2. Tiedustelulain tilanne
• Vuosia kestäneen monivaiheisen valmisteluprosessin jälkeen lopulliset
tiedustelulakiluonnokset on äskettäin luovutettu lainsäädännön
arviointineuvoston arvioitavaksi
• Esitykset muuttuneet valmistelun ja kuulemisten aikana merkittävästi!
• Kukaan ei ole vielä ehtinyt perata koko pakettia huolella
• Arviointineuvoston palautteen perusteella lakiesityksiin voidaan tehdä vielä muutoksia
• Lakiesitykset pyritään antamaan eduskunnalle mahdollisimman varhain
kevätistuntokaudella
• Eduskunnassa laaja, kuukausia kestävä asiantuntijakuuleminen, ja valiokunnat voivat
tehdä lakiesityksiin vielä (pieniä) muutoksia
• Tietoliikennetiedustelu ja muut luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttuvat
tiedustelumenetelmät edellyttävät perustuslain muutosta
• Perustuslakimuutoksen käsittely kiireellisenä nopeuttaisi voimaantuloa vajaalla vuodella
3. Mihin tiedustelua tarvitaan?
• Ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tueksi (luotettava, ajantasainen
tilannekuva)
• Esim. sotilastiedustelun UTVA:n painopisteiden mukaisia tietopyyntöjä voivat tehdä
tasavallan presidentti, valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö ja puolustusministeriö
• Kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja uhkien torjumiseksi
• Uhkien havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi
• Vakavimpien tietoverkkouhkien torjumiseksi
4. Tiedustelu on palapelin kokoamista
Sotilas-
tietoliikenne-
tiedustelu
Sotilas-
Henkilö-
tiedustelu
Siviili-
titetoliikenne-
tiedustelu
Siviili-
henkilö-
tiedustelu
Kansainvälinen
tietojen vaihto
Tiedustelun
valvonta
Lupa tiedustelun
aloittamiseen
Kansallinen
turvallisuus
Kotimaassa ja
ulkomailla
Tiedustelu-
päätökset
Kansalaisoikeudet
Tietojärjestelmä-
tiedustelu
5. Miksi tiedustelulakia tarvitaan?
• Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut
• Uudet uhkakuvat ei-valtiollisista toimijoista kyberuhkiin ja hybridioperaatioihin
• Sotilaallinen viestintä radioaalloilla vähenee ja siirtyy tietoverkkoihin
• Rikolliset, terroristit ym. ovat siirtyneet tietoverkkoihin
• Suomalaisia tiedustellaan jatkuvasti, eikä Suomella ole tehokkaita välineitä sen torjuntaan
• Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa siviili- ja sotilastiedustelua ei säädellä lailla
• Käytännössä tiedusteluviranomaiset soveltavat rikostutkintaan tarkoitettuja pakkokeinoja
ja valtuuksia
• Esimerkiksi kansainvälinen tiedusteluyhteistyö ja tietojen vaihto tarvitsevat pelisääntöjä
• Turvallisuusviranomaisten oikeusturva
• Mutta millaista tiedustelulakia Suomi tarvitsee?
7. Miksi perinteiset pakkokeinot eivät riitä?
• Perinteiset rikostutkinnan pakkokeinot on sidottu rikokseen (joko tapahtuneeseen
tai valmisteltuun) ja epäiltyyn (henkilöön tai oikeushenkilöön)
• Uhka kansalliselle turvallisuudelle ei välttämättä ole Suomen lakien mukaan rikos
• Tiedustelun kohteena olevan toiminnan tekijästä ole välttämättä tietoa
• Perustuslaki ei salli luottamuksellisen viestin suojan loukkaamista tiedon
hankkimiseksi vakavasta uhasta kansalliselle turvallisuudelle
• Nykylain mukaan luottamuksellisen viestin suojaa saa loukata vain ”yksilön tai yhteiskunnan
turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa” … missä tutkinnan on tulkittu
tarkoittavan myös ehkäisyä.
8. Tiedustelumenetelmät pääosin
samoja kuin tutkintamenetelmät
• Siviilitiedustelumenetelmät: Telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun
sijasta, televalvonta, tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu,
peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta,
tekninen laitetarkkailu, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen
hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, ohjattu tietolähdetoiminta, paikkatiedustelu,
jäljentäminen, lähetysten pysäyttäminen jäljentämistä varten, tietojen saanti
yksityiseltä yhteisöltä ja tietoliikennetiedustelu (rajoilla)
• Sotilastiedustelumenetelmät: Tarkkailu, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty
tiedonhankinta, tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta, tekninen
laitetarkkailu, telekuuntelu, tukiasematietojen hankkiminen, teleosoitteen tai
telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, laitteen, menetelmän tai
ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen, peitetoiminta, valeosto,
tietolähdetoiminta, paikkatiedustelu, jäljentäminen, lähetyksen pysäyttäminen
jäljentämistä varten, radiosignaalitiedustelu, ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu,
tietoliikenteen teknisten tietojen käsittely, tietoliikennetiedustelu (rajoilla)
11. Sotilastiedustelun kohteet
Sotilastiedustelun tiedustelumenetelmällä saadaan hankkia tietoa seuraavasta toiminnasta, jos
toiminta on luonteeltaan sotilaallista.
