Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•105 visualizações
Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvosen esitys Keski-Suomi pyöräilee -seminaarissa 7.5.2018.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa
Semelhante a Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa (20)
Mais de Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
Mais de Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry (20)
Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa
- 1. Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa Keski-Suomi pyöräilee –seminaari 7.5.2018, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi Kuva: Joensuun Polkijat Kuva: Touho Häkkinen
- 2. Esityksen sisältö 1. Pyöräilyn nykytila 2. Suomen paradoksi 3. Joitain avaintekijöitä 4. Pyöräilyn edistämisen kokonaisuus 5. Esimerkkejä meiltä ja muualta 6. Uusia avauksia ja mahdollisuuksia 7. Johtopäätökset ja keskustelu
- 3. Pyöräilykuntien verkosto ry • Perustettu 1997 • Yhdistykseksi 2005 • Yli 100 jäsenyhteisöä • 80 kuntaa • Noin 4 miljoonaa asukasta Pyöräilykuntien verkosto haluaa: • Kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suomessa • Laadukkaat ja turvalliset pyöräilyolosuhteet kaikille • Vahvistaa pyöräilyn edistäjien ja pyöräilijöiden yhteisöä
- 5. 80 KUNTAA Akaa Espoo Forssa Haapajärvi Hanko Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Janakkala Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kajaani Kangasala Karvia Kauniainen Kaustinen Kemiönsaari Keuruu Kirkkonummi Kokkola Kruunupyy Lahti Lappeenranta Lempäälä Lieksa Lieto Lohja Loviisa Masku Mänttä-Vilppula Mäntyharju Mynämäki Nivala Nokia Nurmijärvi Orivesi Oulu Paimio Parainen Perho Pietarsaari Pirkkala Pori Porvoo Puumala Pälkäne Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Salo Seinäjoki Sipoo Siuntio Sotkamo Tampere Turku Tuusula Utajärvi Uusikaupunki Vaasa Valkeakoski Vantaa Vöyri Ylöjärvi Ähtäri Äänekoski 9 ELY-KESKUSTA Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Uusimaa 14 YRITYSTÄ InlineMarket Lehtovuori Linea Konsultit MDI Navico Ovella Systems Ramboll Finland SITOWISE Solo International Strafica Sweco Ympäristö Trafix Valpastin WSP Finland 7 JÄRJESTÖÄ Helsingin Polkupyöräilijät Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS Pyöräliitto Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Pyöräilyunioni Tampereen Polkupyöräilijät Turun Polkupyöräilijät 2 KUNTAYHTYMÄÄ HSL – Helsingin Seudun Liikenne Tampereen kaupunkiseutu 1 TUTKIMUSLAITOS TTY / Liikenteen tutkimuskeskus Verne Mukana jo yli 100 jäsenyhteisöä!
- 6. Lähde: Pyöräilykansa suomalaiset –kyselytutkimus 2018, Taloustutkimus Oy
- 7. Lähde: Pyöräilykansa suomalaiset –kyselytutkimus 2018, Taloustutkimus Oy
- 8. Lähde: Pyöräilykansa suomalaiset –kyselytutkimus 2018, Taloustutkimus Oy
- 9. Suomen paradoksi Enemmän lunta, enemmän pyöräilyä? Kuva: Martti Tulenheimo
- 10. Oulu 19 % Helsinki, Espoo, Vantaa 6,7,6 % Joensuu 18 % Kuopio 10 % Vaasa 16 % Jyväskylä 8 % Lappeenranta 8 %Tampere 6% Lahti 9 % Turku 8 % Oulu 19 % Helsinki, Espoo, Vantaa 6,7,6 % Joensuu 18 % Kuopio 10 % Vaasa 16 % Jyväskylä 8 % Lappeenranta 8 %Tampere 6% Lahti 9 % Turku 8 % The depth of snow (average in March, during 1981-2010) The number of snow days (average in March, during 1981-2010) City Modal share of cycling
- 11. Avaintekijöitä Priorisoitu pyöräilyverkko ja ympärivuotisen pyöräilyn mahdollisuudet. Kuva: Antero Aaltonen
- 12. Kaavoitus ja maankäyttö Asukkaiden sijoittuminen (pyöräilyn potentiaali) - Jyväskylä Keskustan saavutettavuus eri kulkutavoilla - Helsinki Kuva: Helsingin pyöräilybarometri 2016 Kuva: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015.
- 13. Keskustan saavutettavuus etäisyyden ja asukasluvun mukaan
- 14. Pyöräilyverkko – nopeat, suorat ja viihtyisät reitit 0 Trip 7 km Time 25 min Trip 7 km Time 25 min Trip 6 km Time 20 min Oulu Kuva: Oulun kaupunki
- 15. Pyöräilyverkko – Joensuussa toimii läpi vuoden Pyöräväylien talvihoito Luokka A+ ”Pääväylät” Luokka A Luokka B Kuva: Joensuun kaupunki
- 16. Jyväskylä
- 17. Pyöräilyn edistämisen keinovalikko Erilainen erilaisissa kunnissa • ensin kulkumuodon perusolosuhteet kuntoon • sitten käyttömäärien lisääminen mm. liikkumisen ohjauksella ja kattavammalla infralla • ”mestaritasolla”: saavutettujen käyttömäärien ylläpito: viihtyisyys, palkitseminen Infrastruk- tuurin laatu Liikkumisen ohjaus mukaillen
- 18. www.poljin.fi TIEDÄ MITEN KUNTASI POLKEE!
