Muutoksenhausta kunnassa. Perusasiaa kuntien muutoksenhausta uusille muutoksenhaun parissa työskenteleville kunnan työntekijöille/viranhaltijoille.

1. 1
Muutoksenhausta
kunnassa
Tuuli Tarukannel

2. 2
Tuomarin ohje
(Vanha) Olaus Petrin dokumentoima tuomarin ohje sopii meille kunnissakin
pohdittavaksi:
 Ei kukaan voi antaa toiselle suurempaa oikeutta kuin hänellä itsellään on.
 Väärin saatu ei ole saatua.
 Jolla ei ole tavaraa, kärsiköön ruumiinrangaistuksen.
 Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.
 Ei kaikki ole totta, mikä on toden näköistä.
 Mitä synnillä saadaan, se murheella menetetään.
 Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin tekevän lain
sanain mukaan.
(lähde esimerkiksi: www.oikeus.fi)

3. 3
Oikeussuoja
Oikeussuoja toteutuu etukäteisillä tai jälkikäteisillä oikeusturvakeinoilla.
Etukäteinen oikeussuoja
- hallinto on organisoitu hyvin ja asianmukaisesti
- hallinto on avointa, joustavaa, palvelevaa sekä huomioi asianosaisen näkökulman: esimerkiksi
hyvä hallinto, kuuleminen, päätöksen perusteleminen ja itseoikaisu sekä julkisuusperiaate
toteutuvat hyvin
- kuitenkin ”inhimillisessä toiminnassa” sattuu vireitä: joskus laintulkinta on epäselvää,
valmisteluaineisto puutteellista, luottamushenkilöt muuttavat kokouksissa päätöksiä ”pikaisella
arvioinnilla”, resurssipula vaikuttaa toimintaan (vaikka ei saisikaan, mutta …)
Jälkikäteiset oikeusturvakeinot
- viranomaisen itseoikaisu
- oikaisuvaatimusmenettely
- kunnallisvalitukset / hallintovalitukset hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen

4. 4
Päätöksen
muutoksenhakukelpoisuudesta
•Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen voisi tehdä vain kunnan viranomaisen lopullisesta
päätöksestä.
-> käytännössä päätöksenteossa odotetaan oikeaa hetkeä, jotta voidaan hakea muutosta.
•Lopullisia päätöksiä ovat yleensä sellaiset päätökset, joilla asia on kunnassa ratkaistu tai jätetty
tutkimatta.
• Muutoksenhaku on kielletty päätöksistä, jotka koskevat valmistelua tai täytäntöönpanoa.
•Jos esimerkiksi asiaa valmisteltaisiin lautakunnassa ja kunnanhallituksessa ennen
valtuustokäsittelyä, vain valtuuston päätös on valituskelpoinen.
•Valtuuston päätöksestä tehtävässä kunnallisvalituksessa voi vedota myös päätöksenteossa olleisiin
virheisiin. Eli myös niihin virheisiin, jotka ovat syntyneet asian valmisteluvaiheessa.
•NÄIN siis merkitystä on lopullisella päätöksellä ja päätöksenteon vaiheella.

5. 5
Esimerkkitapauksia
muutoksenhakukelpoisuudesta
KHO 17.11.2000/2987: Kunnan puoltavalla lausunnolla ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan
rakentamiseen oli sitova merkitys asian ydinenergialain mukaisessa jatkokäsittelyssä. Valtuuston päätös oli
valituskelpoinen.
KHO 2005:38: Kunnanvaltuuston päätös anoa valtioneuvostolta siirtoa toisesta maakunnasta toiseen
maakuntaan koski vain valmisteltua eikä siten ollut valituskelpoinen.
KHO 2008:24: Kunnan viranomainen oli päättänyt olla ryhtymättä toimenpiteisiin kuntalaisen aloitteen
johdosta. Viranomaisen ratkaisusta ei saanut tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.
KHO 20.9.2007/2346: Kaupunginhallituksen päätös, jossa oli todettu, että apulaiskaupunginjohtajan
24.3.2006 tekemää päätöstä ei oteta kaupunginhallituksen käsittelyyn, ei sisältänyt sellaista asiaratkaisua,
johon voitiin hakea muutosta oikaisuvaatimuksin tai valittamalla.
KHO 9.5.2005/1072: Kunnan valtuustonpäätös kunnan haja-asutusalueiden vesihuollon
kehityssuunnitelman hyväksymisestä koski vain valmistelua. Siitä ei siten saanut tehdä kunnallisvalitusta.