1. Vieraan valtion asevoimien ja niihin rinnastuvien järjestäytyneiden joukkojen toiminta ja
toiminnan valmistelu
2. Suomen maanpuolustukseen kohdistuva tiedustelutoiminta
3. Joukkotuhoaseiden suunnittelu, valmistaminen, levittäminen ja käyttö
4. Vieraan valtion sotatarvikkeiden kehittäminen ja levittäminen
5. Kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaava kriisi
6. Kainsainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta uhkaava toiminta
7. Suomen kansainvälisen avun antamisen ja kansainvälisen muun toiminnan turvallisuutta
uhkaava toiminta
Lisäksi tiedustelumenetelmällä saadaan hankkia tietoa vieraan valtion toiminnasta tai muusta
sellaisesta toiminnasta, joka voi vaarantaa Suomen maanpuolustusta tai vaarantaa yhteiskunnan
elintärkeitä toimintoja
12. Siviilitiedustelun ja
tietoliikennetiedustelun kohteet
1. terrorismista
2. ulkomaisesta tiedustelutoiminnasta
3. joukkotuhoaseiden suunnittelusta, valmistamisesta, levittämisestä ja käytöstä
4. kaksikäyttötuotteiden suunnittelusta, valmistamisesta, levittämisestä ja käytöstä
5. kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaavasta toiminnasta
6. suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä taikka yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavasta
toiminnasta
7. vieraan valtion toiminnasta, joka voi aiheuttaa vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille,
taloudellisille tai muille tärkeille eduille
8. kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavasta kriisistä
9. kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta
10. Suomen kansainvälisen avun antamisen tai muun kansainvälisen toiminnan turvallisuutta
uhkaavasta toiminnasta
11. yhteiskuntajärjestystä uhkaavasta kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta
13. Riippumaton luvitus ja valvonta
Lupapäätös Tiedustelu Valvonta
Perusteltu
tarve
Omat lähteet
Tietojenvaihto
Perustelut Rajaukset
Tietojenvaihto
Valtiojohdon
toimeksianto
Käräjäoikeus Tiedusteluvaltuutettu
Eduskunnan valiokunta
Suomalaiset
viranomaiset
Ulkomaiset
kollegat
Suomalaiset
viranomaiset
Ulkomaiset
kollegat
14. Tiedustelumenetelmät, joista ei voida säätää
tavallisen lain säätämisjärjestyksessä
• Telekuuntelu
• Televalvonta
• Tukiasematietojen hankkiminen
• Tekninen kuuntelu
• Tietoliikennetiedustelu
• Lähetyksen pysäyttäminen jäljentämistä varten
15. Tietoliikennetiedustelun kapselointi
• Siviilitiedustelun tietoliikennetiedustelu on irrotettu omaksi laikseen, koska kyse
on aivan omasta toimivaltuudestaan, jota käytetään ainoastaan
tiedustelutoiminnassa.
• Huom!Vieras valtio ei nauti luottamuksellisen viestin suojaa eli vieraaseen valtion
kohdistuvan (tietoliikenne)tiedustelun edellytyskynnyksenä on tuloksellisuus
• Huom!Vaikka perustuslain muutos mahdollistaisi vakavan uhan kansalliselle
turvallisuudelle käyttämisen perusteena luottamuksellisen viestin suojan
murtamiselle, sen edellytyskynnyksenä on välttämättömyys
• Tietoliikennetiedustelua voidaan käyttää vain viimesijaisena keinona, jos muut eivät riitä
• Toimivaltuuslainsäädännön korkein mahdollinen edellytyskynnys
• Taustalla Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Szabo &Vissy vs. Unkari (2016)
16. Perustuslain §10,3 2. virkkeen muutos
Perustuslaki ei salli viestin salaisuuden rajoittamista kansallisen
turvallisuuden turvaamiseksi
• Vanha: ”Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin
salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa
vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja
turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.”
• Edotettu: ”Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin
salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa
vaarantavien rikosten torjunnassa, oikeudenkäynnissä,
turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon
hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta
toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.”
17. Kohdennuksen kohdentaminen
Miten kohdentamattoman massavalvonnan ja kohdennetun
tietoliikennetiedustelun raja tulisi määritellä?
