1. Sosiaalinen media tiedon
jakamisen välineenä
Web 2.0 työkalujen hyödyntäminen työyhteisöviestinnässä –
mitä organisaation tulisi huomioida
Johanna Wahlroos
Johanna.wahlroos@helsinki.fi

2. Johdanto
• Raportin aiheena on sosiaalinen media ja tiedon jakaminen. Tavoitteena on esitellä,
kuinka sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää työyhteisöviestinnässä
• Tutkimuskohteena ovat sellaiset Web 2.0 työkalut, joita organisaatiot tarjoavat
työntekijöilleen osana sisäistä viestintää (sisäiset wikit, blogit, profiilisivut jne.)
• Organisaation keskeisin haaste on se, kuinka saada työntekijät motivoitua jakamaan
asiantuntemustaan ja käyttämään sisäisiä sosiaalisen median toiminnallisuuksia
• Raportissa esitellään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden käyttäytymiseen
ja tiedon jakamiseen. Tutkimustulosten perusteella argumentoidaan, kuinka
organisaatio kykenee kehittämään edellytyksiä sosiaalisen median käytölle
Raportti perustuu tekijän pro gradu -työhön, ks. Wahlroos 2010
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 2

3. Miksi tiedon jakaminen on tärkeää?
• Työntekijät ja heidän asiantuntemuksensa voidaan nähdä organisaation
tärkeimpänä voimavarana
• Jotta yritys pystyisi parantamaan tehokkuuttaan ja kasvattamaan
osaamisalueitaan, sen tulisi pyrkiä siihen, että työntekijät jakavat omaa
asiantuntemustaan aktiivisesti työympäristössä
• Tutkimukset osoittavat, että ihmiset eivät aina ole taipuvaisia jakamaan
osaamistaan kollegoilleen
Organisaation tulisi tuntea ne tekijät, jotka vaikuttavat
työntekijöihin ja pyrkiä kehittämään olosuhteita tiedon jakamiselle
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 3

4. Miten sosiaalinen media ja tiedon jakaminen liittyvät
toisiinsa?
• Sosiaalisen media on nostettu esiin yhtenä tärkeimmistä innovaatioista
sille, kuinka työntekijät pystyvät sekä keräämään uutta tietoa että
jakamaan omaa asiantuntemustaan
• Monissa organisaatioissa, missä hyödynnetään sosiaalista mediaa
sisäisessä viestinnässä, ongelmaksi on koitunut se, että vain pieni osa
työntekijöistä on aktiivisia käyttäjiä
• Organisaation tulisi pyrkiä tarjoamaan rohkaiseva työympäristö sosiaalisen
median käytölle ja siten tiedon jakamiselle
Ks. Ardichvili et al. 2003; Paroutis & Al Saleh 2009; Tohidinia and Mosakhani 2010; Wahlroos 2010; Zhang et al. 2009
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 4

5. Mitä tiedon jakaminen tarkoittaa?
• Tiedon jakaminen voidaan nähdä
- tiedon antamisena muille
- tiedon keräämisenä itselle
• Tiedon jakamiseen kuuluu niin
informaation, ajatusten kuin
mielipiteiden vaihtaminen
Sosiaalinen media voidaan nähdä välineenä, joka mahdollistaa
yllä esitetyn tiedon jakamisen
Ks. Bartol & Srivastava 2002, 65; Van Den Hooff & De Ridder 2004; Wahlroos 2010, 17
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 5

6. Työntekijät ja tiedon jakaminen
• Mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden käyttäytymiseen?
Henkilökohtaiset
tekijät
Organisaatioon
Tekniset tekijät
liittyvät tekijät
Tiedon
jakaminen
• Vaikuttavat tekijät jaetaan kolmeen ryhmään: henkilökohtaiset
tekijät, organisaatiotekijät ja tekniset tekijät
Ks. Connelly & Kelloway 2003; Lin 2007, 317; Paroutis & Al Saleh 2009; Tohidinia and Mosakhani 2010; Wahlroos 2010, 28
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 6

7. Työntekijät ja sosiaalinen media
• Sama malli vaikuttavista tekijöistä on otettu käyttöön, kun
on tutkittu sosiaalisen median käyttöä organisaatioissa
Henkilökohtaiset tekijät
Tekniset tekijät
Organisaatiotekijät
SoMen käyttö
Ks. Ardichvili et al. 2003; Paroutis & Al Saleh 2009; Tohidinia and Mosakhani 2010; Wahlroos 2010
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 7

8. Työntekijään vaikuttavat tekijät
Henkilökohtaiset tekijät
• Mitä hyötyjä tai etuja työntekijä näkee sosiaalisen median käytössä?
•Onko työntekijä tottunut käyttämään sosiaalista mediaa yksityiselämässään?
Organisaatiotekijät
• Rohkaisevatko esimiehet työntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa?
• Käyttävätkö työntekijän lähimmät kollegat sosiaalista mediaa?
• Onko organisaatio laatinut ohjeet sille, kuinka sosiaalista media käytetään?
• Katsovatko työntekijät sosiaalisen median käytön osaksi omia vastuutehtäviään?
Tekniset tekijät
• Kuinka käyttäjäystävällisiä sosiaalisen median työkalut ovat?
• Kuinka hyvät taidot työntekijöillä on käyttää sosiaalisen median palveluita?
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 8