- 19. www.poljin.fi
- 20. Kokonaisuus haltuun! Pyöräilypolitiikka Seuranta Pyöräliikenteen määrä Pyöräliikenteen kilpailukyky Pyöräverkon laatu Pyöräpysäköinti Turvallisuus Tyytyväisyys Viestintä, markkinointi ja kampanjat
- 21. www.poljin.fi Jyväskylä 2017 Pyöräilypolitiikka 35/40 p Seuranta 28/40 p Pyöräliikenteen määrä (YKR-aineisto puuttuu) 12/40p Pyöräliikenteen kilpailukyky 16/40 p Pyöräverkon laatu (kohteet arvioitu, ei vielä kokonaispisteitä) Pyöräpysäköinti 25/40 p Turvallisuus 15/40 p Tyytyväisyys 0/40 p Viestintä, markkinointi ja kampanjat 28,5/40 p
- 22. www.poljin.fi 36 25 21 26 32 31 34 35 31 34 23 16 20 14 35 28 24 21 23 20 22 12 36.5 26.5 15 13 18.5 9.5 28.5 16 28.5 29 23.5 20 26 23 23 25 34 27 30 15 17 17 26 15 28 30 38 8 24 12 12 32.5 24.5 18.5 18.5 20.5 18.5 35 28.5 0 50 100 150 200 250 300 Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Politiikka, max 40p Seuranta, max 40p Pyöräliikenteen määrä, max 40 p Pyöräliikenteen kilpailukyky, max 40p Pyöräpysäköinti, max 40p Turvallisuus, max 40 p Tyytyväisyys, max 40 p Markkinointi, max 40p Kaikki pilottikunnat 2018 vertailu Kokonaispistet max 320 p / kunta
- 23. www.poljin.fi Jyväskylä 2017 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Politiikka, max 40p Seuranta, max 40p Pyöräliikenteen määrä, max 40 p Pyöräliikenteen kilpailukyky, max 40p Pyöräpysäköinti, max 40p Turvallisuus, max 40 p Tyytyväisyys, max 40 p Markkinointi, max 40p
- 25. www.poljin.fi Pyöräilypolitiikka Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Edistämisohjelma tai vastaava, tavoitteet, poliittinen asema (55 %) 1.1 Onko pyöräilyn edistäminen osa laajempaa kokonaisuutta? 1.2 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava? 1.3 Onko ohjelman tai pyöräilyn tavoitteita ja toimenpiteitä hyväksytty poliittisesti? Millä tasolla? 1.4 Onko pyöräilyn edistämiselle asetettu tavoitteita? Millaisia (laadullinen vs määrällinen)? 1.5 Onko ohjelma poikkihallinnollinen? 1.6 Onko ohjelman toteuttaminen ja seuranta vastuutettu selkeästi jollekin taholle? 1.7 Ovatko ohjelman toimenpiteet kattavia? Resurssit (33 %) 1.8 Millaiset henkilöstöresurssit ovat käytössä pyöräilyn edistämiseen? 1.9 Onko pyöräilyhankkeisiin osoitettu erillistä budjettia? 1.10 Mikä on pyöräilyn vuosittainen investointitaso? Sidosryhmätyö (13 %) 1.11 Tehdäänkö pyöräilyyn liittyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa? 1.12 Kerätäänkö asukkailta erikseen pyöräilyyn koskevaa palautetta? 1.13 Onko kunta Pyöräilykuntien verkoston jäsen? Mittarin avulla selvitetään, millainen pyöräilyn edistämisen poliittinen tahtotila ja toimenpiteiden tilanne kunnassa on. Mittarin yhdessä osa-alueessa arvioidaan, millainen poliittinen selkäranka edistämistyölle on voimassa olevan edistämisohjelman tai muun vastaavan ohjelman myötä. Lisäksi arvioitavana on ohjelman käsittelyprosessi ja vaikuttavuus. Tämän lisäksi arvioidaan vuosittain käytettäviä resursseja, sidosryhmätyötä ja toimenpiteiden laajuutta. Mittarin tulokset saadaan kuntakäynnin yhteydessä järjestettävän poikkihallinnollisen ryhmähaastattelun tuloksena.