6. 6
Kuka voi hakea muutosta?
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen
Asianosainen = se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi
vaikuttaa
• kuntien yhteisen toimielimen päätös: asianosainen, sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen
• kuntayhtymän viranomaisen päätös: asianosainen, kuntayhtymän jäsenkunta ja jäsenkunnan jäsen
Valitusoikeus
Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen.
Kunnallisvalitus on kuntalaisen keino valvoa toiminnan laillisuutta ja tarjota oikeussuojaa asianosaiselle.
Valtuuston ja kuntayhtymän ylimmän/ainoan toimielimen päätös: asianosainen, kunnan jäsen, kuntayhtymän
jäsenkunta ja jäsenkunnan jäsen
Kunnanhallituksen, yhtymähallituksen, lautakunnan tai johtokunnan oikaisuvaatimuspäätös:
Jos oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, oikaisuvaatimuksen tekijä voi valittaa
Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut: kaikilla joilla oli oikaisuvaatimusoikeus, on valitusoikeus
Hallintovalitus
Hallintovalituksen voi tehdä asianosainen eli se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai
etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomaisella on valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos
valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.
2.1.2019 © VIRTAIN KAUPUNKI 6

7. 7
Muutoksenhakuajoista
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista
Kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Kuntalaki 138 §)
Hallintovalitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (jos ei
erityislainsäädännössä muuta säädetä)

8. 8
Muutoksenhakuaika ja sen laskeminen
Muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaamisesta.
Se, milloin valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, määräytyy eri asioissa ja
tiedoksiantotavoissa eri tavoin.
Muutoksenhakuajan laskemiseen sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta
(MääräaikaL).
- Sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan (2 §)
- Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai
juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä
tämän jälkeen (5 §)
- Muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston
aukioloajan päättymistä (6 §).
2.1.2019 © VIRTAIN KAUPUNKI 8

9. 9
Liitettävä muutoksenhakuohjeet
Päätökseen on aina liitettävä menettelyohjeet oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiseksi
Jos muutoksen hakeminen on kielletty, päätökseen on liitettävä ilmoitus muutoksenhakukiellosta
Jos valitusosoitusta ei ole annettu, tai siinä on virheellisesti ilmoitettu valituskiellosta, on annettava
lainmukainen valitusosoitus
Valittajan on voitava luottaa saamaansa valitusosoitukseen, mutta virheellisestä valitusosoituksesta ei seuraa
lisää oikeuksia.
Muutoksenhakuohjeen antaminen ei synnytä tai poista oikeutta hakea muutosta, vaan muutoksenhakuoikeus tai
sen puuttuminen määräytyvät aina lainsäädännön mukaan.
KHO 17.1.1992: Kun viranomaisen päätökseen ei ollut lainkaan liitetty valitusosoitusta, tutkittiin valitusajan
päätyttyä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitettu muutoksenhakukirjelmä valituksena.
OKV/996/1/2012, 22.10.2013: Kaupungin viranhaltija oli tehnyt päätöksen, johon ei saanut hakea muutosta.
Päätökseen ei kuitenkaan ollut kirjattu kuntalain 94 §:n 3 momentin mukaista ilmoitusta muutoksenhakukiellosta.
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti viranhaltijan huomiota huolellisuuteen kyseisen lainkohdan soveltamisessa.

10. 10
Oikaisuvaatimusohje
•Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle.
•Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, sekä se,
millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.
•Oikaisuvaatimusohjeista on ilmettävä mm.:
• että oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti
• viranomainen, jolle oikaisuvaatimuksen voi tehdä
• aika, jonka kuluessa oikaisuvaatimus on tehtävä ja mistä oikaisuvaatimusaika
lasketaan
• oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoitteet; myös sähköiset yhteystiedot, jos
oikaisuvaatimus on mahdollista tehdä sähköisesti.

