostus kummikouluille ulkomailla
TOTEUTUS ” Tiedot matkaraporttia varten”
- päiväkirjanpito, valokuvaus ja kirjaaminen
MATKARAPORTTI ”MITÄ OPITTIIN”
- kooste toteutuksesta, lehtijutut, pedanet, facebook

19. KUNTAJULISTEET
Kaikista kunnista on
tehty A0- kokoiset
julisteet (pdf). Julisteen
karttapohja 1:100 000 on
saatavilla A4- A0 koossa.
Ne ovat nettisi-vuilla
samoin kuin esitekartat
(JAO, POKE ympäristö-
viestintä 10 ov)
Koulussa kartta voi
täydentää omilla
retkipaikoilla,
eläinhavainnoilla jne.

20. VINKKEJÄ OPETUSKÄYTTÖÖN
 Sääilmiöiden seuranta
 Nimikkolajien seuranta
 Lajitunnistus ja kasviot yms.
 Vuodenaikahavainnot
 Oma luontopolku tai
seikkailupolku
 Luonto-ja lintupäiväkirja
 Tutkimusruudut esim 1 x 1 m
 Mittaukset
 Retkitaidot
 Suunnistus
 Kenen metsä – metsänhoito
 Moninaiskäyttö- yritystoiminta
 Lumikenkäily
 Haastattelut
 Luontokartoitukset
 Luontoaskartelu
 Runot, lorut, laulut, leikit
 Valokuvaus, maisema
 Luonnonhistorian selvittäminen
 Kotitalouden raaka-aineet

21. Kesytys ohjausryhmä:
OHJELMAPANKIN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA
Yleinen kotikunnan tuntemus
Opetusmateriaalia koulujen käyttöön eskareista lukioon:
luontokohteet, kulttuurikohteet, ympäristönsuojelukohteet
Leirikoulukohteina / Vaeltava oppiminen
Opettajille täydennyskoulutusta – Keski-Suomen osaava-hanke
> räätälöidyt paketit omaan käyttöön
> ideointia eri oppiaineiden käyttömahdollisuuksista
> maastopainotteinen koulutus esim. Kuntakohteiden kierrokset
 Ammatillisen koulutuksen harjoitus-j a opinnäytetyöt
> kohdekohtaisia opetusmateriaaleja
> opetusmateriaalia eri teemoista esim. LUMO, Natura, kosteikko
bioenergia, jäte, vesiensuojelu, riistanhoito, kunnostuskohteet
ja ympäristönhoito
 Luontomatkailu ja yritystoiminta esim. erä-ja luonto-oppaat
 Luonnonharrastus esim. järjestöt ja kunnat, leiritoiminta
 Retkeily esim. perheretket
 Virkistyspäivien kohteina esim. työhyvinvointi

22. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34
Yksi mahdollinen kohde.
Usea kiinnostava kohde.
Ei yhtään sopivaa kohdetta omaan
aineeseen tai opetukseen.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS KESKI-SUOMESSA / NETTIKYSELY KEOS 24.8.-
14.10.2012 Ohjelmapankki ja koulutustarve, vastaajia 45, 18 kunnasta)
1 2 3 4 5 Yhteensä
Kes
ki-
arvo
Kiinnostavia kohteita omaa
opetusta ajatellen.
2 2 4 22 14 44
4
Oman paikkakunnan
kohteet tuttuja ennestään.
0 10 6 20 8 44
3,59
Omalta paikkakunnalta
uusia kohteita paljon.
2 12 5 17 7 43
3,35
Hyvät retkitiedot
maastokäyntiä varten.
0 1 11 21 11 44
3,95
Opasteet, ajo-ohjeet ja
kartta riittävät.
0 2 12 17 12 43
3,91
Linkeistä saa hyvin
taustatietoja opetukseen.
0 2 7 27 7 43
3,91
Yhteensä
4 29 45 124 59 261
3,78
Ohjelmapankin kiinnostavuus ja käyttökelpoisuus omassa
työssä
Ohjelmapankki / oman kunnan kohteiden käyttömahdollisuus
työssä
K
yll
ä
Jonkin
verran
E
i
En osaa
sanoa
Yhtee
nsä
Keskiarvo
Oman kunnan
kohteet
26 15 0 3 44 1,55
Naapurikuntien
kohteet
19 14 3 7 43 1,95
Seutukunnan
kohteet
18 13 3 7 41 1,98
Koko Keski-
Suomi
15 11 6 7 39 2,13
Yhteensä 78 53 1
2
24 167 1,9
Ohjelmapankki/ kohteiden kiinnostavuus opetus- ja
leirikoulukohteina:

23. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30
yhteen kohdekäyntiin kerran
vuodessa
maastopäivään 2-3 kohteelle kerran
vuodessa
maastopäivään 2-3 kohteelle
kolmesti vuodessa kullekin -
syksyllä, talvella ja keväällä
maastopäivä yhdelle kohteelle
kerran kahdessa viikossa
lukuvuoden ajan
maastopäivä yhdelle kohteelle
kerran kuussa lukuvuoden ajan
maastokohteet kesäkurssina, kesto
päivinä:
koulutus ei kiinnosta
KOULUTUS /
Oman kunnan
kohteisiin
tutustuminen
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30
omalla paikkakunnallani.
seudullisessa koulutuspaikassa.
Jyväskylässä.
kiertävässä koulutuspaikassa
maastossa.
KOULUTUSPAIKKA /
Voisin osallistua
koulutukseen

