Osallistava DOP-oppimiskulttuuri
•
2 gostaram•2,757 visualizações
Osallistavan oppimisen toimintakulttuuri: Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. Osallistava DOP-oppimiskulttuuri. Lappeenranta 23-24.11.2015.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Semelhante a Osallistava DOP-oppimiskulttuuri
Semelhante a Osallistava DOP-oppimiskulttuuri (20)
Mais de Henriikka Vartiainen
Mais de Henriikka Vartiainen (20)
Osallistava DOP-oppimiskulttuuri
- 1. Prof. (Emeritus) Jorma Enkenberg jeeberg@gmail.com KM Anu Liljeström anuliljestrom@gmail.com FT Henriikka VarCainen henriikka.varCainen@gmail.com S Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä 4. koulutuspäivä 23.11 ja 24.11. LAPPEENRANTA OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI DOP
- 2. OHJELMA 8.15 -‐ 9.15 Aamukahvi 9.15-‐12.00 Koulujen DOP-‐projek=t ja keskustelu 12.00-‐ 12.45 Lounas 12.45-‐13.15 DOP-‐oppimispolun arvioin= -‐ kyselyyn vastaaminen 13.15-‐ OpeCajaryhmien kehiCämistehtävien ja oman oppimisen digitarinat 14.00 -‐ 14.30 Päiväkahvi Digitarinat jatkuu.. n. 15.00 Osallistava oppimiskulCuuri 23.11.ja24.11.2015
- 3. PROJEKTI KOULU Saimaan vesi ja ranta Pontuksen koulu, Muukonniemen toimipiste Saimaa: Saimaan historia Pontuksen koulu Mustolan toimipiste Saimaa -‐ 4-‐5 C Kesolan koulu Saimaa Joutsenon koulu Saimaa -‐ Saimaan hylyt Kesolan koulu Saimaa Korvenkylän koulu Saimaan kanava Pontuksen koulu/ Partalan toimipiste Saimaa Joutsenon alueen koulut, Parjalan koulu Saimaa Parjalan koulu Pakolaisuus nuorten silmi Sammonlahden koulu Suomalaisuus: Mitä mie kerron meistä muille? Kimpisen koulu 1. ryhmän DOP-projektit ja keskustelu
- 4. NEUVON ANTAMINEN 1. ryhmä • Ohje itselle: Tee yhteistyötä! • Anna projekClle aikaa eli älä kiirehdi. • Ajan käyVö, ajankohta tulee suunnitella muuhun lukuvuoteen sopivaksi. • ProjekC tulee toteuVaa CiviisC. Ei liian löysä aikataulu. MieC toteutus hyvin etukäteen. OpeVajan suunniVelu on tärkeää. Aluksi oppilaat tarvitsevat paljon ohjausta, kunnes työskentelytapa tulee tutuksi. • Saman ryhmän ohjaajana ei voi olla liian monta opeVajaa. Vastuun jakaminen on silloin hankalaa. • Aiheen valinta on tärkeä osuus. ProjekCin ei kannata käyVää muuten kovin pitkää aikaa. Alkuinnostus on tärkeä käyVää hyväksi. Joku "porkkana" on oltava myös. Tavoite on oltava selkeä ja miten sen mukaan arvioidaan. • Varaa riiVäväsC aikaa ja ohjaajia. Anna ryhmille osatavoite jokaiselle tapaamiskerralle. • OVaa rauhallisesC eikä tähtää liian korkealle. • RiiVäväsC aikaa • tarpeeksi aikaa • ProjekC lähtee oppilaiden halusta tutkia jotain ilmiötä. Lopputuloksen pitää olla oppilaiden näköinen. OpeVajan pitää malVaa olla vaikuVamaVa liikaa...aikaa työlle pitää varata riiVäväsC...useampi aikuinen auVaa työskentelyvaiheessa...
- 5. NEUVON KYSYMINEN 1. ryhmä • Haasteita tuli vastaan ja niistä selviYin. • Työn eteenpäin saaVaminen ja oppilaiden tekemisen kohdentaminen asiaan. • AsiantunCjoiden hankkiminen ja ajankäyVö • Tiedon hakeminen kirjallisuudesta haasteellista. • Miten oppilaiden oppiminen muodostuu syvälliseksi, kun käytössä ei ole kymmeniä tunteja? • tekniikka • Yläkoulun oppilaan on haasteellista heiVäytyä. ProjekCn saaminen intensiiviseksi. • Miten saadaan lasten mielenkiinto säilymään pitkän projekCn aikana? • Pienen koulun (2 opeVajaa) haasteet ja samaan aikaan toinen projekC käynnissä. • Haasteeksi nousivat sellaiset oppilaat, joita en minä tai muut ryhmän jäsenet saaneet millään innostumaan yhteisestä tekemisestä. Ei, vaikka vaihtoehtoja oli monia ja vaikka mahdollisuudeksi anneYin auVaa ryhmää yksin työskentelemällä tai aikuisen avulla tekemällä. • Miten akCvoida ns. vapaamatkustajat, joiden puolesta muut tekevät työt?
