Ajankohtaista Suomen taloudesta, julkisesta taloudesta, koulutusalan/opetusalan taloudesta, työllisyydestä ja palkoista. Suomen talous, julkinen talous, koulutus, tutkimus, työmarkkinat, työelämä, työllisyys, palkat.

1. Harri Hietala
Sivistystyönantajat
1.3.2017
Suomen ja koulutusalan
talous

2. Suomen talous

3. BKT:n pudotus trendiltä
3
Lähde: SP

4. Keskeisiä ennusteita
4
Lähde: Mediaanit 5 ennusteesta, talvi 2016-2017

5. Tavaraviennin kehitys
5
Lähde: VM

6. BKT:n pudotus trendiltä - osatekijät
6
Lähde: Maliranta ja Tilastokeskus

7. Tuottavuuden muutos
7
Lähde: Tilastokeskus

8. Työllisyysaste
8
Lähde: VM

9. Potentiaalinen tuotanto ja osatekijät
9
Lähde: VM

10. Työmarkkinoiden polarisaatio
10
Lähde: VATT

11. Talous tiukassa kilpailussa
11
• BKT tipahtanut trendiltään: BKT per capita vajonnut
länsimaiselle keskitasolle
• Työllisyyskehitys heikkoa: virta pitkäaikaistyöttömiin
ollut suuri
• Tuottavuuskehityskin tipahtanut trendiltään
• Globaalikilpailu haastanut etenkin keskipalkatut
työpaikat – ei pelkästään viennin osalta: jatkossa
haastaa yksittäiset työtehtävätkin

12. Viennin merkitys taloudelle

13. Kustannuskilpailukyvyn ja yksityisen
sektorin työtuntien määrän kehitys
13
Lähde: ETLA

14. BKT vs. julkinen sektori
14
Lähde: Tilastokeskus

15. Palkansaajat sektoreittain
15
Lähde: Tilastokeskus

16. Kustannuskilpailukyvyllä on väliä
16
• Ei valuuttakurssipolitiikkaa käytössä
• Työvoimakustannusten on sopeuduttava
tuottavuuskehitykseen
• <-> jos ei, näkyy työllisyydessä ja edelleen julkisen
talouden ongelmina
• <-> jos kyllä, kilpailukyky säilyy, työllisyys korkea,
reaalipalkkojen kehitys hyvää, hyvinvointi kasvaa
kaikilla sektoreilla ja aloilla

17. Julkinen talous

18. Julkisen talouden ”raami”
18

19. Elatussuhde
19
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1960
1970
1980
1990
2000
2010
2020
2030
2040
2050
2060
Työllisyysaste 69 % vuonna 2025
Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)
Työllisyysaste 79 % vuonna 2025
Lähde: STM

20. Julkisten menojen kehitys
20
Lähde: STM
% BKT:sta

21. Julkinen velka
21
Lähde: VM

22. Kestävyysvaje
22
Lähde: VM
%, jäämä/BKT

23. Työllisyysaste – julkisen talouden tasapaino
23
Lähde: Hetemäki

24. Julkiset ja julkisesti rahoitetut palvelut
haasteissa
24
• Nykyisen tiedon valossa tuottavuuden ja työllisyyden
kasvu eivät riitä rahoittamaan lakisääteisiä julkisia
palveluita ja etuuksia.
• -> Tarvitaan ratkaisuja, joilla tuottavimman
toiminnan vienti saadaan vetämään
• -> Kertaantuu positiivisena työllisyytenä
• -> Julkinen talous saadaan kuntoon

25. Koulutuksen järjestäjien talous

26. Julkisten koulutusmenojen rakenne,
% koulutuksen kokonaismenosta

27. Julkiset koulutusmenot, % BKT:stä

28. Julkiset koulutusmenot, % kok.menoista

29. Julkiset nimelliset koulutusmenot
sektoreittain

30. Koulutusmenojen osuus sektorin
kokonaismenoista

31. Yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos
Lähde: Fredriksson, UTU
milj. €

32. Koulutuksen järjestäjien talous tiukoilla
32
• Koulutuksen ja tutkimuksen julkista rahoitusta
leikattu nykyisen hallituksen toimesta yli 800 milj.
euroa: jo edelliset hallitukset tehneet merkittäviä
leikkauksia -> leikkaukset realisoituvat koko
loppuvuosikymmenen
• Reaalisesti puhutaan lähes 1,5 mrd. euron
leikkauksista kuluvalla vuosikymmenellä
• Näkynyt ja näkyy volyymin laskuna
(opintosuoritukset (ei vielä niinkään), seinät, laitteet
ja työpaikat)

33. Erityiskysymyksiä

34. Opettajien palkkataso: palkka suhteessa samoin
(korkea)koulutettujen keskipalkkaan, kokoaikaiset
34
Lähde: OECD

35. Opettajien palkkojen hajonta
35
Lähde: Tilastokeskus

36. Naisten ja miesten palkkaerot:
”neuro on 83 senttiä”, mutta koulutuksessa…
• Naisten euro yks. oppilaitoksissa:
– Opetus (67 % naisia): 94 senttiä
– Hallinto- ja tukipalvelu (71 % naisia): 94 senttiä
• Naisten euro ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa:
– Opetus (51 % naisia): 99 senttiä
– Hallinto- ja tukipalvelu (66 % naisia): 84 senttiä
• Naisten euro yliopistoissa:
– Opetus- ja tutkimus (44 % naisia): 91 senttiä
– Muu henkilöstö (67 % naisia): 95 senttiä
• Jos otettaisiin huomioon ammattirakenne, kokemus,
vastuut, jne. havaittavaa merkittävää eroa tuskin olisi
36

37. Opettajien mediaanipalkat –
yksityiset ja kunnat
37
Lähde: Tilastokeskus

38. Ansiotason kehitys sektoreittain
38
Lähde: Tilastokeskus

39. Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: kunnat
39
Lähde: Tilastokeskus

40. Julkisen ja yksityisen sektorin palkkaero
40
Lähde: Maczulskij

41. Julkisen ja yksityisen sektorin
palkkaero – sama pätevyys
41
Lähde: Maczulskij

42. Työttömyys vs. sektoreiden palkkaero
42
Lähde: Maczulskij

43. Koulutus- ja tutkimusalan erityiskysymyksiä
43
• Rahoituksen/tulojen eri syklisyys (muun) yksityisen sektorin kanssa
• Palkkataso kilpailukykyinen: erityisesti, kun otetaan huomioon työn
muut edut
• Yksilöiden palkkaerot pieniä (pl. korkeakoulut)
– Pitäisikö palkkojen olla yksilöllisempiä – tuloksista ja
henkilökohtaisesta suoriutumisesta selkeämpi palkkio?
• Julkisen sektorin palkat korkeampia saman pätevyyden ryhmissä:
jousto alaspäin puuttuu -> etu vain kasvaa
– Joustavuutta myös alaspäin lisättävä, jotta etu ei kasva yksityiseen
kestämättömäksi kilpailukyvyn ja julkisen talouden kannalta:
vetovoima työnantajina kuitenkin turvattava

44. Kiitos!
etunimi.sukunimi@sivistystyonantajat.fi
www.sivistystyonantajat.fi