- 26. www.poljin.fi Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Edistämisohjelma tai vastaava, tavoitteet, poliittinen asema (55 %) 1.1 Onko pyöräilyn edistäminen osa laajempaa kokonaisuutta? 1.2 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava? 1.3 Onko ohjelman tai pyöräilyn tavoitteita ja toimenpiteitä hyväksytty poliittisesti? Millä tasolla? 1.4 Onko pyöräilyn edistämiselle asetettu tavoitteita? Millaisia (laadullinen vs määrällinen)? 1.5 Onko ohjelma poikkihallinnollinen? 1.6 Onko ohjelman toteuttaminen ja seuranta vastuutettu selkeästi jollekin taholle? 1.7 Ovatko ohjelman toimenpiteet kattavia? Resurssit (33 %) 1.8 Millaiset henkilöstöresurssit pyöräilyn edistämiseen on käytössä ? 1.9 Onko pyöräilyhankkeisiin osoitettu erillistä budjettia? 1.10 Mikä on pyöräilyn vuosittainen investointitaso? Sidosryhmätyö (13 %) 1.11 Tehdäänkö pyöräilyyn liittyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa? 1.12 Kerätäänkö asukkailta erikseen pyöräilyyn koskevaa palautetta? 1.13 Onko kunta Pyöräilykuntien verkoston jäsen? Pyöräilypolitiikka
- 27. www.poljin.fi Pyöräilypolitiikka Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Edistämisohjelma tai vastaava, tavoitteet, poliittinen asema (55 %) 1.1 Onko pyöräilyn edistäminen osa laajempaa kokonaisuutta? 1.2 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava? 1.3 Onko ohjelman tai pyöräilyn tavoitteita ja toimenpiteitä hyväksytty poliittisesti? Millä tasolla? 1.4 Onko pyöräilyn edistämiselle asetettu tavoitteita? Millaisia (laadullinen vs määrällinen)? 1.5 Onko ohjelma poikkihallinnollinen? 1.6 Onko ohjelman toteuttaminen ja seuranta vastuutettu selkeästi jollekin taholle? 1.7 Ovatko ohjelman toimenpiteet kattavia? Resurssit (33 %) 1.8 Millaiset henkilöstöresurssit ovat käytössä pyöräilyn edistämiseen? 1.9 Onko pyöräilyhankkeisiin osoitettu erillistä budjettia? 1.10 Mikä on pyöräilyn vuosittainen investointitaso? Sidosryhmätyö (13 %) 1.11 Tehdäänkö pyöräilyyn liittyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa? 1.12 Kerätäänkö asukkailta erikseen pyöräilyyn koskevaa palautetta? 1.13 Onko kunta Pyöräilykuntien verkoston jäsen?
- 28. Pyöräilyn edistämisohjelmien rooli • Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 • Kangasala, Oikeus liikkua omin jaloin • Utajärvi pyöräilyn laatukunnaksi ohjelma 2015 – 2020 • Kokkolan Pyöräilykaupunkiohjelma • Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma • Helsinki, Pyöräilyn edistämisohjelma Lähtötaso Tavoite Kokkola 15 % (2013) 20 % (2020) Lahti 13 % (2010) 26 % (2017) Vantaa 8 % (2011) 15 % (2020) Helsinki 6 % (2011) 15 % (2020) Espoo 7 % (2011) 15 % (2024) Pyöräilyn edistämisen tavoitteita eri kaupungeista
- 29. Edistämisohjelman laatiminen Aloite / päätös edistämisohjelman laatimisesta (työohjelma) Vuorovaikutteinen suunnittelu (kaupungin työntekijät, luottamushenkilöt, asukkaat, muut sidosryhmät) Edistämisohjelman poliittinen hyväksyminen ja sitouttaminen kaupungin toimintaan. kaavoitus Liikenne maankäyttö Asukkaat, pyöräilijät Aktiiviset yhdistykset ja muut sidosryhmät Rakentaminen ja ympäristö Liikunta ja matkailu Viestintä ja vuorovaikutus tärkeässä osassa koko prosessin ajan Sosiaali- ja terveys
- 34. Uudet pyöräliikenteen opasteet • Tampereen kaupunkiseudulla ja Helsingissä kokeiluluvalla, lainsäädännössä 1/2018 Kuvat: Matti Hirvonen
- 35. Uudet pyöräliikenteen opasteet • Tampereen kaupunkiseudulla ja Helsingissä kokeiluluvalla, lainsäädännössä 1/2018 Kuvat: Matti Hirvonen
- 38. JYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA Seminaari 11.05.2015
- 39. PYÖRÄILYN TAVOITTEET VUODELLE 2025 Lähtötaso Tavoite Kokkola 15 % (2013) 20 % (2020) Lahti 13 % (2010) 26 % (2017) Vantaa 8 % (2011) 15 % (2020) Helsinki 6 % (2011) 15 % (2020) Espoo 7 % (2011) 15 % (2024) Pyöräilyn edistämisen tavoitteita eri kaupungeista MATKAKETJUT! Auto – pyörä Pyörä – joukkoliikenne - pyörä Dian lähde: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015.