- 6. 2. ryhmän DOP-projektit ja keskustelu PROJEKTI KOULU Ravinto Korkea-‐ahon koulu TeaVeri projekC / Äänet ja musiikki Myllymäen koulu TeaVeri Myllymäen koulu TeaVerin äänet ja musiikki Myllymäen koulu CitykeVu Voisalmen koulu MetsäprojekC Lappeen koulu Lähiympäristön ötökät Lappeen koulu Pelit Lauritsalan koulu Kaukaan tehdas Lauritsalan koulu Pulpin Saimaa Pulpin koulu Kivi-‐projekC Lappeen koulu
- 7. NEUVON ANTAMINEN 2. ryhmä • Varataan tarpeeksi aikaa ja vapauVa toteuVaa projekC • Ryhmien kokoonpano tulee mieYä melko tarkasC • Aiheen valinta mahdollisimma lähellä oppilasta tai ainakin kiinnostukset huomioiden • Tarpeeksi moninainen aihe, ei liian pitkiä työskentelytaukoja, asiantunCja voisi olla alkuvaiheessa projekCa, koska kiinnostus herää paremmin niin • Rajaa aikataulu, projekC venyy helposC. • RiiVävä moCvaaCo projekCn alusta loppuun! • Tee parhaasi • Oppilaiden kanssa keskusteleminen aiheesta ja sisällöstä on tärkeää. • ProjekCssa mukana olevat opeVajat ja oppilaat on CedeVävä jo lukujärjestystä laaCessa. Näin saadaan "puiVeiVen" puolesta toimiva kokonaisuus. • Ei liian suurta ryhmää. Jos oppilaat ovat ennestään tuVuja keskenään, projekC lähCsi nopeammin ja tehokkaammin käynCin. • Lasten omien kiinnostuksen kohteiden kuuntelu on mielestäni onnistumisen avain.
- 8. NEUVON KYSYMINEN 2. ryhmä • ArvioinC • ProjekCn saaVaminen digitaaliseen muotoon. • Kuinka tukea parhaiten oppilaiden ryhmässä työskentelyä ilman, eVä toiminnasta tulee liian opeVajajohtoista • Kaikkien oppilaiden akCvoiminen • Mistä löytyy Cetoa? • Mahdolliset Cetotekniset asiat. • Kuinka osallistaa huoltajia? • ArvioinC on haasteellista • Miten säilytetään arvioinnin objekCivisuus? • Aikataulujen soviVaminen esim. asiantunCjat.
- 10. Tehtävänä oli tuottaa pienryhmissä (6-9 opettajaa) osallistavan oppimisen toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä kuvaava digitarina. Digitarinan päätavoitteena oli rakentaa ratkaisuehdotus pienryhmän yhdessä muotoilemaan kehittämishaasteeseen. Digitarinan tuli kuvata myös opettajien omaa oppimisprosessia koulutuksen sekä oppilaiden kanssa toteutettavien projektien aikana. OPETTAJARYHMIEN DIGITARINAT
- 12. TOIMIN- TAKULT- TUURI KOULUTYÖ OPPIAINEET OPPIAINEET OK ARVOT OPPIMISKÄSITYS KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET TEHTÄVÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeää. MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSESSA Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen, 2015 OPETUSHALLITUS http://www.oph.fi/download/167942_OPS2016_Laaja-alainen_osaaminen_Kevat_2015.pdf
- 13. OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI Design-suuntautunut oppimiskulttuuri " OPPIMISYHTEISÖ " muodostuu oppilaista, opeVajista, koulun muusta henkilökunnasta sekä laajennetusta kouluyhteisöstä, johon kuuluvat vanhemmat, asiantunCjat, pääVäjät sekä harrastajayhteisöjen jäsenet. "
- 14. " A. TOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT " 1) AVOIMUUS PAIKALLISILLE SEKÄ GLOBAALEILLE ILMIÖILLE Yhteisö on avoin maailman ilmiöille, keskustelee niistä, pyrkii niiden ymmärtämiseen sekä etsimään selityksiä ja ratkaisuja niille. " 2) MAAILMAN ILMIÖDEN SYSTEEMINEN TARKASTELU Kokonaisuudet sekä osien keskinäisriippuvuudet toiminnan lähtökohtana " 3) EVOLUTIONÄÄRINEN TULKINTA KEHITYKSESTÄ Yhteisö pyrkii jatkuvasC ja asteiVain tapahtuvaan toimintansa kehiVämiseen. " " " " " " " 4) EKOLOGISUUS Yhteisön jäsenet luovat, muokkaavat ja rakentavat yksin ja yhdessä oppimisCloja ja oppimisympäristöjä vastaamaan oppijoiden tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita. " 5) OPPIMISKÄSITYS Oppiminen (ja kehitys) on seurausta vuorovaikutuksista fyysisten kohteiden, ihmisten ja maailman kanssa, kokeiluista sekä kokeilujen tuoVaman palauVeen hyödyntämisestä. " 6) ITSEORGANISOITUMINEN Itseorganisoituva oppimisyhteisö muodostuu itse yhteisöstä sekä sen ympäristöstä. Yhteisö muuVaa toimintatapaansa tai rakenneVaan sopeutuakseen ympäristönsä vaaCmuksiin. OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI Design-suuntautunut oppimiskulttuuri