24. YMPÄRISTÖKASVATUSVERKOSTON KUTOMINEN
Maatilat
Luonto- ja eräoppaat
Kalaoppaat ja kalastuskuntienkalakummit
Luontovalokuvaajat ja lintumiehet
Riistanhoito ja metsästysseurat
Kädentaitajat
Perinnetyöt
Ensiapuopettajat
Luontoaktiviteetit
Kestävän kehityksen edelläkävijäyritykset
Laatu-ja ympäristöjärjestelmäyritykset
Luonnonvara-alan yritykset
Ympäristöhuollon yritysmaailma
energia-ala, vesi- ja jätehuolto
Matkailu , retkeily -ja virkistystoiminta
Kyläseurat ja kyläkoulut
Järjestöjen valistus –j a ympäristötyö
Luonto-ja ympäristökoulut
Kulttuuriympäristökasvatus /luotsit ja museot
Metsähallitus/kansallispuistot /retkikohteet
Ammatillinen koulutus/harjoittelijat/opinnäytteet
Tutkimus Hankkeet
2. YHTEISTYÖ KOULUN ULKOPUOLISEN OPETUKSEN KANSSA

26. ESIMERKKI KUNNAN > KYLÄN >KYLÄKOULUN LUONTOKOULUOHJELMIEN RAKENTAMISESTA
Laukaa
Haapalan kyläkoulu ja kyläyhdistys
Karttapohjalla
Keski-Suomen ympäristö-
keskuksen ( nyk. ELY) luonto-
ja kulttuurikohteet,
Natura 2000 ja muut
luonnonsuojelukohteet
pohjavesialueet,
maisemakohteet.
Nykyisin sama aineisto
saatavilla OIVA-ympäristö-ja
paikkatietopalvelusta.
Lankamaan
kyläkoulu ja
kyläyhdistys
Valkolan koulu
Ja kyläyhdistys

27. LUONTOKOULUOHJELMIA:
1. Hallalähde (Natura 2000)
4. Hietasyrjänkangas
Jääkauden jälki – luontopolku
n. 2 km (patikka,lumikengät)
Kotakoulu
Valkealammen kierros n. 1km
Eläinten jäljet talvella
Keväinen linturetki
Kivikauden kädentaidot
Retkikurssi
Majaleiri
12. Sotatie
3. Runninlähde
Riistanhoito
Hakolan tila
LH Lift Oy, yritysten
ympäristöasiat
Haapajärvi/ vesipäivä
Tukikohta:
5. Haapalan koulu ja
retkitupa (kunnan)
Majoitustila n. 20 hlöä
Lähde: Eija Syrjälä: Laukaan kotiseuturetket 1993
Koulun ja
kyläseuran
tupaillat

32. Maatilaohjelmat
VIERAILU HAKOLAN
MAATILALLA
Tilalla voi tutustua isäntäpari
Heidi ja Juha Hintikan
opastuksella melko
omavaraiseen elämäntapaan,
monenlaisiin eläimiin sekä
vihannesten ja lihakarjan
kasvatukseen. Voi osallistua
eläinten hoitoon, ratsastaa,
pussittaa sipulia kaupan
hyllylle, oppia maidon ja viljan
käsittelyä, separoida tai
kirnuta tai valmistaa
viljanjyvistä spagettia. Tilaa
esite tai vieraile tilan
kotisivuilla www.hakolantila.net
Mahdollisuus ruokailuun.

33. Maatilaohjelmat
VIERAILU HEIKKILÄN
HEVOSTILALLA
Vierailulla tutustutaan
tallitontun ja isäntäväen
opastuksella hevosten hoitoon,
kasvatukseen ja
ravivalmennukseen. Ryhmillä
on mahdollisuus hoitaa
hevosta, ratsastaa sekä reki-
tai kärryajeluun ponilla tai
suomenhevosella. Välillä voi
kokeilla maa-ja metsätöitä
ennen vanhaan -tyyliin.
Pihapiirin nuotiopaikalla voi
evästää omin eväin.

34. Maatilaohjelmat
VIERAILU ESKOSEN
MAATILALLA
Mahdollisuus tutustua
EU-maatilan töihin ja
eläinten hoitoon sekä
kauniiseen
perinnemaisemaan,
navettaruutu ja
diakuvat tutustumisen
apuna. Tilan
läheisyydessä on
metsäpolku, joka
esittelee perhemetsä-
taloutta sekä
suomalaiset puulajit.
Karhukin on
teroittanut kynsiään
polun varrella.

