History.

1. 5. Elämää sääty-yhteiskunnassa
26. Elämää sata vuotta sitten

2. Tehtävä
omavaraistalous =
kaikki tarvittava valmistettiin itse esim. ruoka omalta pellolta
taksvärkki =
(päivätyö) maksaminen työsuoritteella esim. torpparit maksoivat
tilansa vuokran tekemällä töitä tilanomistajan pellolla
torppari=
vuokraviljelijä, ei kuulunut säätyihin. Heikko oikeusturva.
Mäkitupalainen =
vuokramaatyöläinen, ei kuulunut säätyihin.

3. Loinen = ei tilaa eikä asuntoa, teki ruokapalkalla
hanttihommia.
Porvari = kauppiaat ja käsityöläiset kaupungissa.
Kaupungeilla osittain itsehallinto.
Säätyoikeutena kaupankäynti.

4. Taustaa: 1800-luvun ”Suomi” verrattuna 2000-luvun Bangladeshiin

5. Taustaa: Nopea väestönkasvu: 1912 kolme
miljoonaa suomalaista

6. Taustaa: Manner-Euroopassa kaupungistuminen ja
teollistuminen etenivät 1800-luvun alkupuolella; köyhässä
Suomessa elettiin maatalousyhteiskunnassa

7. Maaseudun herrasväki (0,1%): ruotsinkieliset aateliset
ja oppineet papit
Ruumiillinen työ ei ollut sopivaa aatelisarvolle.
Palvelijoiden huolehtiessa käytännönasiasta jäi
aikaa mm. pitojen pidolle salongeissa
AATELISTO
• hallitsijan palvelu upseerina tai
virkamiehenä
• verovapaus ja yksinoikeus korkeimpiin
virkoihin

8. Kinkerit, paha ”rasti”. Jos raamatun
ulkoluku ei onnistunut, niin ei
irronnut aviolupaa…
Koulutetut papit olivat linkki
kansan ja keskusvallan välissä
(0,3 %)
Jalkapuu: julkinen häpeärangaistus
PAPISTO
• rukoilu esivallan puolesta, opetus ja
hallinnolliset tehtävät
• verovapaus ja verotusoikeus

9. Sukutilojen talonpojat (26 %)
• Sukutila -> periytyy
• Pitäjät ja kylät
• Rukki, rengit
•Ruotsi-Suomessa itsenäiset talonpojat muodostivat oman säätynsä.
•Sukutilat periytyivät
TALONPOJAT
• maataloustyö ja
verojen
maksaminen
• paikallishallinn
on tehtävät
(esim. käräjät)
• omistusoikeus
maahan

10. Torpparit ja tilattomat (70 %)
Torppari = vuokraviljelijä
Maksu taksvärkkeinä eli työsuoritteina (dags
verka)
Suurin osa kansasta ei nauttinut säätyjen
oikeuksista. Mm. ”loiset” tekivät pikkutöitä
nälkäpalkalla

11. Palkolliset
• Piiat ja rengit
• Saivat asunnon ja ylläpidon lisäksi työstään palkkaa
• Tavallisesti nuoria ja naimattomia
• Pestattiin taloon vuodeksi kerrallaan
• Saivat talosta lähtiessään päästökirjan, jossa heidän
käytöstään ja työkykyään arvioitiin.

12. Mäkitupalaiset, muonamiehet ja loiset
• Maaseudun köyhimpiin kuuluvia
• Asuivat pienissä omissa mökeissä
vuokratontilla tai kirjaimellisesti tuvan
nurkassa
• Tilapäistyöt, maataloustyöt ja rakennustyöt

13. Kaupunkien porvarit (7 %)
Teollistuneessa Manner-Euroopassa porvarit
olivat merkittävä muutosvoima; Köyhässä
maaseutu ”Suomessa” kaupungit olivat pieniä
Kauppiaat ja käsityöläiset
PORVARISTO
• yksinoikeus kauppaan ja käsityöhön
• raadit ja ammattikunnat

14. Mikkeli 1800-luvulla
• Jopa kirkossa istuttiin
arvojärjestyksessä.
• ”Jokainen olkoon
alamainen sille
esivallalle, jonka vallan
alla hän on. Sillä ei ole
esivaltaa muutoin kuin
Jumalalta – – Sen
tähden te verojakin
maksatte – – .”
• Te vaimot, olkaa
alamaisia miehillenne;
niin oli Saara
kuuliainen
Aabrahamille, kutsuen
häntä herraksi – –”
• ”Lapset, olkaa
vanhemmillenne
kuuliaiset Herrassa,
sillä se on oikein – –.”

15. Mikkeli
• Savupirtti, eläimet sisälle talvella, huonekaluja vähän
• 11000 ihmistä 1800-l puolivälissä
• Viimeisistä suurista nälkävuosista Mikkelin seutu selvisi muuta Suomea
vähäisemmin väestömenetyksin. Vuonna 1868 kuolleisuus oli
pahimmillaan eli 57,9 ‰. Syntyvyys oli tuolloin noin 25 ‰. Mikkelin läänin
syntyvyys oli yleensäkin vähäisintä koko Suomessa 1800-luvun lopulla.
1764 24,2 vuotta
- 1776 21,9 "
- 1779 24,9 "
- 1800-luvun aikana noin 30 vuotta
- 1910 45 vuotta
- Nykyään keski-ikä on noin 70 vuotta.
Keskipituus sotamiehillä oli 1800-luvun alussa vähän yli 168 cm; vuonna 1922
keskipituus oli 170 cm. Sen jälkeen se on kasvanut vielä selvästi.