- 15. B. TOIMINTAPERIAATTEET" " " 1) UUDEN LUOMINEN SEKÄ HUONOSTI TOIMIVAN KÄYTÄNTEEN UUDISTAMINEN TAVOITTEENA KehiVyvässä toiminnassa korostuvat ideoinC, design-‐ ajaVelu, toisilta oppiminen sekä opitun tai rakennetun jakaminen. " 2) ITSEJOHTAMINEN Osallistavassa toiminnassa korostuvat yhdessä tapahtuva suunniVelu, ideoiden ja tulkintojen jakaminen sekä kaikkien yhteisön jäsenten äänen kuunteleminen. " " " " 3) PYRKIMYS TOISTENSA YMMÄRTÄMISEEN Keskinäisen ymmärryksen rakentamisessa merkitysneuvoVelut korostuvat. 4) KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS Toiminnan parantaminen edellyVää tutkimusten ja kokeilujen tekemistä sekä niistä saatujen tulosten hyödyntämistä. " 5) OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI ”ReflecCon for”, ”reflecCon in” ja ”reflecCon on” (Toiminnan kehiVäminen edellyVää yhteissuunniVelua sekä suunnitelmien toteutumisen ja tuloksena olevan kriiYstä arvioinCa.) OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI Design-suuntautunut oppimiskulttuuri
- 17. VAIHE DESIGN-KOMPONENTTI HAASTETUT TAIDOT SUUNNITTELU Ongelman luonteen määriVely Osaongelmiin jakaminen ProjekCn johtamisesta sopiminen Kysymyksen esiVäminen KollaboraaCo Tehtävistä ja rooleista sopiminen Aikataulusta pääVäminen MUOKKAAMINEN Tiedon löytäminen Uuden Cedon tuoVaminen Tiedon valinta Tiedon järjestäminen Tiedon esiVäminen Tiedon etsinnän tekniikka Avainsanojen käyVö HaastaVelu Kyselylomakkeen laaCminen MuisCinpaneminen Tiivistäminen Tietojen analysoinC Tietokannan käyVäminen SemanYnen kuvaus Materiaalin segmentoinC Materiaalin lomiVaminen Grafiikan ja videon tuoVaminen ARVIOINTI Designin arvioinC TavoiVeiden arCkuloinC Julkinen esiVäminen Esitysvälineiden käyVäminen KORJAAMINEN Designin korjaaminen Designin oVaminen ajaVelun kohteeksi Vertaisarvioinnin huomioonoVaminen Lehrer, R., Ericsson, J. ja Connell, T. 1994. Learning by designing hypermedia documents. Computers in Schools 10 (1-2), 227-252. Suunnittelemalla oppimisen VAIHEITA JA PROSESSEJA (Lehrer ym. 1994)
- 18. Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde) Koko koulun yhteinen yhteinen projekti (yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt. monialaiset kokonaisuudet) Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.) Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva pedagoginen yhteistyö (henkilökunta, kollegat) Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu, kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen (kouluyhteisö) Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis- näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne.! (luokkayhteisö) Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva laajennettu pedagoginen yhteistyö (esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat) Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat) Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat) Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa, ideoida yhdessä jne. Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi ! Projektikohtaiset teknologiat ja välineet Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä esim. rehtori! esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi Toimintakulttuurin ekosysteemin dokumentointi ja reflektointi Pedagogisen toiminnan dokumentointi ja reflektointi Oman projektin ja oppimisen dokumentointi sekä reflektointi INSTITUTIONAALINEN TASO KOULUTASO LUOKKATASO Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen Design-suuntautunutpedagogiikkakouluntoimintakulttuurinkehittäjänä