8. TAKAISIN PÄÄSIVULLE DIPLOMATIA = Kansainvälisten suhteiden hoitamista. Sen keinoja ovat neuvottelut, valtion virallinen edustaminen ja sopimusten solmiminen.
9. TAKAISIN PÄÄSIVULLE ULKOPOLITIIKKA = Valtion harjoittamaa politiikkaa suhteessa toisiin valtioihin ja kansainväliseen yhteisöön. Ulkopolitiikan päämäärä on huolehtia oman valtion turvallisuudesta ja asemasta. Tavoitteet ovat myös taloudellisia, kulttuurisia ja ideologisia.
10. TAKAISIN PÄÄSIVULLE TURVALLISUUSPOLITIIKKA = Valtion ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan muodostama kokonaisuus. Tavoitteena valtion itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen.
11. TAKAISIN PÄÄSIVULLE KRIISI = Kahden tai useamman valtion välinen jännitystila tai uhkatilanne, joka voi johtaa sodan syttymiseen.
12. TAKAISIN PÄÄSIVULLE KONFLIKTI = Rajallisempi kansainvälinen selkkaus, joka ei välttämättä johda muutokseen valtioiden välisissä suhteissa.
13. TAKAISIN PÄÄSIVULLE TOTAALINEN SOTA = Sota, joka kytkee sotaponnistuksiin koko yhteiskunnan, siviiliväestön ja elinkeinoelämän.
14. TAKAISIN PÄÄSIVULLE HEGEMONIA = Ylivalta, johtava asema. Valtion hegemonia-aseman taustalla voi olla esim. Taloudellinen, sotilaallinen tai kulttuurinen vahvuus.
15. TAKAISIN PÄÄSIVULLE KRIISINHALLINTA = Toimintaa, jonka tavoitteena on estää ja ehkäistä sotien syttyminen ja toisaalta auttaa siviiliväestöä sodan tuhoista selviämisessä. Jakautuu sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan. Toimijoina rauhanturvajoukot ja kansalaisjärjestöt.
21. Eurooppalaisen suurvaltapolitiikan vuosisata Suurvallat pyrkivät esittelemään lippuaan kaikilla maailman merillä. Sotalaivat tarjosivat mahdollisuuden ulkomaiden painostamiseen. Kuvassa U.S.S. Iowa 1800-luvun lopulta. LUE OPPIKIRJAN S. 18 – 19
22.
23.
24.
25.
26.
27. 1800-luvun suurvallan kriteerit Siirto- maat armeija infra- struktuuri väestö talous Kansallinen yhtenäisyys Suurvalta Asema I-B, USA, SA, VE,RA
28.
29.
30.
31. Mitkä olivat imperialismin keskeiset kriisit? kts. oppikirjan taulukkoa s. 29 Tehtävä 4 kirjan sivulta 34. Miten siirtomaakilpailu vaikutti Euroopan suurvaltasuhteisiin? Mitä ranskalainen poliittinen pilakuva vuodelta 1890 kertoo Kiinan kansainvälisestä asemasta?
32. Imperialismin muodot : lisätietoa Maa tai hallinto, jonka alue on vieraan valtion vallassa. Ranskan siirtomaa Algeria Maa tai alue, jonka hallintoa vieras valtio valvoo. Ruhtinaiden hallitsemat alueet brittiläisessä Intiassa. Alue, jossa vieras valtio vaatii taloudellisia ja poliittisia etuoikeuksia. Kiinan rannikkoalueet Itsenäinen, alikehittynyt valtio, jonka hallintoa ulkomaiset yritykset valvovat hallituksensa tukemina. Dole-hedelmäyhtiö valvoi Havaijin ananaskauppaa MUOTO MÄÄRITELMÄ ESIMERKKI SIIRTOMAA PROTEKTORAATTI VAIKUTUSPIIRI TALOUDELLINEN IMPERIALISMI
33.
34.
35.
36.