- 40. JKL Kulttuuri- ja liikunta- palvelut KESKI- SUOMEN ELY- KESKUS JYPS ry. JAPA ry. Oppilaitok- set (mm. JYU, JAMK) Oppilas- järjestöt JKL Kasvun ja oppimisen palvelut POLIISI LIIKENNE -TURVA Liikenne- turvallisuus- työryhmä KESKI- SUOMEN LIITTO Suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Liikenne- järjestelmä -työryhmä Tutkimus- laitokset (mm. LIKES, KIHU) Suunnitelmien käsittely Edistämisen seuranta Kampanjat Tapahtumat Kannusteet Tiedottaminen JKL Kaupunki- rakenne- toimiala JKL KH PYÖRÄILY- TYÖRYHMÄ ORGANISOINTI JA VASTUUT PYÖRÄILYN EDISTÄMISESSÄ x,xhtv 3 htv Dian lähde: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015.
- 41. INVESTOINTITASO 1. Pyöräilyn edistämiselle tarvitaan ”korvamerkitty” vuotuinen rahoitus • Helsinki investointibudjetti on 9,5 M€ vuonna 2015, vuosina 2015-2019 yhteensä n. 50 M€ • Jyväskylässä vastaava tarkoittaisi n.2,0 M€/v • Yleensä 20 €/h/v pidetään jo hyvänä investoinnin tasona -> 2,6 M€/v Jyväskylässä • Suuret investoinnit erikseen • Uusinvestoinnit erikseen 2. Lähivuosien tavoite 1,0 M€ 3. Tavoitetaso n.3,0 M€ Dian lähde: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015.
- 42. 13 % 25 % 1.ROHKEUS 2.RESURSOINTI 3.TIEDOTTAMINEN PYÖRÄTIEKARTTA TAVOITTEISIIN Dian lähde: Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma, Jyväsk Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015.
- 43. Edistämisohjelma prosessina Aloite / päätös edistämisohjelman laatimisesta (työohjelma) Vuorovaikutteinen suunnittelu (kaupungin työntekijät, luottamushenkilöt, asukkaat, muut sidosryhmät) Edistämisohjelman poliittinen hyväksyminen ja sitouttaminen kaupungin toimintaan. kaavoitus Liikenne maankäyttö Asukkaat, pyöräilijät Aktiiviset yhdistykset ja muut sidosryhmät Rakentaminen ja ympäristö Liikunta ja matkailu Viestintä ja vuorovaikutus tärkeässä osassa koko prosessin ajan Sosiaali- ja terveys
- 45. Seuranta ja mittaaminen • Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus
- 46. Seuranta ja mittaaminen • Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus
- 47. Seuranta ja mittaaminen • Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus
- 48. Seuranta ja mittaaminen • Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus
- 49. Seuranta ja mittaaminen • Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus
- 50. Seuranta ja mittaaminen • Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseudun katsaus
- 51. Seuranta Mittarin avulla selvitetään, millaista pyöräilyyn liittyvää seurantaa kunta tekee ja onko seuranta kattavaa ja säännöllistä. Mittarin osa-alueet on valittu kansallisen suosituksen mukaisesti sekä ottaen huomioon kunnissa yleisesti kerättävän datan määrä ja laajuus. Mittarin tulokset saadaan kuntakäynnin yhteydessä järjestettävän poikkihallinnollisen ryhmähaastattelun tuloksena. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) 2.1 Tutkitaanko pyöräilyn kulkutapa-osuutta? (20 %) 2.2 Lasketaanko pyöräliikennemääriä? Analysoidaanko ja käsitelläänkö tuloksia? (20 %) 2.3 Seurataanko pyöräilyonnettomuuksien määriä, sijainteja ja tyyppejä? (12,5 %) 2.6 Tutkitaanko motiiveja/esteitä pyöräilyyn? (12,5 %) 2.7 Mitataanko pyöräilyn taloudellisia hyötyjä? (12,5 %) 2.8 Mitataanko pyöräilyverkon pituutta ja laatua? (10 %) 2.9 Lasketaanko pyöräpysäköinnin määrää, käyttöastetta ja laatua? (12,5 %)
- 52. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Max 40 p Kulkutapaosuus, max 8p Liikennemäärät, max 8p Onnettomuudet, max 5p Motiivit/esteet, max 5p Taloudelliset hyödyt, max 5p Verkon laatu, max 5p Pyöräpysäköinti, max 5p Seuranta
- 53. Seuranta, Jyväskylä Jyväskylässä tehdään suhteellisen monipuolisesti pyöräilyolojen seurantaa. Etenkin infran ja pysäköinnin turvallisuutta ja olosuhteita ja pyöräilymäärien seurantaa tehdään kattavasti. Kulkutapaosuuksia seurataan riittävällä tasolla osana kaupunkiseudun yhteistyötä. Kaupunki on tehnyt 1980-luvulta asti joka toinen vuosi säännöllisiä pyöräliikenteen laskentoja. Nykyään käytetään kiinteitä konelaskimia ja siirrettävät laskimet ovat hankintalistalla. Pyöräilyn taloushyötyjä on laskettu HEAT-työkalun avulla yleisesti sekä Pyörätieverkon osalta yksittäisissä pyöräbaana-hankkeissa, kuten Kankaan baana ja Tieto- baana. Pyöräilyonnettomuuksia seurataan säännöllisesti. Lisäksi JYPS on tehnyt kenttätutkimuksia pyöräilijöiden vaaratilanteista. Puutteita on pyöräilijöiden motiivien ja esteiden seurannassa ja säännöllisen kulkutapaosuuden seurannassa (viimeisin seudullinen tutkimus v.2009). 0 5 10 15 20 25 30 35 40 28/40 Pyöräpysäköinti, max 5p Verkon laatu, max 5p Taloudelliset hyödyt, max 5p Motiivit/esteet, max 5p Onnettomuudet, max 5p Liikennemäärät, max 8p Kulkutapaosuus, max 8p