35. Maatilaohjelmat
SIMUNAN TILAN
LUONTOSEIKKAILUT
Kauniin Leivonveden
rantamaisemissa voi tutustua
luontoon leikkimielisten
tehtävien parissa, ajaa
traktorin kyydissä, nauttia
luonnon rauhasta sekä eväistä
nuotiotulilla ja kodassa.
Kivikauden ja pronssikauden
kansa on myös jättänyt
merkkinsä Simunan niemeen.
Kesäisin leiritoimintaa.
Ohjelmaa myös erityisryhmille.
Mahdollisuus ruokailuun ja
majoitukseen.

36. Erätoiminta, retkeily- ja luonto
PERINTEISET ERÄTAIDOT
Eräopas järjestää
koulutusta, opastusta ja
ohjelmia eri teemoista
myös yrityksille.
Erikoisalat: kalastus,
kädentaidot, lihan ja
kalan käsittely, riistan-
hoito, historialliset tavat,
kivikautinen elämä,
luonnonmuonat, retkeily ,
talvimajoitteet, ansapolku.
Lyhytohjelmia,
päiväohjelmia, vaelluksia.

37. Erätoiminta, retkeily- ja luonto
KARHUNKIERROS
LANKAMAALLA
Karhu on jättänyt kynsimäjälkiään
Syvävuoren maastoon. Oppaana
toimii Syvävuoren karhuvouti
Mikko Muurikainen. Karhun
elämään tutustutaan luontopolun
varrella. Eräopas Pentti Korhonen
kertoo karhunkierroksen
syntyhistoriasta ja karhun
elämästä. Välillä juodaan karhun-
verta laavulla, heitetään
karhunpainia ja kerätään sammalia
karhun talvipesään. Kodan
karhulle voi kirjoittaa runon.
Muistoksi saat karhuntassusta
polttomerkin.

38. Erätoiminta, retkeily- ja luonto
KALASTUSTA JA
PÄRETÖITÄ KUUSVEDELLÄ
Perinteisen venetalaksen
rannasta Kuusveden
Köyrinlahdesta lähdetään
nuotanvetoon. Saalis
käsitellään, opetellaan
kalalajit, kalan perkaaminen
ja erilaiset rantakalan
valmistustavat. Ruokailuna
mahdollisuus rantakalaan.
Päretöinä voi opetella mm.
kopantekoa. Työ alkaa
päreen vetämisestä. Kopan
voi tehdä yksin tai
pienryhmissä.

39. YRITYSTOIMINTA
YRITYKSEN YMPÄRISTÖASIAT
Metallialan yritys Laukaan
Hitsaustyö Oy on panostanut
yrityksen ympäristövaikutusten
hallintaan laatu-ja ympäristöjärjes-
telmätyöllä. Yritys on palkittu
myös valtakunnallisesti. Tehdas-
vierailulla ryhmät voivat tutustua
traktorinosien valmistukseen,
työntekijöiden turvallisuuteen sekä
ympäristöasioihin opastetusti.
Opastajina toimivat Jukka ja Paavo
Viikki. Ryhmille on tarjolla
etukäteis-ja jälkikäteismateriaalia
asian työstämiseen tunneilla.
Ohjelma on rakennettu
yhteistyössä kirkonkylän 8-luokkien
yrittäjyyskasvatusryhmän kanssa,
opettajana Kari Perälä.

40. LINTURETKET, LUONTOKUVAUS
ELÄINTEN TÄYTTÄMINEN
Eläimillä on surullisia
kohtaloita ennen kuin ne
päätyvät eläinten täyttäjän
käsiin. Eläinten täyttäjä
Jari Niskanen kertoo
välineistä ja luvista, joita
tarvitaan ennen kuin
eläimistä tulee jälleen
elävän näköisiä. Hän kertoo
myös omien luontokuviensa
avulla linnuista ja Lapin
maisemista. Jarin kuvia voi
hankkia luontokuva-
arkistoista.

41. LINTURETKET, LUONTOKUVAUS
LINTURETKET,
LINNUSTOSELVITYKSET,
LUONTOVALOKUVAUS
Valtakunnallisen
lintuseurantaverkoston lintumies
Arto Stenroos Bio Polku Ky:stä
kertoo lintuharrastuksesta,
järjestää luontokuvailtoja ja
linturetkiä Laukaan lintutorneille
ja hyville havaintopaikoille.
Palveluihin kuuluvat myös
maankäyttöön ( retkireitit,
kaavat, soraluvat, tiehankkeet
yms.) liittyvät linnustoselvitykset.

42. LINTURETKET, LUONTOKUVAUS
TEEMALLISET
LUONTODIAOHJELMAT
Luontovalokuvaaja Jonni
Saari on koonnut omien
kuvausretkiensä pohjalta
erilaisia luontokuvaohjelmia.
Niitä voidaan esittää
erilaisissa tiloissa kauniin
musiikin säestyksellä.
Ohjelmia on mm. linnuista,
kasveista, maisemista, kuusta
ja tähtitaivaasta, Lapin
luonnosta sekä
vaellusseikkailuista Norjan
ja Ruotsin tuntureille.
Ryhmillä on mahdollisuus
luontokuvauksen opetteluun
opastetusti maastossa.

