Pyöräilyn turvallisuus Suomessa

Pyöräilyn turvallisuus Suomessa
PYÖRÄILYN TURVALLISUUS SUOMESSA Martti Tulenheimo Turvallista fi llarointia -webinaari, 9.5.2022
– Liikenneturvallisuusstrategian luonnos "Py ö r ä ilyn edist ä misess ä tulee ottaa huomioon useita eri n ä k ö kulmia ja osa-alueita, mutta keskeist ä on huomioida ihmiset ja heid ä n liikkumistarpeensa.”
3 Tärkeimmät strategiset kysymykset • Infrastruktuuri • Risteysturvallisuus • Liikenteen nopeudet
4
5
6
7 Tärkeimmät strategiset kysymykset • Risteysturvallisuus • Liikenteen nopeudet
8 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Polkupyörällä liikkuvien onnettomuuksiin johtaa useissa tapauksissa vaarallinen katuinfra, kuten huonosti suunnitellut risteykset ja liikennevalot. • Vaarallisten risteyksien yleisenä ongelmana on, että risteyksen rakenne ei viesti riittävästi siitä, kenen on väistettävä. • Tämä johtaa siihen että syntyy tarpeettomia vaaratilanteita ja kolareita, joissa pyöräilijä on hengenvaarassa.
9 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Pyöräilijäkuolemista kaksi kolmesta ja loukkaantumisista 90 % tapahtuu taajamissa. • Peräti 82,5 % poliisin tietoon tulleista henkilövahinkoihin johtaneista pyöräliikenteen onnettomuuksista tapahtui vuosina 2003–2020 risteyksissä – ja ainoastaan 17,5 % muualla kuin risteyksissä.
10 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Kontrasti autoliikenteeseen nähden on karmaiseva. Vain 26,7 % poliisin tietoon tulleista henkilöauton kuljettajan tai matkustajan henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista tapahtui vuosina 2003–2020 risteyksissä, mutta pyöräliikenteen kohdalla 82,5 %. • Sama toisinpäin: pyöräliikenteen osalta vain 17,5 % poliisin tietoon tulevista henkilövahinkoon johtavista onnettomuuksista ei tapahdu risteyksissä – mutta henkilöauton kuljettajan tai matkustajan henkilövahinkojen kohdalla kolme neljästä (73,3 %) onnettomuudesta tapahtuu muualla kuin risteyksessä. Asetelma on tyrmistyttävä.
11 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Lievästi kärjistäen voidaan siis sanoa, että samalla, kun Suomessa on onnistuttu kiitettävästi tekemään risteyksistä varsin turvallisia henkilöautolla kulkeville, risteykset ovat edelleenkin pahimmillaan surmanloukkuja pyörällä, jalan ja potkulaudalla liikkuville. • Risteys ja suojatie ovat tie- ja katuliikenneympäristön ylivoimaisesti vaarallisimmat paikat muutoin kuin autolla kuljettaessa.
12
13
g u u 14
15 Tärkeimmät strategiset kysymykset • Liikenteen nopeudet
16
17
18
19
PLUSSA+   VISIO 20
21 Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen terveysvaikutusten huomiointi • Pyöräilykuntien verkosto on useissa yhteyksissä korostanut, että suomalaista liikenneturvallisuutta ohjaavaksi visioksi tulee päivittää ns. “nollavision” sijaan tieliikenteen plussavisio, joka on esitelty tarkemmin esimerkiksi voimassa olevassa valtakunnallisessa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018).
22 Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen terveysvaikutusten huomiointi • Plussavisio pyrkii nollavision tapaan vähentämään liikenteessä vakavasti vammautuneiden ja kuolleiden määrät nollaan. • Samalla plussavisio sisältää nollavisiosta poiketen toimenpiteitä, joilla kävelyn ja pyöräliikenteen määrää nostetaan merkittävästi – ja siten yhtäaikaisesti myös kansanterveys paranee aktiivisten liikkumismuotojen lisääntymisen myötä.
23 Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen terveysvaikutusten huomiointi • Niinpä turvallisuuden nimissä tehdyt toimenpiteet eivät saa koskaan johtaa pyöräliikenteen vähenemiseen tai pyöräliikenteen sujuvuuden heikentymiseen. • Esimerkiksi vaikkapa työmaiden turvallisuuden parantamiseksi käytetyt ratkaisut usein tosiasiallisesti heikentävät niin pyöräliikenteen kuin kävelyn sujuvuutta merkittävästi, pahimmillaan monen vuoden ajan.