- 55. Pyöräverkon laatu Mittarin avulla selvitetään kunnan tärkeimpien pyöräväylien laatutaso. Tarkasteluun valitaan kunnasta 2-3 keskustaan johtavaa sisääntuloreittiä. Selvitys tehdään maastokäynnillä havainnoimalla sekä linjaosuuksien että risteysten laatua. Havainnoimalla tarkastellaan väylätyyppiin, liittymätyyppiin, toimivuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä. Pisteet lasketaan siten, että jokainen arvioitava reitti arvioidaan erikseen ja sille annetaan pisteet alla olevien taulukoiden mukaisesti. Mittarin kokonaispisteet ovat tarkasteltujen reittien pisteiden keskiarvo. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Tarkasteltavien reittien linjaosuuksien ominaisuudet: (45 %) 5.1 Linjaosuus: Väylätyypin sopivuus kohteeseen (leveys, erottelu autoliikenteestä ja erottelu kävelystä) 5.2 Linjaosuus: Ajomukavuus (pinnan tasaisuus, geometria, esteet) 5.3 Linjaosuus: Valaistus 5.4 Linjaosuus: Viihtyisyys (maisemat, melu, ympäröivät toiminnot, kasvillisuus, taide jne.) 5.5 Linjaosuus: Pyörätien pystygeometria Tarkasteltavien reittien liittymien ominaisuudet: (30 %) 5.6 Liittymät: Liittymätyyppien sopivuus kohteeseen 5.7 Liittymät: Reunakivet Opastus (12,5 %) 5.8 pyöräilyn opastus pääreiteillä katkeamaton, selkeä ja helposti luettava? 5.9 Kuuluvatko tarkastellut pyöräilyn pääreitit kunnossapidon korkeimpaan luokkaan? Kunnossapito (12,5 %) 5.10 Onko pyöräilyinfran kunnossapitoluokitus määritelty pyöräilyn tarpeiden mukaisesti?
- 56. www.poljin.fi Väylän reitti Soveltuvuus (max 8 p) Ajomukavuus (max 4 p) Valaistus (max 2 p) Viihtyisyys (max 2 p) Pysty- geometria (max 2 p) Liittymien soveltu- vuus (max 9 p) Liittymien reunakivet (max 3 p) Opastus (max 5 p) Pisteet yhteensä (max 35 p) Kuokkala - Siltakatu - Keskusta 5 4 1 2 1 5 2 3 23 Kolmikulma - Tourulantie - Seppäläntie 5 4 2 2 1 5 3 4 26 Kolmikulma - Lohikoskentie - Taulumäentie 5 4 1 2 2 5 3 4 26 Kauppakatu - Seminaarikatu - Keskussairaalantie 5 4 2 2 2 5 3 4 27 Pyöräverkon laatu, Jyväskylä
- 57. Pyöräilyinfra ja sen laatu • Hollantia pidetään pyöräilykulttuurin ja laadukkaan pyöräilyinfran mallimaana, ja täysin syystä! – pyöräilyn kulkumuoto-osuus kaupunkikohtaisesti 10-60 % – Suomessa 4-21% – Kaupunkien nousu maailmanluokan pyöräilykaupungeiksi – Koko liikennekulttuurin kehittyminen pyöräily-ystävälliseksi ja turvalliseksi – Ei ole sattumaa, eikä johdu topografiasta! – Seurausta määrätietoisesta ja kunnianhimoisesta politiikasta – Tiiviinä pidetystä yhdyskuntarakenteesta (MALPE) – Ennakkoluulottomasta ja kokeiluihin kannustavasta liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta – Toimivista matkaketjuista, esim. pyörä-juna – Järjestöjen ja viranomaisten hyvästä yhteistyöstä
- 66. Kuva: Matti HirvonenKuva: Heikki Viinikainen
- 67. Kuva: Matti Hirvonen Kuva: Joensuun Polkijat
- 68. Yleisiä huomioita Hollannin pyöräilyinfrasta • Laatutaso säilyy reittikokonaisuuksilla • Laatu, viihtyisyys ja sosiaalinen turvallisuus yksityiskohdissa; ei pimeitä alikulkuja, ei paikkauksia • Rakennusten (myös historiallisesti arvokkaiden) läpi voi vetää pyörätien • Ennakkoluulottomia rakenneratkaisuja • Pyöräliikenteen aito priorisointi • Kokeilukulttuuri, paljon käytännön tutkimuksia • Rinnakkain saa ja kuuluukin polkea -> mitoitus! • Etuajo-oikeutettu pyörätie, väistämisvelvollisuudet merkattu katuun myös risteäville pyöräväylille • Itseorganisoituminen periaate, liikennevalojen poistaminen
- 70. Miksi Euroopassa rakennetaan pyöräbaanoja? • Nopeus / aikasäästöt: etuajo-oikeus pyöräilijöillä, väylät suoraan keskustaan ilman kiertoja • Mukavuus: laajat käännökset, sileä pinta, loivat nousut ja laskut • Tilavuus: tarpeeksi tilaa pyöräillä rinnakkain ja ohittaa hitaampia pyöräilijöitä • Turvallisuus: erillään autoliikenteestä niin paljon kuin mahdollista, leveät ja miellyttävät alikulut, kunnollinen valaistus • Terveys: lisää pyöräilyä, uusia pyöräilijöitä, siirtymää yksityisautoilusta (varsinkin sähköpyörän käyttäjät) • Luotettavuus: ei koskaan myöhässä töistä!