43. LUONTOLEIRIKOULUT
MAJOITUSPAIKKOINA
toimivat mm. kunnan
omistama Multamäen
leirikeskus sekä Haapalan
retkitupa. Seurakunnan
omistama Papinniemen
leirikeskus tarjoaa ryhmille
täyspalvelun.
Vaellusleirikoulu sekä
majoittuminen puolijoukkue-
telttoihin on mahdollista.
Simunan matkailumaatilalla
on mahdollisuus sekä mökki-
että aittamajoitukseen.

44. Esimerkkejä
ympäristökasvatus-
menetelmistä
Leikkimaailman keinot
Asioiden havainnointi
ja tutkiminen
Leirikoulut, retket
Tapahtumat, teemaviikot
Vierailijat ja vierailut
Taideaineiden keinot
Kädentaidot
Työpajat
Koulutus, kurssit
Harjoittelu, työkasvatus
YMPÄRISTÖKASVATUS- TEKEMÄLLÄ OPPIMISTA
Learning by joy!
Valokuva: Jussi Ristonmaa
Valokuva: Eija Syrjälä

45. Luontokoulun ohjelmien rakentaminen:
Luonnonsuojelukasvatus ja ympäristönsuojelukasvatus
Ohjelmien tavoitteet opetussuunnitelmista
1. Teemakohtaiset sisältötavoitteet
2. Eläytymistavoitteet
3. Toimintatavoitteet
4. Ryhmätavoitteet
Ollakseen luontokoulutoimintaa ohjelman tulee sisältää seuraavat periaatteet
HYVÄ LUONTOSUHDE JA VASTUULLINEN KÄYTTÄYTYMINEN
Liikkeellelähtö: Vahva motivaatio, oma sovellus, selvä toimintamalli (oma
arvomaailma, yhteisön hyväksymä, palkitsevaa)
Vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen: Voin vaikuttaa (kansalaistaidot,
ympäristö yhteistä omaisuutta)
Henkilökohtainen merkitys: Miten olen sidoksissa kokonaisuuteen (ongelmien
havaitseminen, toiminnan tarve)
Osa kokonaisuutta: Maapallon ekosysteemien toiminta, ihmiset, taloudellinen
toimeentulo
Lähtökohta: Ympäristöherkkyys (ympäristöstä nauttiminen, aistiherkkyys)

46. Luontokoulun ohjelmien rakentaminen:
SISÄLLÖT TOIMINTAMUODOT
Luonto-ohjelmat Rakennetun ympäristön ohjelmat Ympäristönsuojeluteemat Toimintapäivä Leirikoulu Materiaalit Koulutus Kerho Hanketyö
Elämän ehdot
Esimerkiksi kalastus-
teemaan voi sisältyä useita
luontokoulusisältöjä ja se
voi olla osa monenlaista
toimintaa
MAATILA
METSÄ
JÄÄKAUDEN JÄLJILLÄ
ERÄTOIMINTAA
KALASTUS
SEIKKAILU
YRITYKSEN YMPÄRISTÖASIAT
HISTORIAA SOTATIELLÄ
HEVOSKASVATUS
ÖLJYKASVIEN JALOSTUS
VAPAA-AJAN AKTIVITEETIT
YMPÄRISTÖN HAHMOTUS
PERINNE MAISEMAT / VALOKUVAUS
ROTKOSSA HITTO HITONPOJAN
KANSSA
KIVIKAUDEN JÄLJILLÄ
Valokuva: Eija Syrjälä

47. Luontokouluohjelman tuotteistaminen ja valmennus
Esimerkki Laukaan luontokouluohjelmien yrittäjä/teemakohtaisesta
tuotteistamisesta, koulutuksesta ja valmennuksesta
Kaikille yhteinen
koulutus
Teemakohtainen
koulutus
Esimerkkejä
Ohjelman
tuotteistaminen ja
valmennus
Turvallisuus ja
liiketoiminta
Ohjelmapaketin
rakentaminen
Turvallisuus toiminnassa
Oppiminen
- eri-ikäiset ryhmät
- toiminnalliset
tavoitteet
-opetussuunnitelmat
Arvokkaat luonto- ja
kulttuurikohteet
opastus- ja
opetuskohteina
Maatilavierailu
Yritysvierailu
Museovierailu
Retkitaidot,
lumikenkäily
Lintuharrastus
Ilveksen jäljillä,
karhunkierros
Kalastus, päretyöt
(Kuusvedellä)
Luontovalokuvaus
Kivikauden kädentaidot
Jääkauden jälki,
Hietasyrjä Natura-2000-
kohde
Retkikurssi
- sisältö, aikataulu ja
toiminta eri-ikäisten
ryhmien kanssa
- kokeilu testiryhmien
kanssa
- turvallisuus
- välineistö
-materiaalit, ajo-
ohjeet, tehtävät,
palaute
-hinnoittelu ja tarjous
asiakkaalle
- esite, internet-
sisällöt
Ensiaputaidot
Hygieniapassi
Turvallisuussuunnitel
ma
Mitoitus
Asiakaspalvelu,
tarjous- ja
laskutustoiminta
Markkinointi
- verkoston
sisäinen ja
ulkoinen
markkinointi
Yhteistyökumppanit

