Millainen olisi nykyistä monimuotoisempi  kaupungin ääni- ja valomaisema? Tekninen kehitys ja urbanisaatio ovat kyllästäneet ympäristömme melulla ja valolla, mutta kaupunkeihinkin on mahdollista rakentaa hiljaisuuden ja pimeyden taskuja. Mitä monimuotoisuus ääniympäristön suhteen tarkoittaisi ja miten tilaa saataisiin raivattua melulta pienille luonnon äänille ja kulttuurisesti merkityksellisille äänille? Saisimmeko tähdet takaisin näkyviin valosaasteen vaivaamissa kaupungeissakin?

1. Melskettä ja välkettä vai
hiljaisuutta ja hämäryyttä
monimuotoisessa kaupungissa?
dos. Outi Ampuja, Helsingin yliopisto/Liikenne- ja viestintävirasto
Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE
Tiedettä kaupungissa: monimuotoinen kaupunki
9.1.2019
Photo by Alexandr Bormotin on Unsplash

2. Miltä kaupungissa tulisi kuulostaa?
• Riskirajat ylittävillä melualueilla
asuu n. 900 000 suomalaista, joista
230 000 helsingissä
• Melulle altistumisella yhteys sydän-
ja verisuonitauteihin, kognitiivisiin
haittoihin jne.
• Hiljaisuus merkitsee
elinympäristömme merkittävän
riskitekijän puuttumista
• Vuosikymmenten ajan helsinkiläiset
arvioineet urbaanin ääniympäristön
laatua:
- melun vastapainoksi täytyy löytyä
hljaisempia paikkoija, joissa voinut
kuulla luonnon ääniä
-mikäli uhattuina, syy kritisoida
viranomaisia tehottomasta
meluntorjunnasta
-myös kotona tulisi olla hiljaista
- Oleellista on
valinnanvapaus
melun ja hiljaisuuden
välillä -
Tieliikenteen melualueet Uudellamaalla
2017. Kuva: EEA

3. Mitä on hiljaisuus ja mihin sitä
tarvitaan?
• Hiljaisuus ei ole äänten poissaoloa – voi kuulla pieniä ääniä joita ei
muuten kuulisi, miellyttäväksi koettujen äänten erottuminen
• Suomalainen hiljaisuus/Att uppleva tystnad –tutkimus: useimmille
hiljaisuus tarkoittaa rikkumatonta luonnon rauhaa, jota voivat kirjoa
esim. lasten nauru, kirkonkellot, välillä ohi ajavan auton ääni. Ei
sisälly kovia ja jatkuvia ihmistoiminnasta aiheutuvia ääniä.
• Mihin tarvitaan? Lukemattomia mainintoja hiljaisuuden merkityksestä
fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille.
• Yhteys luovuuteen, työstä palautumiseen, ”akkujen lataamiseen” ja
stressin vähentämiseen
• Korostuu vastaajilla, joiden työ vaativaa, hektistä, luovaa taikka ovat
paljon tekemisissä ihmisten kanssa
• ”Hiljaisuudessa ihminen voi kasvaa.” (nainen, s. 1991)
• Kaupunkien hiljaisuus, hiljaisten alueiden kartoitusten yhteydessä
tehdyt kyselyt
• Meluherkkiä väestöstä n. 36-38 % - heillä korostunut hiljaisuuden
tarve

4. • Pääsy esim. asunnon ”hiljaisemmalle
puolelle” saattaa vähentää melun
häiritsevyyttä jopa 10-20 prosenttia
(Gidlöf-Gunnarsson & Öhrström
2010).
• Esim. lentomelulle altistuvien lasten
on osoitettu hyötyvän pääsystä
elvyttäviin ympäristöihin.
• Hiljaisuus osa elvyttävää
luontokokemusta
• Jo lyhyt vierailu puistoon tai
metsään alentaa verenpainetta
enemmän kuin yhtä pitkä reissu
kaupunkiin. Puistoissa käyneiden
verenpaine ja syke alenivat enemmän
kuin Helsingin keskustassa
vierailleiden. Myös muita verisuonten
ja sydämen kannalta hyödyllisiä
muutoksia. Hiljaisuudella
osamerkitys (THL 2017).
Kuva: O. Ampuja

5. Miten lisää hiljaisuutta
kaupunkeihin?
• Meluntorjunta
• Hyvä kaupunki- ja
liikennesuunnittelu ->
liikenneratkaisut
avainasemassa
• Hiljaisten alueiden
vaaliminen
• Osaksi viheralueita,
viherrakentaminen
• Sisäpihat
• Sisätilat
• Etiketti
• Ääniympäristömme
laadusta käytävän
keskustelun merkitys
Kuva: Traficom

6. Onko kaupunkien loisto jo liiallista?
• Suomen maapinta-alasta enää
3 % on luontaisesti pimeän
taivaan alla
• Suomen väestöstä 96 % asuu
alueilla, joilla yötaivaan
kirkkaus estää Linnunradan
näkymisen
• Kolmannes suomalaisista asuu
alueilla, joilla silmän
hämäränäkö ei kehity ulkona
öisen keinovalon takia
www.lightpollutionmap.info
Lähde: Falchi ym. 2016.

7. Kaupunkeja vaivaa valosaaste
Valosaaste on yöllistä keinovaloa joka:
• on tarpeetonta
• on liian voimakasta
• suuntautuu väärään kohteeseen
• on päällä väärään aikaan
• koetaan rumaksi, ärsyttäväksi
tai haitalliseksi
• aiheuttaa terveyshaittoja ihmisille
• haittaa luonnonvaraisten eliöiden
elintoimintoja, lepoa, liikkumista,
ravinnonhankintaa tai lisääntymistä
• synnyttää ekosysteemitason muutoksia
Kuva:Wikimediacommmons,MikeGL,CC-BY-2.0

8. Pimeyden ja valon suhde pitää ajatella uusiksi
Pimeys
 Kylmyys
 Paha
 Vaara
 Tietämättömyys
 Alkukantaisuus
 Köyhyys
 Luontainen pimeys
nykyihmiselle
epäluonnollista
(Keino)valo
 Lämpö
 Pyhä
 Turva
 Valistuneisuus
 Teknologia
 Vauraus
 Keinovalaistus
nykyihmisen
arkiympäristö
Photos by Khalil Benihoud
Luke Stackpoole on Unsplash