9. Mitä tulokset tarkoittavat organisaation näkökulmasta?
! Organisaation tulisi pyrkiä vaikuttamaan niihin tekijöihin,
jotka muokkaavat työntekijöiden käyttäytymistä
Henkilökohtaiset tekijät
• Edut ja hyödyt
Tekniset tekijät:
Organisaatiotekijät • Käyttäjäystävällisyys
• Esimiesten ja kollegoiden aktiivisuus • Taidot
• Ohjeet sosiaalisen median käytölle
• Ymmärrys omista vastuutehtävistä
SoMen käyttö
Huomioimalla vaikuttavat tekijät, organisaatio pystyy parantamaan olosuhteita
sosiaalisen median käytölle ja tiedon jakamiselle
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 9

10. Käytännön johtopäätöksiä: mitä organisaatio voi tehdä?
HENKILÖKOHTAISET
ORGANISAATION MAHDOLLISUUDET
TEKIJÄT
• Määritellä sosiaalisen median käytöstä odotetut edut ja viestiä ne työntekijöille
EDUT • Mitä enemmän etuja työntekijä kokee saavansa tiedon jakamisesta ja sosiaalisen
median käytöstä, sitä halukkaampi hän on kokeilemaan kyseisiä työkaluja
Esimerkkejä eduista:
• Työtehtävien tukeminen
• Vuorovaikutus kollegoiden kanssa
• Integraatio työyhteisöön
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 10

11. Käytännön johtopäätöksiä: mitä organisaatio voi tehdä?
ORGANISAATIO-
ORGANISAATION MAHDOLLISUUDET
TEKIJÄT
• Rohkaista esimiehiä jakamaan asiantuntemustaan sosiaalisen median käytössä
ESIMIEHET • Mitä enemmän esimiehet käyttävät sosiaalista mediaa, sitä todennäköisemmin myös
työntekijät kokeilevat uusia työkaluja
• Rohkaista työntekijöitä jakamaan asiantuntemustaan sosiaalisessa mediassa
KOLLEGAT • Mitä enemmän kollegat käyttävät sosiaalista mediaa, sitä todennäköisemmin myös
lähimmät työntekijät kokeilevat uusia työkaluja
• Määritellä sosiaalisen median käytölle ohjeet
OHJEET • Mitä tarkemmin työntekijät ovat sisäistäneet ohjeet, sitä yleisempää sosiaalisen median
käytöstä kehittyy
VASTUU- • Määritellä tiedon jakaminen ja sosiaalisen median käyttö osaksi vastuutehtäviä
TEHTÄVÄT • Mitä enemmän sosiaalinen media ymmärretään osana vastuutehtäviä, sitä yleisempää
on sen käyttö
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 11

12. Käytännön johtopäätöksiä: mitä organisaatio voi tehdä?
TEKNISET TEKIJÄT ORGANISAATION MAHDOLLISUUDET
• Varmistaa sosiaalisen median käyttäjäystävällisyys
KÄYTTÄJÄ-
YSTÄVÄLLISYYS • Mitä helpommaksi työntekijät kokevat sosiaalisen median käytön, sitä yleisempiä
työkaluja niistä tulee
• Tarjota koulutusta ja apua sosiaalisen median oppimisessa
TAIDOT • Mitä paremmat taidot työntekijöille kehittyy, sitä useammin he käyttävät sosiaalista
mediaa
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 12

13. Tiivistelmä
• Sosiaalinen media tarjoaa uusia kanavia tiedon jakamiselle
työyhteisössä
• Jotta työntekijät olisivat valmiita jakamaan asiantuntemustaan
sosiaalisen median kautta, tulisi organisaation ottaa huomioon
tutkimuksissa havaitut työntekijään vaikuttavat tekijät
• Huomioimalla henkilökohtaiset tekijät, organisaatiotekijät ja
tekniset tekijät organisaatiolla itsellään on mahdollisuus luoda
suotuisa työympäristö tiedon jakamiselle
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 13

14. Kirjallisuutta
• Ardichvili, A., Page, V. & Wentling T. (2003). Motivation and barriers to participate in virtual knowledge-sharing
communities of practice. In Journal of Knowledge Management, 7 (1), 64-77.
• Bartol, K. & Srivastava, A. (2002). Encouraging knowledge sharing: the role of organizational reward systems. In
Journal of Leadership and Organization Studies, 9 (1), 64-76.
• Connelly, C. E., Kelloway, E. K. (2003), Predictors of employees' perceptions of knowledge sharing culture. In
Leadership & Organization Development Journal, 24 (5), 294-301.
• Lin, H. F. (2007). Knowledge sharing and firm innovation capability: an empirical study. In International Journal of
Manpower, 28 (3), 315-332
• Paroutis A. & Al Saleh, A. (2009). Determinants of knowledge sharing using Web 2.0 technologies. In Journal of
Knowledge Management, 13 (4), 52-63.
• Tohidinia, Z. & Mosakhani, M. (2010). Knowledge sharing behaviour and its predictors. In Industrial Management &
Data Systems, 110 (4), 611-631.
• Van Den Hooff, B. & De Ridder, J. A. (2004). Knowledge sharing in context: the influence of organizational
commitment, communication climate and CMC use on knowledge sharing. In Journal of Knowledge Management, 8 (6),
117-130.
• Wahlroos*, J. (2010). Social Media as a Form of Organizational Knowledge Sharing. A Case Study on Employee
Participation at Wärtsilä. Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto.
• Zhang, A. M., Zhu, Y. & Hildebrandt, H. (2009). Enterprise networking web sites and organizational communication in
Australia. In Business Communication Quarterly, 3, 114-119.
*Sisältää laajemman kirjallisuuskatsauksen aiheesta
Sosiaalinen media tiedon jakamisen välineenä Helmikuu 2011 14

15. Kiitos mielenkiinnostanne!
Johanna Wahlroos
Johanna.wahlroos@helsinki.fi