48. LUONTOKOULUVERKOSTON TOIMINTAPERIAATE
Oma toimipaikka
Ohjelmapalvelut
•Maatilayrittäjät (6 kpl )
•Teollisuuslaitos
•Matkailuyrittäjä
•Seikkailuyrittäjä
•VATTI
NS. YHDEN LASKUN MALLI
Toimintaympäristönä
koko kunta
Ohjelmapalvelut
•Äijälän seudun osuuskunta
•Eräopas / ÄOS
•Nuoriso-ohjaaja
•Wild Lynx ry
•Lintumiehet
•Ensiapuopettaja
•VATTI
•Projektipäällikkö
Kyläseurat
•ohjelmapalvelut
•oheispalvelut
•hanketyö
Kyläkoulut,
Kummiryhmät
•ohjelmapalvelut
•majoitus ja ruokahuolto
•ohjelmien testaus
Majoituspalvelut
•Simunan maatilamatkailu
•Multamäki, VATTI
•Haapalan retkitupa, VATTI
•Papinniemen leirikeskus
Ruokapalvelut
•Ossin market
•kyläkoulut
•ruokapalvelukeskus
•Sarahovi
•Papinniemen leirikeskus
Kuljetuspalvelut
LUONTOKOULU
•suunnittelu ja myynti
•ohjelmapalvelut ja materiaalit
•hallinto
•markkinointi
•verkoston yhteydenpito, koulutus
•laskutus

49. 3. KOKO KUNTA KASVATTAA
Tiedonkeruu:
• Kuntien keke-tilanne 2001
• Ohjelmapankin kohde-
ehdotukset
• Lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmat
• Kuntien
ympäristöviranhaltijoiden
haastattelut
• Kuntien matkailuinfot
• Kuntien internetsivut
• Kyläseurojen internetsivut
• Rahoitusten hankerekisterit
• Keski-Suomen museo
• Keski-Suomen ELY ja liitto
• Koulujen ja oppilaitosten
yhteystiedot

50. Ympäristökasvatuksen kohderyhmät
Kunnassa Koulutuksessa ja kasvatuksessa
Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus,
lautakunnat, johtokunnat
Toimialat ja niiden sidosryhmät
Asukkaat: lapset ja nuoret, aikuisväestö,
eläkeläiset, erityisryhmät
Kaupunki, taajama, haja-asutusalue
Maanomistajat, kiinteistönomistajat
Yritykset
Järjestöt
Seurakunnat
Vapaa-ajan harrastajat
Luonnonharrastajat
Muut harrastusryhmät
Luontoaktiviteetit, veneily, kalastus,
suunnistus
Ulkoilu ja retkeily
Luontomatkailu, perhe- ja elämysmatkailu
Tutkimuslaitokset, kehittämisyhtiöt,
liikelaitokset
Päivähoito
Esi- ja alkuopetus (1–2 lk)
Perusopetus (3–6 lk)
Perusopetus ja erikoiskurssi (7–9 lk)
Lukio ja ammatillinen koulutus,
erikoiskurssiopinnot sekä työssäoppiminen
Yliopistot ja korkeakoulut, ammatillisen
koulutuksen erikoistumisvalintaopinnot ja
työssäoppiminen
Ammattihenkilöstön täydennyskoulutus
(ympäristö-ja kasvatusalat
Tutkimus ja kehittäminen
Vapaa sivistystyö, kansanopistot, kansalais- ja
työväenopistot
Ympäristökasvatuksen kohteena koko kunta

51. Kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen
perusvaltuutus.
______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kunnat päättävät strategioidensa mukaan itsenäisesti
tiedottamisesta ja toteuttamistavoista alueillaan.
Nuorisolaki: 7 § (2006) Yksi osa-alue kunnan nuoriso-
työssä ja – politiikassa on nuorten ympäristökasvatus

52. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ( ltk) työtä ohjaa
KYHL = laki kunnan ympäristönsuojelun hallinnosta
Esimerkki Laukaan kunnan tehtäväkentästä
Ympäristökasvatuksen merkityksestä ympäristönsuojelussa
- ennaltaehkäisevää työtä

53. Paikkakunnan erityispiirteet
- luonto ja luonnonhistoria
- kulttuuri ja paikallishistoria
- luonnonvarat ja Ympäristönsuojelu
- asukkaat ja hyvinvointi
- elinkeinohistoria ja matkailu
- ulkoilu- ja luonnon virkistyskäyttö
- yhteistoiminta ja perinteet
OPPIMISYMPÄRISTÖ LAAJENEE – OSAAMISYMPÄRISTÖ LAAJENEE
Voisivatko koulut tukea kunnan kehittämistä opetussuunnitelmalla?
Kunnan elinkeinoelämän
erikoistumisvalinnat
Valintojen taustalla on usein
maakuntaohjelman tai – suunnitelman
strategiset linjaukset. Kunta voi erottua
voimakkaasti kestävän kehityksen
yritystoiminnalla esim. bioenergia,
luontomatkailu, kansallispuistot,
vesiensuojelu, ympäristöosaaminen,
alan veturina toimiva ympäristö-
vastuullinen yritys, joilla on laatu- ja
ympäristöjärjestelmä tai
yhteiskuntavastuusopimus
Kunnan kiinteistöt
koulut, päiväkodit, monitoimi- ja
nuorisotilat, kansalais- ja
työväenopistot, kirjastot,
leirikeskukset puistot, uimarannat,
satamat, venevalkamat,
matonpesupaikat, jäteasemat,
jätekatokset, vesilaitos,
energialaitos,
jätevedenpuhdistamot ja
- pumppaamot, ulkoilualueet ja
ulkoilureitit