37. Millaisia keskenäisiä liittoja Euroopan valtiot tekivät 1800-luvun lopulla? Lue oppikirjan s. 28 - 30 Saksa Itävalta-Unkari= keskusvallat I-B Ranska Venäjä ; ympärys- vallat Millaisia sitomuksia liiton tehneet valtiot toisilleen antoivat? -
52. I MS:n kronologia: laadi itsellesi kronologinen tapahtumakalenteri I MS:sta s. 44 - 54 Ensimmäinen maailmansota 1914 - 1919 1914 1917 1916 1915 1918
53.
54.
55.
56.
57. Listaa Versailles’n rauhan ehdot.Lue oppikirjan s. 54 - 55 Arvioi niiden perusteella, oliko edellisen piirroksen arvio oikea. William Orpenin maalaus esittää rauhansopimuksen allekirjoitusta Versailles’n peilisalissa 28. kesäkuuta 1919.
60. Miten Euroopan kartta muuttui I MS:n seurauksena? Neuvostoliitto Suomi Viro Latvia Liettua Puola Tšekkoslovakia Jugoslavia Neuvostoliitto Suomi Viro Latvia Liettua Puola Tšekkoslovakia Jugoslavia
61.
62. Mitä seurauksia I MS:sta oli? yhteenveto sotakorvaukset tasavalta kom. vallan kumous maalisk. vallank va. hallitus voittajat tal. sanktiot lokakuun vallank. I-U hajosi uudet itsen. valtiot 10 milj. + 20 milj. Éspanjan’ tautiin kuol. sanelu perus ngelmat jäivät työelämä nainen uhrit uudet valtiot Euroopassa Kansain- liitto Venäjä/ NL Saksa Versailles seurauk- set
75. Saksan historian pitkät linjat ja muutokset Saksan historia 1871 - 1991 miehitetty Saksa 45 - 49 natsi-Saksa 1934 - 1945 Weimarin tasavallan Saksa 1918 -1934 keisarillinen Saksa 1871 - 1918 1991 yksi Saksa Länsi-Saksa Itä-Saksa
76.
77.
78.
79.
80. Miten Eurooppa ajautui toisen maailmansotaan? ( 34 – 39) s. 66 – 68. Täydennä avainsanoilla, vuosiluvuilla Reininmaa 1936 .Molotov- Ribbentrop elintilaa idästä arjalaisuus puolustusliitto ehdotus 39 Munchen 1938 Itävalta 1938 liitettiin Saksaa 1939 Tsekkoslovakia saksankielinen Kolmas valtak. appeasement Saksan alue- vaatimukset/ laajentuminen Länsivaltojen linja Hitlerin ohjelma Neuvosto- liitto Kansainväliset suhteet 1934 – 1939
90. Toisen maailmansodan kronologia; päälinjat !! Toinen maailmansota 1939 - 1945 Saksa voitolla 1939- 42 Saksa tappio häämöttää 1943-45 Kolmas Valtakunta 1942
113. Miksi Saksa hävisi sodan 43 – 45? Tee tarkennukset/ oheiseen mind-mappiin kirjan avulla. Lue sivut 77 – 81. Liittoutuneiden yhteistyö Sotilaalliset syyt Yhdysvallat rooli Rotuoppi; Juutalais- vainot Yleinen mielipide Euroopassa natsi-Saksan sodan- käyntistrategia Muiden akseli- valtojen heikko menestys Selitykset Saksan tappiolle 43 – 45
114.
115.
116.
117.
118.
119.
120.
121.
122. Alla olevassa brittiläisessä pilakuvassa Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin kysyy Saksan ja Italian johtajilta sekä Englannin ja Ranskan pääministereiltä Münchenin kokouksessa syyskuussa 1938: ”Mitä, eikö minulle olekaan tuolia?” a) Pohdi kuvan perusteella, miten Euroopan eri suurvallat suhtautuivat toisiinsa Münchenin kokouksessa? 2. Ylioppilaskoetehtävä s.85 eli Miten kuvatehtävä avataan ?? SISÄLLYSLUETTELOON
123.