- 71. Alkuperäinen Velo-city -esitys: Jörg Thiemann-Linden: Pedelecs & Cycle Highways Pyöräbaanojen tilanne Hollannissa ja Saksassa
- 72. Reindert Augustijn - “Rijnwaalpad”
- 77. Kuva: Matti Hirvonen Hollantilaisten häpeäpilkku!
- 86. Reindert Augustijn - “Rijnwaalpad”
- 88. Pyöräpysäköinti Mittarin avulla selvitetään kunnan pyöräpysäköinnin saavutettavuus, laatu ja riittävyys. Mittari jakautuu kahteen osioon, joista toinen on pyöräpysäköinnin suunnittelu ja toinen toteutus. Suunnittelun osalta arvioidaan, miten pyöräpysäköinti otetaan huomioon suunnittelussa ja onko siihen olemassa linjauksia tai suunnitteluperiaatteita. Suunnittelun arviointi tehdään kuntahaastatteluiden yhteydessä. Pyöräpysäköinnin toteutusta arvioidaan pyöräpysäköinnin riittävyyden, laadun ja kohteiden saavutettavuuden perusteella. Arviointi tehdään maastokäynnillä, jossa havainnoidaan ydinkeskustan lisäksi pyöräpysäköintiä 3-5 merkittävässä kohteessa. Toteutuksen pisteytyksestä puolet voi saada ydinkeskustan asiointipysäköinnistä ja puolet merkittävimmistä pysäköintikohteista (työpaikkakeskittymät, koulut, rautatieasemat ja liityntäpysäköinti). Kukin valittu kohde arvioidaan erikseen alla olevien kriteerien avulla ja sille annetaan pisteet. Mittarin kokonaispisteet ovat arvioitujen kohteiden keskiarvo. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Suunnittelu 30 % 6.1 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräpysäköintisuunnitelma? 6.2 Onko kaupungin rakennusjärjestyksessä tai kaavoissa velvoite/normi pyöräpysäköinnin järjestämiseen? 6.3 Pyöräpysäköintipaikkojen datan hallinta Toteutus 70 % 6.4 Pysäköintipaikkojen määrä: Onko pysäköintikapasiteettia riittävästi? 6.5 Pysäköinnin laatu: Vastaako pysäköinnin laatu käyttötarkoitustaan? 6.6 Pysäköinnin sijainti: Onko pysäköinti oikein sijoitettu ja löytääkö sen helposti?
- 89. www.poljin.fi Pyöräpysäköinti 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Max 40 p Suunnittelu, max 12p Pysäköintipaikojen määrä, max 8p Pysäköinnin laatu, max 14p Pysäköinnin sijainti, max 6p
- 90. www.poljin.fi Pyöräpysäköinti, Jyväskylä 0 5 10 15 20 25 Max 28 p Käyttöaste Runkolukitus Katos Pyörät telineissä Käytettävyys Kunto Lisävarusteet Saavutettavuus Opastus Pyöräily-yhteys
- 91. www.poljin.fi Pyöräpysäköinti, Jyväskylä Suunnittelu: Jyväskylässä tehty pyöräpysäköintisuunnitelma 2016. Lisäksi kaikissa uusissa kaavoissa käytetään Tanskan ohjeen mitoitus- ja laatukriteereitä. Tulevaisuuden kehittämiskohteeksi voi nostaa pyöräpysäköintiin liittyvän datan jatkojalostamisen ja tiedon saatavuuden parantamisen. Toteutus: Pyöräpysäköintipaikkoja on keskustan kävelyalueen reunamilla runsaasti. Tosin työmaiden vuoksi osa niistä ei ollut käytössä, mikä kuormittaa jäljellä jääneitä paikkoja. Myös matkakeskuksen yhteydessä on paljon pyöräpysäköintipaikkoja, mutta laadukkaita erityisesti pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja pysäköintipaikkoja ei ollut kuin muutama. Runkolukittavia telineitä tarvitaan lisää.0 5 10 15 20 25 30 35 40 25/40 Suunnittelu, max 12p Toteutus, max 28p
- 95. www.poljin.fiKuva: Matti Hirvonen Harjaspinta hidastaa alaspäin mentäessä ja liukuhihna helpottaa noustessa. Kuva: Virpi Ansio Kuva: Virpi Ansio
- 96. www.poljin.fiKuva: Matti HirvonenKuva: Virpi Ansio
