Energiamurros liikenteessä: rohkeasti vähemmin valoin
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•184 visualizações
Tieteen päivät 2019: Jarrua vai kaasua rohkeille muutoksille? Näkökulmia liikenteen energiamurrokseen
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais de Jari Lyytimäki
Mais de Jari Lyytimäki (18)
Energiamurros liikenteessä: rohkeasti vähemmin valoin
- 1. Energiamurros liikenteessä: rohkeasti vähemmin valoin Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) jari.lyytimaki@ymparisto.fi @lyytimaki Jarrua vai kaasua rohkeille muutoksille? Näkökulmia liikenteen energiamurrokseen Tieteen päivät 2019, Helsinki 10.1. 2019
- 2. Liikenteessä tarvitaan energiamurros Twitter 8.10.2018
- 3. Hiilidioksidin päästöt maailmassa Lähde: Niemisto ym. 2019: Data: ICAO 2016
- 4. Riittääkö että kuljemme ● Vauhdikkaammin ja tehokkaammin? Vai ehkä myös ● Monipuolisemmin ja hyödyllisemmin? Tai pysymme fyysisesti paikallaan? Liikenteen energiamurros vaatii rohkeutta ajatella uusilla tavoilla Kuva: J. Lyytimäki
- 5. Sujuvaa ja saasteetonta huruttelua itseohjautuvilla sähköautoilla? Vai jotain ihan muuta? Onko hyvän liikenteen tulevaisuuden visio:
- 6. ● Ennen sähkövaloa öinen liikkuminen oli hankalaa ja hidasta, usein vaarallista ja monesti mahdotonta ● Sähkövalo ”demokratisoi” öisen liikkumisen… ● …ja johti öisten (mielen)maisemien muutokseen vain muutamassa sukupolvessa Keinovalon käyttö öisessä liikenteessä MKFI - Own work, Public Domain
- 7. Valosaaste – hyvän kehityksen paha puoli www.lightpollutionmap.infoFalchi et al. 2016
- 8. ● Suomen maapinta-alasta enää 3 % on luontaisesti pimeän taivaan alla ● Suomen väestöstä 96 % asuu alueilla, joilla yötaivaan kirkkaus estää Linnunradan havainnoinnin ● Kolmannes suomalaisista asuu alueilla, joilla silmän hämäränäkö ei kehity ulkona öisen keinovalon takia (Falchi ym. 2016) Miten keinovalo on muuttanut ympäristöämme? I, Der Wolf im Wald, CC BY-SA 2.5
- 9. Ihmiselle keinovalosta enimmäkseen iloa, mutta: ● Uni – valverytmien häiriintyminen ja terveyshaitat ● Turvallisuusriskit (heijastukset, häikäisy, katveet) ● Esteettiset haitat (liiallinen, ruma ja suunnittelematon valaisu) ● Välilliset haitat (energian ja luonnonvarojen kulutus valaisuun) Muulle luonnolle keinovalo on lähtökohtaisesti saastetta: ● Eliöt sopeutuneet luontaisiin valorytmeihin ● Vähäinenkin keinovaloaltistus voi haitata liikkumista, lepäämistä, saalistamista, suojautumista, elintoimintoja… Mitä haittaa keinovalosta on? Gilles San Martin CC-BY-SA-2.0
- 10. • Valaistaan tarpeeseen, sammutetaan tai himmennetään valot kun alue ei ole aktiivisesti käytössä • Valaistaan tarkasti, mitään valaistusta ei suunnata horisontin yläpuolelle • Rajoitetaan aallonpituudeltaan sinisen valon käyttöä • Rajoitetaan ulkovalaistuksen kokonaismäärän kasvua – pimeyden suojelualueet? Valosaaste on ongelma, joka voidaan ratkaista valon nopeudella
- 11. Ei älytöntä kirkkautta, vaan älykästä valaisua
- 12. Tulevaisuuden valoympäristö on erilainen © Karsten Knöfler CC BY 3.0 Voimme vaikuttaa siihen millainen
