Firstbeat Stressipäivä 24.5.2017

1. Mistä tiedän olenko
palautunut ja mitä sitten?
Arja Uusitalo
Liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian Erikoislääkäri, LT,
Dosentti
Työterveyslaitos, HY

2. Miksi palautuminen??
• Walter Cannon: ‘Internal or external disturbances
threatening homeostasis, by causing large enough
deviations from the goal values, arouse internal nervous
and hormone systems, induce emotional and
motivational states, and generate externally observable
behaviors, all of which have the goal of reestablishing
homeostasis’.
 Elimistö pyrkii kaikin keinoin tasapainottamaan itseään ja
säästämään ja varastoimaan energiaa seuraavaa tarvetta
varten ja sopeutumaan tilanteeseen
 Hyviä ja huonojakin ilmioitä

3. AITO KUUNTELU,
RAUHOITTUMINEN,
MITÄ MINULLE
KUULUU?
MOTIVAATIO,
FLOW, DRIVE,
PAKKO, AJATUKSET
Subjektiivisesti meidän on vaikea arvioida
palautuneisuutta yksiselitteisesti
Olenko stressaantunut?
Olenko rasittunut?
Mitä minulle kuuluu?
Olenko terve?
TEENKO SILLÄ TIEDOLLA JOTAIN VAIN EN?

4. Miten palautuneisuus ja
tasapaino näkyy?
 HYVÄ MIELI
 HYVÄ KOETTU TERVEYS
 OLEN TERVE
 MOTIVAATIOTA JA HALUA
 OLEN PIRTEÄ JA JAKSAN
 EN TUNNE OLEVANI VÄSYNYT, HALUTON JA PONNETON
 NAUTIN ELÄMÄSTÄNI
 SAAN AIKAISEKSI
 MINULLA ON VOIMAVAROJA
Me Naiset

5. MITÄ VOIN HAARUKOIDA..
 Olenko nukkunut hyvin ja riittävästi, vaikeaa…
 Olenko tehnyt työtä rajoitetusti ja jättänyt vapaa-aikaa?
 Onko minulla oikea määrä haasteita?
 Olenko tehnyt itselleni mielekkäitä asioita?
 Olenko nauttinut ja nauranut?
 Olenko syönyt säännöllisesti ja tasapainoisesti?
 Olenko ollut terve? Kuinka paljon olen sairastellut?
 Olenko tehnyt todella palauttavia asioita?
MUTTA ONKO NIIN, ETTÄ

6. Mittaus vs. subjektiivinen arvio
 Husu ym. (2014) totesivat tutkimuksessaan, että oma arvio liikunta-
aktiivisuudesta ei vastaa täysin objektiivisella mittarilla
saatua tulosta: itsearviointi sisältää aina käyttäytymiseen ja
kognitiiviseen prosessiin perustuvaa tulkintaa.
 subjektiivinen arvio stressistä ei vastaa objektiivista
arviota stressistä (Föhr ym., 2015).
 elintapatekijät kuten fyysinen aktiivisuus, fyysinen
aerobinen kuntotaso ja kehon koostumus (rasva % ja BMI)
ovat merkittävästi yhteydessä elimistön fysiologiseen
virittymisherkkyyteen (stressiin) ja kykyyn palautua (Teisala
ym, 2014).

7. MITTAAMISEN ROOLI – OLENKO
PALAUTUNUT VAI EN?
 SYKEVAIHTELU HEIJASTAA PAREMMIN KOETTUA TERVEYTTÄ KUIN
YLEISESTI MITATUT BIOMARKKERIT KUTEN VERENPAINE, RASVA-
AINEENVAIHDUNNAN SUUREET TAI TULEHDUAPARAMETRIT (Jarczok
ym. 2015)
 SYKE JA SYKEVAIHTELUPOHJAISILLA MITTAUKSILLA ON SUURI
POTENTIAALI HEIJASTAA IHMISEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ
 SYKEVAIHTELUPOHHJAINEN HYVINVOINTIMITTAUS KUULUVAKSI
TERVEYSTARKASTUKSIIN ?!

8. Nostoja - palautumisen merkitys
 Työntekijät, jotka työskentelevät 55 h/vk ovat 1.7 x
suuremmassa riskissä masentua tai ahdistua kuin ne, jotka
työskentelevät 35-40 h/vk (Virtanen ym. 2011)
 40 % suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin kun
tehdään työtä > 50 h/vk (10 h/pv) (Virtanen ym. 2012)

9. Nostoja - palautumisen merkitys
 Työaikalaki: 9/11 h palautumisaika
 ‘huonossa fyysisessä kunnossa oleva työntekijä on myös
huonossa työkunnossa ja SE TULEE
PALAUTUMISENKAUTTA’
 EI OLE SAMA MITÄ TEEMME VAPAA-AIKANAMME!!

10. ALLOSTAATTINEN
KUORMA JA
SAIRASTUMINEN
Allostaattinen kuorma on fysiologisten
stressireaktioiden kasautumisen seuraus,
joka voi johtaa sairauksien syntyyn.
Sitä kuvataan elimistön säätelyjärjestelmien ja niiden
välittäjäaineiden
että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden
avulla.

11. TULEVAISUUS
 TEKNOLOGIA JA UUDET SUKUPOLVET TULEVAT
 ASENTEET
 VAIKUTTAMINEN
 KOULUTTAUTUMINEN JA KOULUTUS
 VAIKUTTAVUUS
UUDEN ASIAN KÄYTTÖNOTTO

12. Mitä sitten??
 TULEE TULOSTA
 HYVINVOINTI PARANEE
 TERVEYS PARANEE
 https://www.youtube.com/watch?v=0Nknc
kHrq8Y