124.
125.
126. Kylmä sota Euroopassa ja 40-luku : 90 - 95 Pariisin rauhankonfressi Saksan jako Euroopan jakaa rautaesirippu Nurnbergin sotaoikeudenkäynti Berliinin saarto Itä – ja Länsi- Saksa lokakuu 1949 helmikuu 1947 kesäkuu 1948 1945 - 1946 maaliskuu 1946 kesäkuu 1945
141. Yhdysvaltojen ulkopoliittiset doktriinit Yhdysvaltojen ulkopoliittiset doktriinit = ulkopolitiikan opit, näkemykset, joihin käytännön ulkopol.perustui patoamispolitiikka 40-ja 50-luku dominoteoria ; 60-luku tähtien sota, tiukka kommunismin vast. 80-luku liennytys; 70-luku Korea Vietnam avaruus Kuuban kriisi
144. Kylmän sodan kuumat konfliktit ( 104 – 110) Vietnam 65 - 75 seuraukset Sodan tapahtuma kronologinen järjestys osapuolet ja mahdolliset perustelut Tausta; syyt, yhteys kylmään sotaan Berliinin muuri 61 Kuuba 62 Korea 50- 53
155. Miten Kuuban kriisi ( 1961) kiristi suurvaltasuhteita? Dollari- Imperialismi, Latinlainen Amerikka Yhdysvaltojen takapihaa Fidel Castro : talouselämä sosialisoitiin Kuuban saarto Sikojenlahden maihinnousu 1961 SOSIALISTINEN KUUBA 1959
167. Jaettu Saksa 1949 – 1990, erityisesti Itä-Saksa Sosialistinen Itä-Saksa 1949 .- 1989 1953 Berliinin muurin rakentaminen 1961 Muurin murtuminen 1989
175. 4 3 2 1 5 6 2. ”Stalinin nurmikko”, maahan kiinnitettyjä metalliesineitä. 3. Piikkilanka-aita, korkeus 2 metriä. 4. Hälyttimen anturi. 5. Piikkilankaesteitä. 6. Bunkkeri 1. Rautaesteillä varustettu betonimuuri, korkeus n. 4 metriä, paikoitellen elektroninen valvonta. 7. Vahtikoirat pitkässä juoksuvaijerissa. 7 JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
176. 11 10 9 8 12 13 9. Kaivanto, syvyys 3-5 metriä. 10. Katuvalot. 11. Öljysoratie, aseistettujen vartijoiden valvoma. 12. Sähköaita, varustettu hälytyslaittein. 13. Kaistale avointa maata. 8. Pehmeää hiekkaa pakolaisten jalanjälkien paljastamiseksi, joskus miinoitettu. 14. Betonimuuri, vaalea väritys, jotta pakolaisten varjot näkyisivät. Suunniteltu kestämään raskaan ajoneuvon törmäys. Yläosa muotoiltu vaikeuttamaan yli kiipeämistä. 14
177. Miten muuri murtui syksyllä 1989? Unkari 9.11 11.11 lehdistötilaisuus Itävallan rajan aukaise minen 4 miljoonaa itäberliiniläistä
178.
179. Millainen prosessi oli Neuvostoliiton romahtaminen 1991? Puolan solidaarisuus- liike glasnost ja perestroika Gorbatšovista NL:n johtaja 1985 Puola ja Unkari luopuvat kommunistisesta yksipuoluejärjestelmästä ja muut kansandemokratiat seuraavat Berliinin muuri murtuu Saksat yhdistyvät Elokuun kriisi Neuvostoliitossa Neuvostoliitto julistetaan lakkautetuksi Baltian maat itsenäistyvät Tehtävä 6 b) kirjan sivulta 128. Perustele, miten kukin yksittäinen tapahtuma oli kytköksissä Neuvostoliiton kaatumiseen.