54. Esimerkki Laukaan koulunjohtajien esityksistä opetussuunnitelmatyön
ympäristökasvatustavoitteiksi
Tavoitteena hyvän luontosuhteen ja kestävän elämäntapojen omaava
peruskoulunsa päättävä nuori
1 Elämyksellistä ympäristökasvatusta ympäristöön ja sen ilmiöihin tutustumalla
2 Jokaisella koululla mahdollisuus osallistua lukuvuoden aikana ympäristökasvatukseen
aidossa ympäristössä
3 Esikoulun/peruskoulun aikana jokainen oppilas tutustuu oman kunnan /lähiympäris-
tön erilaisiin luontokohteisiin ja kulttuurikohteisiin
4 Esikoulun/peruskoulun aikana jokainen oppilas tutustuu oman kunnan
ympäristönsuojeluasioihin maastossa mukaan lukien ympäristömyötäinen yrittäjyys
5 Lukiokursseihin käytännön sovelluksia eri oppiaineissa
6 Koulutettu/ympäristötietoinen henkilökunta
7 Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan kehittäminen ja edistäminen päivähoidossa,
kouluissa ja oppilaitoksissa ( Vihreä Lippu, ympäristösertifioinnit)

56. Haasteena kuntien kestävän kehityksen päivitystyö
 Ympäristökasvatus synonyymi
kestävän kehityksen kasvatukselle
– päämääränä on edistää kestävää
kehitystä
 Jo Jyvässeudulla on n. 19 000
oppilasta ja 1500 opettajaa ...
 Alueelliset ympäristötietoisuus- ja
ympäristökasvatussuunnitelmat
Missä Keke Jyvänen luuraa nykyään?
.
Polkuja kestävään kehitykseen
Keski-Suomessa–Keski-Suomen
ympäristökeskus kartoitti
kuntien keke-tilanteen v. 2000.
Sisällöt:
- luonto
- energia
- liikenne
- kuormitus
- kierrätys
- kulutus
- maatalous
- kulttuuriympäristö
- asuinympäristö
- maankäyttö
- ympäristökasvatus
- työllisyys
- tiedonvälitys
- muuta: erikoistumisvalinnat,
erityiset kehittämishankkeet,
ohjelmat, ympäristöjärjestelmät
Kuka vastaa
10 vuoden
työn päivittä-
misestä?
Hyviä
esimerkkejä
kunnista!

59. KUNNAN KESTÄVÄN
KEHITYKSEN KASVATUS
Ympäristökasvatuksen
monet mahdollisuudet
 Henkilöstö
 Koulutus, kasvatus
 Kiinteistöt
 Viestintä
 Palvelut
 Hankinnat
 Ulkoilu
 Koulutus
 Yritystoiminta
 Elinympäristö
 Paikallinen yhteistyö

60. Kaupungin/kunnanvaltuusto
Strategiat
Toimintaa ja ympäristöä koskevat
strategiset lyhyen ja pitkän
aikavälin linjaukset
Politiikkaohjelmat
Elinkeinopolitiikka
Maapoliittinen ohjelma
Ympäristöpolitiikka / tavoitteet
Koulutuspolitiikka
Strategiaa ja toimintapolitiikkaa
tukevat ohjelmat ja sitoumukset
Kestävä kehitys, Lasten ja nuorten
hyvinvointi, Ilmastostrategia,
Energiatehokkuus, Ympäristöohjelma
Talous-j a toimintasuunnitelma
Tilinpäätös /ympäristötilinpäätös
Yksikkökohtaiset toiminnot,
ympäristövastuut ja mittarit
Laatu- ja ympäristöohjelmat ja
järjestelmät
Seuranta, raportointi ja jatkuva
parantaminen
Kaupungin/ kunnanhallitus
Tarkastuslautakunta
LAUTAKUNNAT
Päätehtävät
Opetus ja sivistys
Sosiaali- ja
terveydenhuolto
Ympäristö ja
tekninen
infrastruktuuri
LIIKELAITOKSET
Esimerkiksi
vesihuolto, jätehuolto,
siivous, ruokapalvelut
tekninen huolto
kiinteistöt, liikenne
terveydenhuolto
Kuntaorganisaation vastuut ja johtamisjärjestelmä
©Eija Syrjälä 2012
Jyväskylän
ympäristöjärjestelmä
- joka koululla
ympäristöopas ja
ympäristökäsikirja