- 99. Turvallisuus Mittarin avulla selvitetään kunnan pyöräilyolojen turvallisuutta ja sitä, kuinka turvalliseksi ihmiset kokevat pyöräillä liikkumisen. Mittarissa halutaan korostaa koetun turvallisuuden tärkeyttä, koska poliisin tilastot kattavat noin kolmasosan pyöräilyonnettomuuksista. Selvitys tehdään poliisin ja Tapaturmavakuutuskeskuksen onnettomuustietojen ja asukaskyselyn perusteella. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) 7.1 Pyöräilyonnettomuuksien määrä, poliisin rekisteri (25 %) 7.2 Pyöräilyonnettomuuksien määrä työmatkoilla, Tapaturmavakuutuskeskuksen tilasto (25 %) 7.3 Pyöräilyn turvalliseksi kokevien osuus (50 %)
- 100. Liikenne- ja pyöräilykasvatus • Lasten vapaus ja oikeus pyöräillä – Pyöräilyrajoitusten kyseenalaistaminen ja kumoaminen – Koulumatkakartoitukset: ns. ”Lappeenrannan malli” – Toimintamallit käyttöön: www.poljin.fi/pyöräilykasvatus • Hollannin ja Pohjois-Brabantin malli – Liikennekasvatus alakouluissa – 8 vuotta liikenneturvallisuusohjelmaan sitoutumista – Jokainen luokka-aste ja luokka toteuttaa liikennekasvatusta joka lukuvuosi puolen viikkotunnin verran. – 91 prosenttia kouluista mukana Pohjois-Brabantin provinssissa – Harjoittelu sekä pyöräilemällä että laajaa oppimateriaalia hyödyntämällä -- niin luokkahuoneessa kuin kotona – liikennepelejä ja kimurantteja liikennekysymyksiä – Laaja ja tiivis yhteistyö: paikallinen Liikenneturva (BVL), kunta, koulu (nimetty opettaja) ja vanhemmat. – erityistilanteisiin valmistautuminen: “kuolleen kulman” tilanteet
- 101. Liikenne- ja pyöräilykasvatus • Hollannin malli – Pyöräilyyn kannustetaan siksi, että se on hauskaa, sosiaalista ja voimaannuttavaa. – ”Toimi esimerkkinä lapsillesi. Vaikka sataa. Erityisesti silloin kun sataa.” – Pyöräily tekee lapsista itsenäisiä. Pyöräily lisää aikuistenkin itsenäisyyttä. Lapsista tulee omia taksikuskejaan. – Pienten lasten pyöräilyä tuetaan sekä kouluissa että perheissä päivittäisellä harjoittelulla. – On havaittu, ettei pyöräily siirry sukupolvelta toiselle automaattisesti – On tunnistettu, miten merkittävässä roolissa nimenomaan pyöräilevät koululaiset ovat pyöräilykulttuurin syntymisessä ja uusintamisessa.
- 103. Tyytyväisyys Mittarin avulla selvitetään kunnan pyöräilijöiden tyytyväisyyttä pyöräilyolosuhteisiin. Tyytyväisyyttä selvitetään kuntaan tehtävän asukaskyselyn avulla tai hyödyntämällä olemassa olevien kyselyiden tuloksia. Olemassa olevaa kyselyä voidaan hyödyntää, jos kysymykset ovat verrattavissa mittarin kysymyksiin ja tutkimus on tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) 8.1 Asukkaiden tyytyväisyys pyöräilyolosuhteisiin (30 %) 8.2 Asukkaiden tyytyväisyys pyöräväylien kuntoon (15 %) 8.3 Asukkaiden tyytyväisyys pyöräväylien talvikunnossapitoon (15 %) 8.4 Asukkaiden tyytyväisyys pyöräpysäköintiin (15 %) 8.5 Asukkaiden suhtautuminen pyöräilyn edistämiseen (25 %)
- 104. www.poljin.fiwww.poljin.fi VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA KAMPANJAT
- 105. Viestintä, markkinointi ja kampanjat Mittarissa kartoitetaan, miten kunta edistää pyöräilyä viestinnän ja aktivoinnin keinoin. Mittariin sisältyy viestintä, markkinointi, kampanjointi ja tapahtumat. Arvioinnissa kartoitetaan, miten usein, monipuolisesti ja monikanavaisesti viestintää tehdään eri kohderyhmille. Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) 9.1 Onko kunnalla pyöräilyn viestintä- ja markkinointisuunnitelma tai vastaava? (5 %) 9.2 Kuinka monessa tapahtumassa tai kampanjassa ollaan mukana tai järjestetään vuosittain? (20 %) 9.3 Viestinnän kohderyhmien monipuolisuus, kuntalaiset (27,5 %) 9.4 Pyörämatkailun edistäminen (10 %) 9.5 Eri viestintäkanavien monipuolisuus ajantasaisessa ja jatkuvassa viestinnässä (10 %) 9.6 Pyöräilykartat ja reittioppaat (15 %) 9.7 Liikkumissuunnitelmat henkilöstölle (7,5 %) 9.8 Pyöräilykatsauksen tai vastaavan julkaiseminen (5 %)
- 106. Jyväskylässä 74 eri tapahtumaa viikon aikana!