- 13. Bernard Spragg. CC0 Kirjallisuus ja lisätietoa • Falchi F. ym. (2016). The new world atlas of artificial night sky brightness. Science Advances DOI: 10.1126/sciadv.1600377 • Lyytimäki J. & Rinne J. (2013). Valon varjopuolet. Gaudeamus. • Niemistö J. ym. (2019). Lentomatkustuksen päästöt. SYKE raportteja. • Meier, J. ym. (2015). Urban lighting, light pollution and society. Routledge. •
Notas do Editor
- Photo by Bernard Spragg. NZ from Christchurch, New Zealand - Car lights (1), CC0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=70122208 Abstrakti Liikkumisemme ei ole kestävää. Niin ilmastonmuutos kuin ihmisten ylipaino-ongelmat johtuvat osittain siitä, että yhteiskunta ympärillämme perustuu nopeaan motorisoituun liikenteeseen. Tavaroiden ja ihmisten vaivattomasta siirtymisestä vinhalla vauhdilla paikasta toiseen on tullut itsestäänselvyys, jonka todellista hintaa ei sen kummemmin mietitä. Nopea liikkuminen vaatii raskaan infrastruktuurin, turvalliset tiet, raiteet, satamat ja lentokentät. Energiaa kuluu matkustamiseen sitä enemmän, mitä nopeammin matkasta halutaan selvitä. Ja useimmiten haluamme selvitä nopeasti. Ympäristö- ja terveyshaasteet pakottavat kuitenkin miettimään liikkumista – ja liikkumattomuutta – uusilla tavoilla. Pelkästään ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaaminen vaatii kyseenalaistamaan sen, voiko nopea liikkuminen enää olla yhteiskunnan kehittämisen perusoletus. Keinovalon käyttö liikenteessä tarjoaa mainion esimerkin, jonka kautta haasteita voidaan tarkastella. Nopea öinen liikkuminen perustuu sähkövalon runsaaseen käyttöön. Nyky-Suomessa on totuttu siihen, että kulkuväyliä valaistaan yöt läpeensä, vaikka viimeisetkin kujien kulkijat olisivat kaikonneet sisätiloihin. Öisin liikkuva ihminen pärjää kävelyvauhdissa mainiosti vaikka pelkällä kuun loisteella, mutta nopeampi liikkuminen ilman voimakasta sähkövaloa osoittaa yleensä huonoa harkintaa ja liian optimistista luonnetta. Vuosikymmenien saatossa valaistustekniikan energiatehokkuus on parantunut, mutta valon käyttö on lisääntynyt vielä nopeammin. Tämän seurauksena myös valaistusenergian tuotannosta syntyvät ilmastopäästöt ovat kasvaneet. Samalla ongelmaksi on noussut valosaaste: ekosysteemien normaali toiminta ja myös ihmisen elimistö tarvitsee pimeän ja valoisan ajan luonnonmukaisen rytmin. Pitäisikö siis liikennesuunnittelun lähtökohdaksi ottaa rohkeasti valaistuksen vähentäminen?
- Twiitti 8.10. IPCC 1,5 raportin uutisointiin liittyen – Valtavirtakeskustelu
- Photo by Alessio Lin on Unsplash
- Falchi ym. 2016 Luonnollista pimeyttä esiintyy Suomessa kaukokartoitusaineistojen perusteella 2,8 % maa-alueiden pinta-alasta ja väestöstä 95,7 % asuu alueilla, joilla Linnunradan havainnointi estyy taivaan kirkkauden vuoksi ja 33,7 % suomalaisista asuu alueilla joilla hämäränäkö ei kehity ulkona lainkaan
- Gilles San Martin CC-BY-SA-2.0 Maailman lajeista hämärä- tai yöaktiivisia: Selkärangattomista kaksi kolmasosaa Kaloista seitsemäsosa Sammakkoeläimistä yli 90 % Linnuista viidesosa Kädellisistä alle kolmasosa Lepakoista kaikki