61. Kunnan ympäristökasvatuksen osaamis- j a
oppimisympäristön kartoittamisen malli

62. Kohti
palvelukeskusta 2014
1.10.2013 Eija Syrjälä
Ympäristö-
tietoisuutta
ympäristö
kasvatuksella
Ympäristökoulutus ja
kestävän kehityksen
koulutus
Ympäristöopetus
Ympäristöviestintä
Ympäristöneuvonta
Ympäristövalistus
Luontokasvatus
Luonto-opastus
Opastusviestintä
Tulevaisuus-
kasvatus
Kestävän kulutuksen
kasvatus
KUNTIEN TARPEET?
ENERGIA-ASIAT,
NEUVONTA,
YRITYSTEN
YMPÄRISTÖASIAT
KULUTTAJA-ASIAT
VIRKISTYS, ULKOILU
296 kpl 113 kpl
Maatiloja 35
Erä-ja luonto-oppaita 27
Matkailukohteita 41
Majoitustiloja 45
Kartoitus
vireillä
JAPA Ry:n ja 4H:n toimintamallit, K-S museo
Luontomuseo, luontokoulut, metsähallitus, vesiasiat
Energiatoimisto, L-S Avi osaamisverkostot

64. ESISELVITYKSEN RAHOITUSMALLI JATKOTOIMISTA JA ERI TOIMIJOIDEN
ROOLEISTA

65. KESYTYS-OHJAUSRYHMÄN NÄKEMYKSET TULOSTEN HYÖDYNTÄMISESTÄ ALUEHALLINNOSSA
 Koottu 23 kunnan lähtötiedot pohjaksi alueellista ympäristökasvatussuunnitelmaa varten
 Paikkatietorekisteriin ohjelmapankin kohteista niiden ympäristökasvatuskäyttö (Ely, liitto)
 Sanoista tekoihin Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015
> tulokset välipäivityksen 2013 ympäristötietoisuus-osioon mukaan
 Kehittämiskeskushankkeet esim. Mankolan koulu, ”Päijänne-keskus”- mukaan hankkeisiin
 Maakunnan yhteistyöryhmän rahoitushakemusten lausuntokäytäntöihin mukaan
ympäristötietoisuus-näkökulmaa ja ympäristökasvatusmateriaaleja > uudistustarve
 Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman painotukset
> ympäristökasvatuksen opetusmateriaalit ja menetelmät
 Kuntien kestävän kehityksen seurantatiedon kokoaminen ja jatkokoordinointivastuu
> alueellisen kestävän kehityksen strategia- ja ohjelmatyön käynnistys
> kestävän kehityksen kasvatustyön pohjaksi
 HELMI-luontomatkailustrategian ympäristökasvatus, luonnon virkistyskäytön edistäminen
 Kuntien ympäristönsuojelun yleisen edun valvonnan toteutuminen ja kuntauudistus
 Ympäristökasvatusverkosto osaksi OKM:n osaamiskeskusverkostoa,
> yhteistyö Keski-Suomen Osaavan kanssa
> opettajien täydennyskoulutus
> paikallisen yhteiskunnallisen opetus- ja oppimisympäristön ja Vaeltavan oppimisen mallin
levittäminen
 Ympäristötietoisuuden aseman vahvistaminen, kehittämiskeskus
> KYKYn veto- ja ohjausvastuu alueellisen ympäristökasvatussuunnitelman laatimisessa
 Valtakunnallisen ympäristökasvatuksen koordinointityön hyödyntäminen

67. KESYTYS - KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSEN YHDISTYS ry
Markkinointi, ympäristökasvatuspalvelut, kehittäminen
Jäsenmaksuilla omarahoitus
JÄSENET (YMPÄRISTÖKASVATUSPALVELUIDEN TUOTTAJAT:
KESKI-SUOMEN KUNNAT (ostopalvelut, rahoitusosuus/asukas)
YRITYS YKSITYISHENKILÖ YHDISTYS OSUUSKUNTA
AMMATILLISET OPPILAITOKSET YLIOPISTO TUTKIMUS
SEURAKUNNAT MUSEOT TAIDEALAN LAITOKSET
K-S ELY MAAKUNTALIITTO LÄNSI-JA SISÄ-SUOMEN AVI
METSÄHALLITUS METSÄKESKUS K-S MUSEO K-S OSAAVA