- 107. Kekseliästä kampanjointia! Yli 3 800 Facebooks –tykkäystä…
- 109. www.poljin.fi 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Helsinki Vantaa Turku Lahti Hyvinkää Kangasala Tampere Jyväskylä Max 40 p Suunnitelma, max 2p Kampanjoiden määrä, max 8p Kohderyhmät, max 11p Pyöräilymatkailu, max 4p Viestintäkanavat, max 4p Pyöräilykartat, max 6p Liikkumissuunnitelma, max 3p Pyöräilykatsaus, max 2p Viestintä, markkinointi ja kampanjat
- 111. Uusi tieliikennelaki tuo uusia mahdollisuuksia pyöräilyratkaisuihin • esim. Pyöräkatu
- 112. Pyöräkatu 46 § Pyöräkadulla ajaminen ja pysäköinti
- 113. Pyöräkatu Suomen 1. avattiin Joensuussa 25.8.2017! Kuva: Joensuun Polkijat
- 115. www.poljin.fi Pyöräilyn tavoiteverkon väylätyypit Joensuun kantakaupungissa
- 116. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio
- 117. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet
- 118. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat
- 119. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (edistämisohjelmat, PyöräKompassi jne.)
- 120. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (ohjelmat, PyöräKompassi jne.) • Laatutason nosto kautta linjan
- 121. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (ohjelmat, PyöräKompassi jne.) • Laatutason nosto kautta linjan • Turvallisuus ja tyytyväisyys -> koettu turvallisuus ratkaisee
- 122. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (ohjelmat, PyöräKompassi jne.) • Laatutason nosto kautta linjan • Turvallisuus ja tyytyväisyys -> koettu turvallisuus ratkaisee • Kunnianhimoinen ja määrätietoinen ote • Kokeilukulttuuri ja rohkeus uusiin avauksiin
- 123. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (ohjelmat, PyöräKompassi jne.) • Laatutason nosto kautta linjan • Turvallisuus ja tyytyväisyys -> koettu turvallisuus ratkaisee • Kunnianhimoinen ja määrätietoinen ote • Kokeilukulttuuri ja rohkeus uusiin avauksiin • Ilman rahoitusta ei tapahdu mitään • Investoinnit ja henkilöresurssit
- 124. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (ohjelmat, PyöräKompassi jne.) • Laatutason nosto kautta linjan • Turvallisuus ja tyytyväisyys -> koettu turvallisuus ratkaisee • Kunnianhimoinen ja määrätietoinen ote • Kokeilukulttuuri ja rohkeus uusiin avauksiin • Ilman rahoitusta ei tapahdu mitään • Investoinnit ja henkilöresurssit • Liikenne- ja pyöräilykasvatus: päiväkoti-alakoulu jne.
- 125. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (ohjelmat, PyöräKompassi jne.) • Laatutason nosto kautta linjan • Turvallisuus ja tyytyväisyys -> koettu turvallisuus ratkaisee • Kunnianhimoinen ja määrätietoinen ote • Kokeilukulttuuri ja rohkeus uusiin avauksiin • Ilman rahoitusta ei tapahdu mitään • Investoinnit ja henkilöresurssit • Liikenne- ja pyöräilykasvatus: päiväkoti-alakoulu jne. • Parhaat pyöräilykaupungit ovat parhaita läpi vuoden Monen tekijän summa, lähes kaikkiin niistä voi vaikuttaa
- 126. www.poljin.fi Mitä tarvitaan kunnissa? • Poliittinen tahtotila ja pyöräilykaupungin visio • Mitä ei mitata, sitä ei ole (poliittisesti) olemassa • Seuranta, määrälliset ja laadulliset tavoitteet • Valtion tuki auttaa, paikalliset ohjelmat ratkaisevat • Kokonaisuus haltuun (ohjelmat, PyöräKompassi jne.) • Laatutason nosto kautta linjan • Turvallisuus ja tyytyväisyys -> koettu turvallisuus ratkaisee • Kunnianhimoinen ja määrätietoinen ote • Kokeilukulttuuri ja rohkeus uusiin avauksiin • Ilman rahoitusta ei tapahdu mitään • Investoinnit ja henkilöresurssit • Liikenne- ja pyöräilykasvatus: päiväkoti-alakoulu jne. • Parhaat pyöräilykaupungit ovat parhaita läpi vuoden Monen tekijän summa, lähes kaikkiin niistä voi vaikuttaa • Työkalut on olemassa, käytetään niitä • Pyöräilykuntien verkosto auttaa mielellään!