Kohdentamaton
• Etsitään tietoliikenteestä
uusia uhkia
• Mahdottoman kallis toteuttaa
• Kaikkia seurataan
• Toteuttaminen lähes mahdotonta
Kohdennettu
• Etsitään lisätietoa muuten
havaituista uhista
• Kallis toteuttaa
• Otosta seurataan
• Kohdentaminen vaikeaa
We are here
• Telekuuntelu
18. Tietoliikennetiedustelun kohdentaminen 1
• Lähtökohtana valtiojohdon tietotarpeet
• Sotilastiedustelussa lähtökohtana UTVAn painopisteet, joiden mukaisia tietopyyntöjäTP,VNK, UM ja PM
voivat tehdä sotilastiedustelulle
• Muista tietolähteistä saadun tiedon perusteella arvio, mistä tietoliikenneverkon osasta (esim. IP-
osoitealue, valokuitu ym.) todennäköisesti löydettävissä tietoa vakavasta kansallisen
turvallisuuden vaarantavasta toiminnasta
• Seurattavan tietoliikenneverkon osan valinta voi perustua teknisten tietojen käsittelyyn eli
puolustusvoimien tiedustelulaitokselle annettaisiin valtuudet kerätä, tallentaa ja automaattisesti käsitellä
tilastollista analyysiä varten viestintäverkon tietoliikenteeseen liittyviä teknisiä tietoja
• Tekniset tiedot: muut kuin viestin sisältöön kuuluvat tietoliikenteen tiedot (esim. välitys- ja reititystiedot)
• Hakemus Helsingin käräjäoikeuteen, jonka perusteluissa yksilöitävä mm.
• Kansallisen turvallisuuden vakavasti vaarantava toiminta
• Tiedustelun kohteena oleva Suomen rajan ylittävä tietoliikenneverkon osa
• Tietoliikennetiedustelun ajankohta
• Tietoliikenteen automaattisen seulonnan hakuehdot
• Perustelut tiedustelun oletetulle tuloksellisuudelle
• Perustelut, miksei muita tiedustelumenetelmiä voida käyttää
19. Tietoliikennetiedustelun kohdentaminen 2
• Jos kyseessä siviilitiedustelu, suojelupoliisi antaa toimeksiannon puolustusvoimien
tiedustelulaitokselle, joka vastaa tietoliikennetiedustelun käytännön toteutuksesta
• Suomen erillisverkot oy kytkee puolustusvoimien tiedustelulaitoksen
tietoliikennetiedustelujärjestelmän tuomioistuimen päätöksen mukaiseen
tietoliikenneverkon osaan
• Kytkennän suorittajana tarkoituksella tiedusteluviranomaisista riippumaton taho
• Tiedustelulaitos suodattaa kytkennästä saatavasta tietoliikenteestä automaattisesti
sanomia tuomioistuimen päätöksen mukaisten hakukriteerien perusteella
• Hakukriteerit voivat olla vain tunnistetietoja kuten tiedustelun kohteen käyttämiä
salausmenetelmiä tai viestien välitystietoja, päätelaitteiden tunnisteita jne.
• Muut sanomat tuhotaan
20. Tietoliikennetiedustelun kohdentaminen 3
• Sisällöllisten hakuehtojen käyttöä sanomien automaattisessa seulonnassa esitetty
tiedustelulaki ei salli
• Poikkeuksellinen suomalainen rajaus
• Salauksen kehittyminen ja yleistyminen tehnyt sisällöllisistä hakuehdoista tehottomia
• Sisällöllisiä hakuehtoja voitaisiin käyttää haittaohjelmien torjunnassa sekä vieraan valtion
tietoliikenteen automaattisessa seulonnassa, jos seulottavana ei muuta tietoliikennettä
• Automaattisesti valikoidut viestit tutkitaan manuaalisesti etsittyjen viestien
tunnistamiseksi
• Siviilitiedustelu ja sotilastiedustelu tutkivat omaa tiedusteluaan varten seulotut viestit itse
• Tunnistetut viestit ovat tiedustelutietoa
• Muut viestit hävitetään välittömästi
21. Informoitua tiedustelua
• Telekuuntelun kohteelle on ilmoitettava tiedustelusta viimeistään vuoden
kuluttua tiedustelun loppumisesta
• Tuomioistuimen päätöksellä ilmoitusta voidaan lykätä 2 vuotta kerrallaan, jos
perusteltua tiedustelumenetelmän käytön turvaamiseksi, kansallisen turvallisuuden
varmistamiseksi tai hengen tai terveyden suojaamiseksi
• Tuomioistuimen päätöksella ilmoitus voidaan jättää tkemättä, jos välttämätöntä
kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi
• Ilmoitusvelvollisuus ei koske valtiollista toimijaa.