68. KUNTAUUDISTUS / KESTÄVÄN KEHITYKSEN
KASVATUKSEN EDISTÄMINEN / KESYTYS / KYKY
Kansallinen keke-kasvatuksen strategia ,
toimeenpanosuunnitelma 2014 s. 34:
Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen
yhteydessä vahvistetaan paikallista
yhteistoiminnallisuutta kestävän kehityksen
osaamisen kartuttamiseksi.
Vahvistetaan yhteistyötä päivähoidon, koulujen
ja oppilaitosten kesken sekä niiden yhteyksiä
luonto- ja ympäristökouluihin, taiteen
perusopetusta antaviin organisaatioihin,
kestävän kehityksen teemoja edistäviin
järjestöihin ja yhdistyksiin, mediaan, eri
hallinnonalojen ja elinkeinoelämän
asiantuntijoihin ja tutkimuksiin.
Sovitaan uusien ratkaisujen keräämisestä ja
kehittämisideoiden välittämisestä.
 Kesytys-kommenttipyyntö kunnissa
 Tavoitteena seudulliset yhteistyökumppanit?
Himos
Jämsän Jao
Museo 24H
Joki Virtaa
Rantapirtti
Isojärven kp
Meola
Leivonmäen
kansallispuisto ja
yrittäjät
Mäkitupalais-
museo
Luonnonystävät
Kamana
Keuruun vanha kirkko
Vesireitit ja yrittäjät
Metsolan kartano
Maatiloja
Piispala
Pyhä-Häkin kp
Saarijärvi museo
Kivikauden kylä
JAMK, POKE
Karstulan
evank.opisto
Mörkömaa
Wanhat
Wehkeet
Luontomatkailu
Luontomuseo
Luontokoulut
Erä-ja kalaoppaita
Kallioplanetaario
K-S museo
Päijänne
Petäjäveden
vanha kirkko
Japa ry, 4H
Konneveden kp-
hanke ja
7 kosken reitti
Yo:n
tutkimusasema
Laulavan mörön
polku
Äänekosken muse
Salamajärven
kansallispuisto ja
yrittäjät
Juhani Aho ja
kosket
Savivuori
Viitasaaren ABC

70. Maakuntaliiton tehtävät ympäristökasvatuksen ja -
tietoisuuden alueellisessa suunnittelussa
Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) 10 § kohta 6:
Vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien
suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän
yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta
maakunnan suunnittelun kanssa.
HE / Lain perustelut (10§) Perusteluissa mainitut suunnitelmat:
Alueellinen ympäristöohjelma
Alueelliset kulttuuriperintöohjelmat
Alueelliset ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmat
Ympäristökasvatusohjelmien teemojen valinnassa sekä
hanketyössä paneudutaan maakuntasuunnitelman 2030 ja
maakuntaohjelmien (3 v) painotuksiin.

72. Keski-Suomi ja hunajakenno=
ympäristökasvatusverkoston
kutominen, 23 kuntaa,
verkostoituminen
Kunta oppimisympäristönä
etsitään luonto- ja kulttuuri-
kohteita,ympäristönsuojelu-
kohteita, osaajia
Koulujen yhteistyökumppanit
(maatilat, luonto-, erä- ja
kalaoppaat, kyläseurat, 4H
yms. sekä
leirikoulumajoittajat tms.)
Reppu= varusteet
oppimiseen
(retkeilytaidot,
peruskoulun aikana oman
kunnan luonto- ja
ympäristökohteet tutuksi,
nyt etsitty kärkikohteita,
joita laajennetaan tarpeen
mukaan -> Opetushallitus
2016 OPS-tavoite: kaikissa
aineissa ympäristökasva-
tussisältöjä
Maapallo= kestävän
kehityksen symboli:
”toimi paikallisesti,
ajattele maailmanlaajuisesti,
pienet teot!”
Mehiläinen= kasvatusta ja
kasvamista -> kouluaikana
ympäristötietoisuuden
edistäminen
Vaeltava oppiminen=
oppimista aidoissa
ympäristöissä, ulos
luokista, koulun
ulkopuolisten osaajien
yhteistyö
VERKOSTOT YHTEEN
1. Ympäristökasvatus
2. Kulttuuriympäristö-
kasvatus
3. Ympäristömyötäinen
yrittäjyyskasvatus
LOGO

75. Ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen
kasvatus rinnakkaiset käsitteet
”Ympäristökasvatus on
kasvatuksellista toimintaa,
joka tukee elinikäistä
oppimisprosessia
siten, että yksilöiden tai
yhteisöjen arvot, tiedot,
taidot sekä toimintatavat
muuttuvat kestävän
kehityksen mukaisiksi”
Lähde: Ympäristökasvatuskäsitteiden
määritelmäluonnos 2009

77. Oppia ja elämyksiä kaikille !

79. Kiitos osallistumisesta!
Eija Syrjälä, ympäristökasvatusasiantuntija

82. Eija Syrjälä
1.6.2011
Kestävän kehityksen
kasvatusta kuntiin
- ovi auki kuntiin
koulujen kautta
”Jos haluaa muuttaa
kokonaisen kansan
tavat, työ pitää aloittaa
kouluista”
Suomen nykyinen
hallitusohjelma
”Suomesta maailman
ympäristötietoisin
kansa”
Vahvistetaan ympäris-
tökasvatuksen
sekä luonto- ja ympä-
ristökoulujen asemaa
Taustalla kansallinen
kestävän kehityksen
kasvatuksen strategia
2006-2014.
Keski-Suomen Ely
koordinoi kansallista
työtä.
50 % ympäristöminis-
teriön rahoitusta
Keski-Suomen liitto
koordinoi alueellista
ympäristökasvatusta
50% liiton kehittämis-
avustusta