16. Säädytöntä käytöstä
” Vaatteilla ja ajokaluilla semminkin öyhätään. Vaimoihmisillä on
silkki silkin päällä, kultasormuksia ja muita hempuja, miten
kullakin on voimaa ja varallisuutta.”
Katkelma Suomettaren 1851 julkaisemasta senaattori Yrjö Koskisen Hämeenkyrön
talonpoikia koskevasta kirjeestä
”Reppurilta ostamillaan rääpäleillä uljaasti vaatetettuina tytöt eivät
enää huoli muista sulhasista, paitsi niistä, jotka kantavat
vapriikkiverkaa (tehdastekoista villakangasta) ja joilla pitää
oleman hyvä hevonen, muhkeat kääsit (kaksipyöräiset vaunut),
kultakello taskussa, hopeapislainen syöskumipiippu (hopealla
koristeltu meripihkapiippu) hampaissa, vähintäänkin 100 ruplaa
maksavat kihlat; miehestä ei sitten ole enää lukua, on mikä
hyvänsä.”
Suomettaressa julkaistu kirje vuodelta 1857
”Miksi ei saisi, jos varansa sitä kannattaa, käydä siisteissä
vaatteissa, ajaa kieseissä ja asua hyvästi rakennetuissa huoneissa.”
Katkelma Vihtiläisen isännän vastauksesta vihtiläisiä talonpoikia koskeviin
lehtikirjoituksiin

17. Tiivistelmä
1800-luvulla Suomen alueen asukkaista suurin osa asui maaseudulla.
Väestö jakautui eri säätyihin, jotka määrittivät yhteiskunnallisen
aseman sekä erityisoikeudet. Kartanoissa asuivat korkein sääty eli
ruotsikielinen aatelisto (0,1 %), jotka viettivät palvelusväen
pyörittämää ylellistä elämää. Koulutuksen saanut papisto (0,3 %)
hoiti kirkollisten toimituksien ohessa mm. lukutaidon kuulustelut
eli kinkerit. Suomen alueella talonpojat (25 %) olivat oma
säätynsä, jotka elivät omavaraistaloudessa viljellen sukutilojaan.
Porvareiden (3 %) säätyoikeus oli yksinoikeus kaupankäyntiin
kaupungeissa.
On tärkeä muistaa, että suurin osa ihmisistä (70 %) oli vailla
minkäänlaisia säätyoikeuksia. Esimerkiksi torpparit
(vuokraviljelijät), mäkitupalaiset, rengit ja loiset elivät usein
kurjissa oloissa, tehden työtä ruokapalkalla.

18. 26. Elämää sata vuotta sitten

19. • Omavaraistalous = tarvittavat tuotteet valmistetaan itse ->
Rahatalous = tarvittavat tuotteet ja palvelut ostetaan
• Teollistuminen kohensi myös köyhien taloudellista tilannetta
• Sääty-yhteiskunnasta -> luokkayhteiskuntaan (Ammattiin
perustuva luokkayhteiskunta)
- Asema pystyttiin hankkimaan, eikä se määräytynyt syntyperän mukaan
- Aikakäsitys muuttui tarkemmaksi (yhteinen työaika)
1900-luvun alussa sääty-yhteiskunta alkaa hajoamaan

20. 1800-luku 2000-luku

21. ”Tavallisen” kansan huvituksia: markkinat, tivoli, sirkus,
kirjastot

22. Säätyläisten huvituksia: teatterit, konsertit,
ooppera, polkupyöräretket, tennis, kylpylät.

23. Ryhmätyö: Seinälehti -> 1) Jakaudumme ryhmiin 2) Teemme kpl:sta 5 ja 26
seinälehden miellekarttaohjeiden pohjalta. Valitkaa ryhmästä seuraavat roolit:
Johtaja, kirjuri, järjestäjä. Muista pysyä ryhmäsi luona ja osallistua
työskentelyyn. Työ suunnitellaan erilliselle paperille.
5. Elämää sääty-
yhteiskunnassa
Porvarit
talonpojat
Aatelisto
Papisto
Säädyttömät

24. Tehtävät sivuilta 153 – 154
1) Piirrä kuva talonpojan pirtistä.
2) Miten tilattoman väen elämä muuttui? Listaa
asiat ranskalaisin viivoin.
3) Miten maalaisten ja työväestön
ruokailutottumukset muuttuivat?
4) Piirrä kuva säätyläisten asunnosta.

25. Kuvittele itsesi 1900-luvun alun lapseksi ja
kirjoita pieni tarina elämästäsi.
- missä synnyit
- millaiseen perheeseen
- olitko koulussa vai työskentelitkö
- missä asuit