Alue- ja kaupunkikehityksen paradoksi digitalisaation näkökulmasta on se, että se mahdollistaa samanaikaisesti sekä keskittymisen että hajautumisen

1. | Timo Aro | @timoaro | Elokuu 2019 |
ALUE- JA
KAUPUNKIKEHITYS
DIGITALISAATION
NÄKÖKULMASTA

2. Alue- ja kaupunkikehityksen pa-
radoksi digitalisaation näkökul-
masta on se, että se mahdollis-
taa samanaikaisesti sekä keskit-
tymisen että hajautumisen
LÄHTÖKOHTA

3. KAKSI
AVAINKYSYMYSTÄ
1. Miten digitalisaatio, työn murros ja
asumispreferenssien muutokset
vaikuttavat tulevaan alue- ja väes-
tönkehitykseen?
2. Lisääkö vai vähentääkö digitalisaatio
kaupunkialueiden kasvua ja keskit-
tymistä?

4. 1.
Kaupungistuminen ja
keskittyminen
2.
Liikenne ja saavutettavuus,
nopeat ja sujuvat yhteydet
3.
ALUELIIKKUVUUS
(muuttoliike, pendelöinti
ja työasialiikkuvuus)
4.
Väestöllinen eli
demografinen muutos
5.
Alueellinen eriytyminen ja
erilaistuminen
6.
Sosiaalinen ja
taloudellinen kestävyys
7.
Globaali ja lokaali
monipaikkaisuus
8.
DIGITALISAATIO,
AUTOMATISAATIO JA
ROBOTISAATIO
9.
Villit kortit
Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit
vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen

5. Miten digitalisaatio ja työn murros ilmenevät
alueliikkuvuuden näkökulmasta?
 Alueliikkuvuudella tarkoitetaan
muuttoliikkeen, työssäkäynnin ja
työasialiikkuvuuden muodostamaa
kokonaisuutta
 Alueliikkuvuuden volyymit koko
maassa:
 Noin 900 000 muuttoa vuodessa
 Noin 760 000 pendelöijää päivittäin
(joka kolmas työllinen pendelöi)
 Työasialiikkuvuudesta yrityskyselyihin
perustuvia arvioita, ei eksaktia
tilastotietoa
ALUELIIKKUVUUS
MUUTTOLIIKE
KUNNAN SISÄINEN
MUUTTOLIIKE (60 %)
KUNTIEN VÄLINEN TULO- JA
LÄHTÖMUUTTO (35 %)
MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO
(5 %)
TYÖSSÄKÄYNTI ELI
PENDELÖINTI
TYÖASIALIIKKUVUUS

6. Kuntien välisestä muuttoliik-
keestä sai muuttovoittoa
noin joka kuudes kunta
Kartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 (I-
kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli
keskimäärin vain noin joka kuudes kunta. Kartassa on sinisellä kuvattu
muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet
kunnat. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden
kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen.
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-
voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää,
Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki.
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain;
Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

7. Työllisistä sai muuttovoittoa
neljä maakuntaa 2014-2017
Kartassa on kuvattu työllisten nettomuuttoa maakunnittain vuosien
2014-2017 välisenä aikana. Uusimaa sai työllisistä muuttovoittoa noin
20 500 henkilöä ja Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa yhteen-
sä noin 1 550 henkilöä. Kaikki muut maakunnat kärsivät työllisistä
muuttajista muuttotappiota. Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Sata-
kunta kärsivät määrällisesti eniten työllisistä muuttotappiota. Väestö-
pohjaan suhteutettuna työllisten muuttotappiot olivat suurimmat Ky-
menlaaksossa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta;
Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

8. Osaamisintensiivisten
toimialojen työllisten
muuttovirrat kohdistu-
vat Uudellemaalle
Kartassa on kuvattu kahden digitalisaatiota hyö-
dyntävän osaamisintensiivisen toimialan työl-
listen muuttotasetta maakunnittain vuosina
2014-2016. Informaatio- ja viestintä–toimialan
työllisistä saivat muuttovoittoa Uusimaa, Ahve-
nanmaa ja Kanta-Häme. Ammatillinen tieteel-
linen, teknillinen ja taiteellinen–toimialan työl-
lisistä saivat muuttovoittoa vain Uusimaa ja Ah-
venanmaa vuosina 2014-2016.
TOIMIALA J ESIM:
- Kustannustoiminta
- Ohjelmatuotanto
- Radio- ja TV-toiminta
- Televiestintä
- Ohjelmistot
- Tietopalvelu
TOIMIALA M ESIM:
- Lakiasiat
- Pääkonttoritoiminta
- Arkkitehti- ja insinöö-
ripalvelut
- Tieteellinen tutkimus
ja kehittäminen
- Mainostoiminta
- Erikoistuneet palvelut
- Eläinlääkintähuolto

9. MAAKUNTA 25-34 -VUOTIAAT 35-54 -VUOTIAAT YHTEENSÄ 25-54 -VUOTIAAT
UUSIMAA 5965 155 6120
PÄIJÄT-HÄME -24 135 111
AHVENANMAA 57 16 73
KANTA-HÄME -24 29 5
KESKI-POHJANMAA 18 -22 -4
ETELÄ-POHJANMAA -96 -5 -101
KAINUU -114 -15 -129
KYMENLAAKSO -77 -113 -190
POHJOIS-SAVO -249 39 -210
ETELÄ-SAVO -239 19 -220
LAPPI -228 -5 -233
PIRKANMAA -473 197 -276
ETELÄ-KARJALA -337 24 -313
SATAKUNTA -215 -115 -330
POHJANMAA -451 9 -442
POHJOIS-KARJALA -502 36 -466
VARSINAIS-SUOMI -1016 44 -972
POHJOIS-POHJANMAA -886 -287 -1173
KESKI-SUOMI -1109 -141 -1250
NUORTEN AIKUISTEN (25-34 -VUOTIAAT) JA MUUN
AIKUISVÄESTÖN (35-54 –VUOTIAAT) KORKEA-ASTEEN
TUTKINNON SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO 2014-2016
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot;
Kartta ja graafi: Timo Aro 2018