11. 11
Muutoksenhakuohjeen ymmärrettävyys
Vanhasta muutoksenhakuohjeesta:
Milloin hakija on tyytymätön päivähoitopäätökseen, on hänellä oikeus saada päätös sosiaali-
ja terveysjaoston käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä
vaatii. Tiedoksi saannin katsotaan tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä
siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin
kuljetettavaksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta em. määräaikaan.
Uusittu ohje:
Jos olette tyytymätön tähän päätökseen, on Teillä oikeus hakea siihen muutosta. Osoittakaa
oikaisuvaatimus alueenne sosiaali- ja terveysjaostolle.
Liittäkää hakemukseen tämä päätös tai jäljennös siitä ja toimittakaa asiakirjat viimeistään
30.9.2014 klo 16 osoitteeseen: PL 9001, 00099 Helsingin kaupunki
Lähde: virkakielikampanja, www.virkakielikampanja.fi

12. 12
Valitusosoituksessa olisi tullut selostaa, miten
tiedoksiantopäivä lasketaan
OKV/239/1/2017, 6.2.2018: Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota velvollisuuteen noudattaa
hallintolain määräyksiä valitusosoituksen sisällöstä.
Käräjätuomari ei ollut merkinnyt päätökseen, joka koski oikeudenkäyntimaksua koskevaa oikaisuvaatimusta,
eikä sen liitteenä olleeseen valitusosoitukseen tietoa siitä, miten tiedoksisaantipäivä lasketaan.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain mukaan päätöksessä tai valitusosoituksessa tulee ilmoittaa
valitusaika ja se, mistä se lasketaan. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan valitusajan laskemisen
selostamisella tarkoitetaan, että tulee ilmoittaa se sääntö, jonka mukaan aika lasketaan. Hallintolaissa
säädetään myös menettelystä tiedoksiannossa. Se, minä päivänä tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen,
vaihtelee käytetyn tiedoksiantotavan mukaan. Tiedoksiantopäivää ei siten voi pitää sillä tavoin itsestään
selvänä tai selkeänä, että sen määräytymisen voisi katsoa olevan yleisesti tunnettua. Päätöksen tiedoksi saanut
ei voi laskea, milloin valitus on viimeistään jätettävä, ellei hänelle valitusosoituksessa ilmoiteta, miten
valitusajan alkamisen osoittava tiedoksiantopäivä määräytyy.
Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei kantelijalle ollut laissa tarkoitetulla tavalla selostettu, mistä valitusajan
laskeminen alkaa.

13. 13
Virheet ja puutteet
muutoksenhakuohjeissa
•Muutoksenhakuohjeen antaminen ei synnytä tai poista oikeutta hakea muutosta, vaan oikeus
tai sen puuttuminen määräytyvät aina lainsäädännön mukaan.
• -> Muutoksenhakuohjeella ei siis voida vaikuttaa muutoksenhakuoikeuteen
•Päätökseen voidaan hakea muutosta laissa säädetyin edellytyksin, vaikka muutoksenhakuohje
puuttuisi tai olisi virheellinen. Eikä tällainen virhe tai puute heikennä asianosaisen
oikeusturvaa.
•Toisaalta, koska oikeus hakea muutosta ei perustu muutoksenhakuohjeeseen, pitää
tuomioistuimen vastaavasti jättää valitus tutkimatta, jos valituskelvottomaan päätökseen on
virheellisesti annettu oikeus hakea muutosta.

14. 14
Huolellisuutta ohjeisiin
Muutoksenhakuohjauksen ristiriitaisuus
OKV/968/1/2012, 21.10.2013: Päätökseen oli kirjattu kaksi keskenään ristiriitaista
muutoksenhakuohjausta. Toisen mukaan päätöksen sai hakea muutosta vakuutusoikeudelta ja
toisen mukaan päätökseen ei saanut hakea muutosta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi,
että muutoksenhakuohjauksen oikeellisuuteen päätöksissä on syytä kiinnittää erityistä
huomiota, koska kysymys on asianosaisen oikeusturvasta. Hän kiinnitti huomiota
huolellisuuteen päätöksiin liitettävien muutoksenhakuohjausten kirjaamisessa.
Muutoksenhakukiellosta ilmoittaminen
OKV/996/1/2012, 22.10.2013: Kaupungin viranhaltija oli tehnyt päätöksen, johon ei saanut
hakea muutosta. Päätökseen ei kuitenkaan ollut kirjattu kuntalain 94 §:n 3 momentin mukaista
ilmoitusta muutoksenhakukiellosta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti viranhaltijan
huomiota huolellisuuteen kyseisen lainkohdan soveltamisessa.