• Tietoliikennetiedustelun kohteelle on ilmoitettava tiedustelusta, jos
tietoliikennetiedustelulla hankitun tiedon käsittelyssä on manuaalisesti selvitetty
Suomessa olevan henkilön luottamuksellisen viestin sisältö
• Velvollisuutta ilmoittaa ei kuitenkaan ole, jos tietoliikennetiedustelulla saatu tieto on
viipymättä hävitetty."
22. Schrems-tuomion kohta 94
• ”In particular, legislation permitting the public authorities to have access on a
generalised basis to the content of electronic communications must be regarded
as compromising the essence of the fundamental right to respect for private life,
as guaranteed by Article 7 of the Charter”.
• 7 artikla:Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen - Jokaisella on oikeus siihen,
että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan.
• Eli jo viranomaisten yleinen _pääsy_ sähköisen viestinnän sisältöihin rikkoo
Euroopan Unionin perusoikeuskirjaa
23. Kielletty tiedustelu
• Kuuntelu- ja katselukielto koskee viestintään, josta ei tiedustelun kohde ei saa
todistaa, tai josta oikeus kieltäytyä todistamasta
• Asianajajan asianajosalaisuus
• terveydenhuollon vaitiolovelvollisuus
• Papin rippisalaisuus
• Journalistin lähdesuoja
• Poikkeuksena tiedustelun kohteena oleva vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaava
toiminta, josta henkilön osalta on tehty päätös tiedustelusta.
24. Tiedustelutiedon luovuttaminen
• Lähtökohtana tiedustelutiedon luovuttamattomuus ja tuhoaminen, kun sitä ei
enää tarvita
• Viipymättä ilmoitettava KRP:lle, jos tiedustelussa ilmenee tehdyksi tai valmisteilla
estettävissä oleva rikos, jonka rangaistus enintään 6 vuotta vankeutta
• Saa ilmoittaa tehdystä rikoksesta KPR:lle, jos enintään 3 vuotta vankeutta
• Saa ilmoittaa estettävissä olevasta rikoksesta KRP:lle, jos enintään 2 vuotta
vankeutta
• Tietoa saa aina luovuttaa syyttömyyden tukemiseksi sekä hengelle, terveydelle tai
vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran taikka huomattavan ympäristö-,
omaisuus tai varallisuusvahingon estämiseksi
25. Kansainvälinen yhteistyö
• Tiedusteluviranomaiset voivat luovuttaa ja vastaanottaa tieto kansainvälisiltä
yhteistyökumppaneilta
• Suomen tiedusteluviranomaiset voivat toimia ulkomailla yhteistyössä kohdemaan
tiedusteluviranomaisten kanssa
• Ulkomaiset tiedusteluviranomaiset voivat toimia Suomessa yhteistyössä Suomen
tiedusteluviranomaisten kanssa
27. Tiedustelun valvonta
• Tiedusteluvaltuutettu
• Työskentelee tietosuojavaltuutetun toimistossa
• Tiedusteluviranomaisilla ilmoitusvelvollisuus tiedusteluvaltuutetulla
• Erittäin laajat tiedonsaantioikeudet
• Oikeus keskeyttää tiedustelumenetelmän käyttö, jos ei noudata lupapäätöstä
• Läsnäolo-oikeus tiedustelupäätöksiä tekevässä tuomioistuimessa
• Raportoi eduskunnan oikeusasiamiehelle ja eduskunnan tiedustelun
valvontavaliokunnalle
• Eduskunnan tiedusteluvaliokunta
• Seuraa ja valvoo tiedustelutoimintaa
• Laajat tiedonsaantioikeudet
• Kokousasiakirjat lähtökohtaisesti salaisia
• Jäsenille laaja turvallisuusselvitys
Tämä oli unohtunut
alkuperäisista kalvoista
28. Tiedusteluvaltuutetun tehtävät
Tiedusteluvaltuutetun tehtävänä on tiedustelutoiminnan laillisuuden valvojana:
1) valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta;
2) valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa;
3) edistää oikeusturvan toteutumista ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä
tiedustelutoiminnassa;
4) seurata ja arvioida toimialallaan lainsäädännön toimivuutta ja tehdä tarpeelliseksi
katsomiaan kehittämisehdotuksia.
Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on
kohdistettu tiedustelua, voi pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen
kohdistuneen tiedustelumenetelmän käytön lainmukaisuuden.
29. Tiedusteluvaliokunnan tehtävät
• 1) seurata ja arvioida tiedustelutoiminnan painopisteitä;
• 2) arvioida tiedustelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta;
• 3) valvoa ja edistää lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
tiedustelutoiminnassa;
• 4) käsitellä tiedusteluvaltuutetun kertomukset.
• Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa
käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö
täysistunnolle, jos valiokunta katsoo asian merkityksen sitä vaativan.