10. Kaksi vaihtoehtoista
kehityspolkua:
keskittyminen tai
tasoittuminen

11. KESKITTYMISPOLKU:
Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen jatkuu, kaupunki-
alueet jakautuvat 3-4 sarjaan ja kilpailu asukkaista, yrityk-
sistä, investoinneista, resursseista ja huomioarvosta kiihtyy.
Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen asema vahvistuu.
VAI
TASOITTUMISPOLKU:
Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen tasoittuu, moni-
muotoinen kaupunkipolitiikka huomioi suurkaupungit, maa-
kuntakeskukset ja seutukaupungit. Kaupunki- ja maaseutu-
alueiden vuorovaikutus ja toiminnallinen yhteys korostuu.
AVAINKYSYMYS: Voidaanko tai halutaanko
kehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin?

12. KESKITTYMISPOLKU:
Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaat-
teessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumat-
tomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen
…mutta pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan koh-
dalla digitalisoituminen, automatisoituminen ja robotisoitu-
minen päinvastoin vauhdittavat kaupunkialueiden kasvua.
VAI
TASOITTUMISPOLKU:
Digitalisaatio ja uudet teknologiat vähentävät alueellista
liikkuvuutta ja pendelöintiä, mahdollistavat aidon monipaik-
kaisuuden ja paikkaperustaisen aluekehittämisen sekä lisää-
vät vastavalmistuneiden ja osaavan työvoiman vastavirtoja
maan sisällä.
AVAINKYSYMYS: valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka
mukana tulee paikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan,
jonka mukana tulee työ?

13. KESKITTYMISPOLKU:
Osaamisvetoisten ja luovien toimialojen työpaikat seu-
raavat ihmisiä sinne, minne on kasautunut asukas-,
työpaikka-, osaamis- ja muita keskittymiä tai solmu-
pisteitä.
VAI
TASOITTUMISPOLKU:
Ihmiset seuraavat työpaikkoja sinne, minne syntyy uutta
toimeliaisuutta, uusia työpaikka-avauksia ja alueellisiin
vahvuuksiin perustuvia kasvualoja (biotalous, matkailu,
kaivannaisteollisuus, akkuteknologia jne.)
AVAINKYSYMYS: seuraavatko ihmiset työpaikkoja
vai työpaikat ihmisiä?

14. KESKITTYMISPOLKU:
Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen
liittyvät arvot, asenteet ja preferenssit poikkeavat vanhem-
mista ikäryhmistä. Muutokset korostuvat paikkaan liittyvissä
valinnoissa. Tulomuutot kaupunkialueille kasvavat ja lähtö-
muutot vähenevät.
VAI
TASOITTUMISPOLKU:
Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen
liittyvät liittyvät arvot, asenteet ja preferenssit poikkeavat
vanhemmista ikäryhmistä. Muutokset korostuvat paikkaan
liittyvissä valinnoissa. Tulomuutot kaupunkialueille vähene-
vät sekä lähtö- ja paluumuutot lisääntyvät
AVAINKYSYMYS: Onko paikkojen välisessä kilpai-
lussa kyse työstä vai työstä ja elämästä? Halutaanko
vai joudutaanko kaupunkeihin?

15. PÄÄTELMÄ 1:
Paikkaan liittyvä paradoksi
Teknologinen kehitys mahdol-
listaa työn tekemisen ajasta,
paikasta ja etäisyyksistä riippu-
matta, mutta siitä huolimatta
osaajat, yritykset ja työpaikat
ovat keskittyneet entistä har-
vempiin solmupisteisiin

16. PÄÄTELMÄ 2:
Kohtaamiseen liittyvä paradoksi
Teknologinen kehitys mahdollistaa
työn tekemisen ajasta, paikasta ja
etäisyyksistä riippumatta, mutta ei
korvaa kasvokkain tapahtuvien koh-
taamisten ja kontaktien merkitystä.
Sosiaalinen vuorovaikutus ja ajatus-
tenvaihto korostuvat erityisesti ideoi-
den leviämiseen perustuvissa tieto-
ja osaamisintensiivisissä tehtävissä,

17. PÄÄTELMÄ 3:
Työn tekemiseen liittyvä
paradoksi
Teknologinen kehitys mahdollistaa
työn tekemisen ajasta, paikasta ja
etäisyyksistä riippumatta sekä hä-
märtää työ- ja asuinpaikkaan liittyviä
eroja. Työtä voidaan periaatteessa
tehdä monimuotisesti ja –paikkai-
sesti missä, miten ja milloin tahansa,
mutta käytännössä teknologinen
kehitys on vauhdittanut kaupunkien
ja keskittymien kasvua sekä yritysten
hakeutumista keskittymiin

18. LOPUKSI: Alue- ja
kaupunkikehityksen
tilannekuva
1.Alueet eriytyvät, erilaistuvat
ja etääntyvät toisistaan
2.Väestö vähenee, vanhenee ja
keskittyy
3.Kaupunkien ja kaupunkialuei-
den merkitys kasvaa
4.Alueet jakautuvat voittajiin,
sinnittelijöihin ja häviäjiin

19. MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN
KONSULTTITOIMISTO
MDI