15. 15
Oikaisuvaatimus käsiteltävä joutuisasti
OKV/254/1/2014, 17.2.2015: Kantelijan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaisesta
viranhaltijapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen käsittely oli kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostossa kestänyt vajaan 5,5
kuukautta. Apulaisoikeuskansleri totesi asian käsittelyn viivästyneen ja kiinnitti lautakunnan huomiota oikaisuvaatimusten käsittelyn
kiireellisyyteen.
OKV/1957/1/2017, 20.9.2018: Apulaisoikeuskansleri kiinnitti virastolle vakavaa huomiota velvollisuuteen käsitellä
perustoimeentulotukipäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset viivytyksettä. Kantelijan perustoimeentulotukipäätöksistä tekemä
oikaisuvaatimus oli käsitelty Kelassa vasta lähes neljän kuukauden (113 päivän) kuluttua sen saapumisesta.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Jokaisella, joka ei kykene
hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on myös oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Toimeentulotuesta annetun lain mukaan toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten, ettei hakijan tai perheen oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu. Hallintolain mukaan oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Myös hallintolain hyvän hallinnon
perusteet edellyttävät asioiden joutuisaa ja asianmukaista käsittelyä.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan oikaisuvaatimuksen käsittelyaika ei täyttänyt edellä mainittujen säännösten vaatimusta hyvän
hallinnon mukaisesta oikaisuvaatimuksen viivytyksettömästä ja kiireellisestä käsittelystä erityisesti huomioon ottaen perustoimeentulotuen
luonne.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan pitkää käsittelyaikaa ei voida perustella puuttuvilla henkilöstöresursseilla. Viranomaista velvoittava hyvä hallinto
edellyttää viranomaisen mitoittavan palvelunsa siten, että asiakkaiden oikeusturva ei vaarannu. Arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta asiassa ei
tullut esiin syitä, joiden perusteella näin pitkää käsittelyaikaa olisi voitu pitää hyväksyttävänä.

16. 16
Jatkovalitusoikeus
KHO 2018:92: Jatkovalitusta koskevassa kuntalain 142 §:ssä hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantia koskevat säännökset on
muutettu vastaamaan saman lain 139 ja 140 §:n mukaisia tiedoksiantomenettelyjä. Tämä on merkinnyt sitä, että niiden kunnan
jäsenten tai kuntayhtymän jäsenkunnan jäsenten, jotka eivät ole olleet valittajina hallinto-oikeudessa, mutta jotka hallinto-
oikeuden päätöksen lopputuloksen johdosta voivat tehdä jatkovalituksen, valitusaika alkaa kulua siitä, kun ilmoitus hallinto-
oikeuden päätöksestä on julkaistu yleisessä tietoverkossa.
Kuntalain 142 §:n 2 momentti vastaa aikaisemman kuntalain 97 §:n 2 momenttia sillä erotuksella, että sana "asianomainen" on
muutettu "asianosaiseksi". Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kun otetaan huomioon, mitä jatkovalitusta koskevaan 142 §:ään
liittyen on uuden kuntalain esitöissä (HE 268/2014 vp) todettu, tällä muutoksella ei ole tarkoitettu muuttaa valitusajan alkamista
sellaisen muutoksenhakijan osalta, joka alun perin on tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen kunnan jäsenenä. Valitusaika kunnan
jäsenen jatkovalituksessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen alkaa uudenkin kuntalain mukaan kulua siitä, kun hallinto-oikeuden
päätös on annettu valittajalle erikseen tiedoksi.
Valituskirjelmän mukaan A:n Jätteenkuljetus/B on noutanut valituksenalaisen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen postista
2.1.2018. Hallinto-oikeudelle palautuneiden saantitodistuskappaleiden mukaan A:n Jätteenkuljetus/B on kuitenkin saanut hallinto-
oikeuden päätöksen tiedokseen 31.12.2017 ja C:n Jätehuolto Ay 22.12.2017. Hallinto-oikeudelle palautuneisiin
saantitodistuskappaleisiin merkittyjä tiedoksisaantipäivämääriä voidaan korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO
2014:101 ilmenevällä tavalla pitää luotettavana selvityksenä siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi valittajille.
Säilyttääkseen puhevaltansa A:n Jätteenkuljetuksen/B:n asiakumppaneineen olisi tullut hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn
laillisen valitusosoituksen mukaan toimittaa valituskirjelmänsä korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään 30. päivänä päätöksen
tiedoksisaannista, sitä päivää lukuun ottamatta. A:n Jätteenkuljetus/B asiakumppaneineen on saanut päätöksen tiedokseen
31.12.2017 ja C:n Jätehuolto Ay 22.12.2017. Valituskirjelmä olisi näin ollen tullut toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ensiksi
mainittu tiedoksisaantipäivä huomioon ottaen viimeistään tiistaina 30.1.2018 ja viimeksi mainittu tiedoksisaantipäivä huomioon
ottaen sattuneen pyhäpäivän johdosta viimeistään maanantaina 22.1.2018. Valituskirjelmä on saapunut tänne torstaina 1.2.2018 ja
siis valitusajan päätyttyä. Tämän vuoksi valitus on kuntalain 142 ja 144 §:n sekä hallintolainkäyttölain 22 §:n, 26 §:n 1 momentin ja
51 §:n 2 momentin nojalla jätettävä tutkimatta.