Kuolemaan johtaneet pyöräliikenteen onnettomuudet Suomessa 1991–2021 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021* Lähde: Tilastokeskus ? Kuvaaja: Martti Tulenheimo 24
25 Kohti nollavisiota • Pyöräliikenteen kuolemantapauksia on onnistuttu 25 vuodessa vähentämään 65,8 %. • EU:n välitavoite: puolittaa liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset vuoteen 2030 mennessä. • Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin sataa kuolemaa ja 450 vakavaa loukkaantumista vuodessa.
26 Kohti nollavisiota • Silti liikenteessä niin pyörällä kuin jalan liikkuvan kannalta suurimmat riskit ovat yhä puutteellinen infrastruktuuri ja autojen liialliset nopeudet kaupungeissa. • Saammeko 2020-luvulla painettua ensi kertaa sataan vuoteen kaikki liikennekuolemat lähemmäs 100:aa tapausta kuin 200:aa?
27 Liikenneturvallisuuden yleiskuva: parempaan suuntaan mennään • 100 vuoden aikana kuollut lähes 50 000 ihmistä tieliikenneonnettomuuksissa ja loukkaantunut useita satoja tuhansia. • Aikajaksolla 1931–2020 tieliikenne vei hengen 45 000 suomalaiselta. • Synkin vuosikymmen oli 1964–73, jolloin joka vuosi keskimäärin 1047 ihmistä kuoli liikenteessä ja jopa 15 000 loukkaantui.
28 1970-luvun kriisistä nykypäivään • Huippu saavutettiin vuonna 1972, jolloin 1156 suomalaista menetti liikenteessä henkensä ja 16 000 loukkaantui. Kulma kääntyi syksyllä 1973. • Silloin iski ensimmäinen öljykriisi, jonka taustalla oli sota Israelin ja arabimaiden välillä.  • Öljykriisi nosti polttoaineiden hinnat pilviin ja taittoi utopian autoilun täysin rajoittamattomasta kasvusta. • Kriisi ravisteli myös sosiaalisesti. Ympäri Eurooppaa havahduttiin 25 vuotta kestäneen suitsimattoman liikenteen ajanjakson seurauksiin.
29 Nykytilanne • Nykyään liikennekuolemia tapahtuu onneksi enää noin 1/5 vuoden 1972 määrästä. • Tieliikenteessä loukkaantuu yhä silti keskimäärin 5000 suomalaista vuodessa. • Heistä 830–960 loukkaantuu vakavasti sairaaloiden ja poliisin tilastojen yhdistämiseen perustuen.
LYHYT KATSAUS   PYÖRÄLIIKENTEEN INVESTOINTEIHIN 30
0 15 30 45 60 2017 2018 2019 2020 2021 Investoinnit pyöräväyliin Oulussa, Helsingissä ja Joensuussa  (euroa asukasta kohti) €/as. Lähteet: Helsingin, Oulun ja Joensuun kaupungit Oulu Helsinki Joensuu 31
2 4 6 8 10 12 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 Lähde: Helsingin kaupunki. Pyöräliikenteen kulkutapaosuus (%) Helsingissä 2007–2021 32
10 20 30 40 2007 2010 2013 2016 2019 2022** 2025** € / asukas, pyöräväylät Investoinnit pyöräväyliin euroina asukasta kohti Helsingissä 2007–2024 € Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020. *Talousarvio 2021. **Investointiohjelma 2022–2031. 33
0 50 100 150 200 250 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 € / asukas, pyöräväylät € / asukas, muut katuinvestoinnit kuin pyöräväylät Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020. Katuinvestoinnit euroina asukasta kohti  Helsingissä 2011–2020 € 34
8,5 % Pyöräväylät 95 M € Muut investoinnit 1 026 M € Investoinnit katurakentamiseen Helsingissä 2011–2020 Katurakentaminen yhteensä: 1 120 775 000 euroa. Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020. 35
Yhteystiedot Martti Tulenheimo erityisasiantuntija   041-538 9495 martti.tulenheimo@poljin. f KIITOS!

Pyöräilyn turvallisuus Suomessa

Check these out next

Pyöräilyn turvallisuus Suomessa

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais de Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry(20)

Último(13)

Pyöräilyn turvallisuus Suomessa