17. 17
Tekoäly avuksi viranomaispäätösten
tietosuojakysymysten ratkomisessaMuuta kiinnostavaa:
Oikeusministeriö 8.10.2018 13.08
Tekoälysovelluksia aiotaan tulevaisuudessa käyttää tuomioistuinratkaisujen ja viranomaispäätösten anonymisointiin eli henkilötietojen poistamiseen asiakirjoista.
Oikeusministeriö käynnisti lokakuun alussa kaksivuotisen hankkeen, jossa tuotetaan työkaluja asiakirjojen automaattiseen anonymisointiin ja sisällönkuvailuun.
Julkisen sektorin toimijat tuottavat valtavia määriä tietoaineistoja ja dataa, jonka saaminen avoimesti muiden viranomaisten, yritysten ja kansalaisten käyttöön olisi
hyödyllistä, mutta se ei ole mahdollista, koska aineistot sisältävät henkilötietoja. Esimerkiksi hovioikeudet antavat vuosittain noin 9 500 ratkaisua, mutta niistä
julkaistaan verkossa hovioikeuksien kotisivuilla ja Finlex-palvelussa vain noin 50 ratkaisua vuodessa.
Käynnistettävässä hankkeessa toteutetaan kaksi kieliteknologiseen tekoälyyn perustuvaa työkalua, joiden avulla tuomioistuinratkaisujen ja muiden
viranomaispäätösten anonymisointia ja sisällönkuvailua voidaan automatisoida. Oppivalla anonymisointityökalulla voidaan peittää tai korvata päätöksissä olevia
henkilötietoja automaattisesti niin, ettei henkilöitä voida tunnistaa. Sisällönkuvailun oppiva verkkopalvelu mahdollistaa dokumenttien älykkään haun ja linkityksen
muihin aineistoihin, esimerkiksi oikeustapausten yhdistämisen toisiin vastaaviin tapauksiin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön.
Tuotettavat sovellukset perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja niitä voidaan jatkossa hyödyntää koko julkishallinnossa. Sovellusten ansiosta voidaan parantaa
henkilötietoja sisältäneiden asiakirja-aineistojen nykyistä laajempaa sähköistä saatavuutta esimerkiksi päätöksenteossa ja tutkimuskäytössä. Hanke toteutetaan
valtiovarainministeriön erillisrahoituksella, jolla kannustetaan valtion virastoja hyödyntämään tekoälyä, robotiikkaa ja analytiikkaa toimintansa uudistamisessa.
Hanke päättyy syksyllä 2020.
Lähde: www.oikeusministerio.fi