Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä? Finanssivalvonnan johtavan makrovakausasiantuntijan Peik Granlundin esitysmateriaali 22.3.2022 pidetystä luennosta.

1. Lainakatto, tuloihin sidottu
velkarajoite, maksimilaina-aika,
lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. -
tarvitaanko näitä?
Rahamuseo 22.3.2022
Peik Granlund
Johtava makrovakausasiantuntija, Finanssivalvonta
Yritysjuridiikan dosentti, Aalto-yliopisto
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 1

2. Sisällys
• Mikä on makrovakausvalvonta ja miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa?
• Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan?
• Pankkeihin ja kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet
• Suomessa sovellettavat makrovakausvälineet
• Taulukko lainanottajiin kohdistuvista makrovakausvälineistä muissa EU-maissa
• Kotitalouksien velkaantuneisuuden kehitys Suomessa vuosina 1980-2021
• Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa?
• Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset?
− Pankkien pääomapuskurit (CCyB, OSII ja SyRB)
− Enimmäisluototussuhde (LTC/LTV)
− Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI ja DSTI)
− Maksimilaina-aika ja lyhennysvelvoite
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 2

3. Mikä on makrovakausvalvonta?
• Finanssimarkkinoiden vakaus on kestävää talouskasvua tukevan finanssiliiketoiminnan
edellytys.
• Finanssimarkkinoiden vakautta voidaan vahvistaa edistämällä yksittäisten finanssimarkkina-
toimijoiden ja koko finanssijärjestelmän riskinsietokykyä joko ennaltaehkäisevin tai korjaavin
toimenpitein.
− Makrovakaudella tarkoitetaan finanssijärjestelmän vakautta kokonaisuutena.
− Mikrotason valvonnassa arvioidaan yksittäisen finanssimarkkinatoimijan riskejä.
• Makrovakausvalvonnan keskeisenä tavoitteena on tunnistaa järjestelmäriskit, joiden
toteutuminen heikentäisi vakautta ja reaalitaloutta.
• Järjestelmäriskit voivat syntyä eri syistä:
− Luottosuhdanteiden yhteydessä aiheutuvat finanssimarkkinoiden mahdolliset epätasapainot voivat
purkautua ja aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja varallisuuteen (sykliset).
− Järjestelmäriskit voivat muodostua myös finanssijärjestelmän rakenteellisista erityispiirteistä ja
haavoittuvuuksista, jotka voimistavat riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai kustannuksia
(rakenteelliset).
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 3

4. Miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa?
• Suomessa makrovakausvalvonnasta vastaava viranomainen on Finanssivalvonta, jonka
johtokunta analysoi riskien kehitystä ja tekee päätökset makrovakausvälineiden käytöstä.
− Päätösten tukena oleva makrovakausanalyysi tehdään Suomen Pankin, Finanssivalvonnan ja
valtiovarainministeriön tiiviinä yhteistyönä.
− Tämän lisäksi Finanssivalvonta kuulee usein finanssitoimialan edustajia niistä periaatteista, joita se
soveltaa makrovakauspäätöksenteossa.
• Finanssivalvonta kuulee myös ennen jokaista päätöstä Suomen Pankkia, valtiovarain-
ministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä.
• Finanssivalvonnan johtokunnan päätökset tehdään neljännesvuosittain. Kaikki päätökset
julkaistaan: https://www.finanssivalvonta.fi/markkinoiden-vakaus/makrovakaus/makrovakauspaatokset-ja-liitteet/
• Tämän lisäksi:
− Euroopan keskuspankilla (EKP) on valtuudet erikseen määriteltyihin makrovakauden valvontatoimiin
yhteisen valvontamekanismin (YVM) puitteissa
− Euroopan Unionin tasolla Euroopan Järjestelmäriskikomitea (ESRB) antaa omia suosituksiaan
makrovakauspolitiikan järjestämisestä Euroopan Unionissa.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 4

5. Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan?
• Makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan makrovakausanalyysiä täydentäviä
erityisiä järjestelmäriskien torjumiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, joiden
perimmäisenä tarkoituksena on turvata koko finanssijärjestelmän vakaus.
• Makrovakauspolitiikka tukee siten mikrotason valvontaa sekä finanssi- ja
rahapolitiikkaa kestävän talouskasvun saavuttamiseksi.
• Käytännössä finanssisektorin tilaa ja sektoria uhkaavia makrovakaudellisia
riskejä arvioidaan makrovakauspolitiikan välitavoitteiden kautta. Euroopan
Järjestelmäriskikomitean (ESRB) suosituksen mukaan välitavoitteet ovat
seuraavat:
− hillitä liiallista luotonannon kasvua ja velkarahoituksen käyttöä
− vähentää ja ehkäistä liiallista maturiteettiepätasapainoa ja markkinoiden epälikvidiyttä
− vähentää suorien ja epäsuorien riskien keskittymistä
− vähentää väärien kannustimien vaikutusta ja moraalikatoa järjestelmässä sekä
− vahvistaa rahoitusinfrastruktuurien kykyä selviytyä häiriöistä.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 5

6. Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (1)
• Muuttuva lisäpääomavaatimus (Counter-cyclical Capital Buffer, CCyB)
− Muuttuva lisäpääomavaatimus ohjaa luottolaitoksia kasvattamaan riskinsietokykyään luottosyklin
noususuhdanteessa. Lisäpääomavaatimusta vapauttamalla laskusuhdanteessa voidaan vastaavasti
kannustaa luottolaitoksia hillitsemään luottokannan supistumista.
− Finanssivalvonta voi asettaa lisäpääomavaatimuksen Suomeen kohdistuville luottovastuille 0–2,5 %
kokonaisriskin määrästä. Luottolaitoskohtainen lisäpääomavaatimus määräytyy kunkin luottolaitoksen
vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella.
• Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille
(vakavaraisuusasetus art. 458)
− Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille pienentää riskiä
kiinteistömarkkinoiden ylikuumentumisesta välillisesti, kun se ohjaa luottolaitoksia lisäämään
kiinteistövakuudellisen luotonannon pääomitusta.
• Lisäpääomavaatimus maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle
luottolaitokselle (G-SIB/SII)
− Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten riskejä finanssisektorille
ja taloudelle pyritään vaimentamaan vahvistamalla niiden tappionkestokykyä ja pienentämällä siten
niiden kaatumistodennäköisyyttä. G-SIB/SII-luottolaitoksille asetettavan lisäpääomavaatimuksen, eli
G-SIB/SII-puskurin, tavoitteena on ehkäistä rahoitusmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä aiheutuvia
makrovakausriskejä.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 6

7. Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (2)
• Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville
luottolaitoksille (O-SII)
− Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (O-
SII) kasvattaa niiden luottolaitosten riskinsietokykyä, joiden maksukyvyttömyydellä tai toimintojen
muulla häiriytymisellä olisi odotetusti koko kansallisen rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaava
vaikutus ja jotka merkittävyytensä perusteella nauttivat implisiittisestä julkisesta tuesta.
• Rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävä
lisäpääomavaatimus (järjestelmäriskipuskuri, Systemic Risk Buffer, SyRB)
− Finanssivalvonta voi asettaa rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella
määrättävän lisäpääomavaatimuksen, jos pitkäaikaisten ja suhdannevaihteluista
riippumattomien rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavien tekijöiden muodostama riski
edellyttää suurempaa pääomatarvetta.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 7

8. Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (1)
• Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille (lainakatto, loan-to-value, LTV tai
loan-to-collateral, LTC)
− Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille hillitsee asuntomarkkinoiden ylikuumentumista,
kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua sekä luottolaitosten asuntoluotonantoon liittyvää riskiä
luottosyklin noususuhdanteessa.
− Enimmäisluototussuhde on 90 % (ensiasunnon ostajille 95 %) luoton myöntämishetkellä
vakuudeksi annettujen vakuuksien käyvästä arvosta. Finanssivalvonta voi rahoitusvakauteen
kohdistuvien riskien poikkeuksellisen kasvun rajoittamiseksi alentaa enimmäisluototussuhdetta
10 prosenttiyksikköä sekä rajoittaa muiden kuin esinevakuuksien huomioonottamista
luototussuhdetta laskettaessa.
• Tuloihin sidottu enimmäisvelkasuhde (debt-to-income, DTI)
− Rajoittaa velalliselle myönnettävät kokonaisvelat kattavasti riippumatta velkojen lähteestä,
käyttötarkoituksesta ja muista ominaisuuksista sekä suhteuttamalla nämä kotitalouden
maksukykyyn (yleensä brutto- tai nettotuloihin vuositasolla).
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 8

9. Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (2)
• Enimmäisvelanhoitorasite (debt service-to-income, DSTI)
− Rajoittaa kotitalouden velanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin ‒ tavallisesti
kuukausitasolla.
• Lyhennysvelvoite
− Vaatimus lyhentää lainaa määrätyllä osuudella vuosittain tai kuukausittain. Velvoite voidaan
myös kytkeä esimerkiksi kotitalouden tulojen ja lainan suhteeseen (DTI).
• Takaisinmaksuajan rajoite
− Enimmäisaika (esim. 25 tai 30 vuotta) lainan takaisinmaksulle, jolla rajoitetaan lainojen
takaisinmaksuaikojen pidentyminen. Alhaisen koron aikana takaisinmaksuajan pidentämisellä on
suuri vaikutus kuukausieriin.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 9

10. Mitkä ovat Suomessa tällä hetkellä sovellettavat makrovakaus-
välineet?
• Suomessa pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet ovat pankeille
asetettavat lisäpääomavaatimukset (pääomapuskurit) ja kotitalouksiin
sovellettavat rajoittuvat tällä hetkellä asuntolainojen enimmäis-
luototussuhteeseen (lainakatto, loan to collateral, LTC).
• Nyt valmisteltavana olevan (valtiovarainministeriön vuoden 2019 työryhmän
ehdotukseen pohjautuvan) hallituksen esityksen mukaan:
− Asuntolainan takaisinmaksuaika rajattaisiin enintään 30 vuoteen.
− Taloyhtiö saisi uudisrakentamista varten lainaa enintään 60 prosenttia myytävien
asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 30 vuotta eikä
lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asuntojen valmistumisesta.
• HE-luonnoksesta on jätetty pois työryhmän alun perin esittämä
tulosidonnainen velkakatto (rajoite siitä, että luotonsaajan kaikkien luottojen
määrä saisi olla enintään 4,5 (5,0) kertaa vuotuisten bruttotulojen verran).
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 10

11. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 11

12. Lainanottajiin kohdistuvat makrovakausvälineet muissa EU-maissa
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 12

13. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 13
-15
-10
-5
0
5
10
15
0
25
50
75
100
125
150
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Kotitalouksien velat, % suhteessa BKT:hen (vasen asteikko)
Kotitalouksien velat, % suhteessa käytettävissä olevaan tuloon (vasen asteikko)
Velan ja BKT:n suhteen pitkän aikavälin trendi* (vasen asteikko)
Velan ja BKT:n suhteen poikkeama pitkän aikavälin trendistään (oikea asteikko)
%
* Laskettu yksisuuntaisella Hodrick–Prescott-suotimella tasoitusarvoa 400 000 käyttäen.
Lähteet: BIS, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus
Prosenttiyksikköä

14. Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa?
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 14
Rahoitusvakaus
• makrovakaus
• mikrovakaus
Talouskasvu
• bruttokansantuote
• varallisuus
• aggregoitu
kokonaishyöty
Asiakkaansuoja
• lainanottajat
• sijoittajat

15. Tavoitteet tukevat toisiaan vain osittain, tärkeätä ratkaista miten tavoitteet
yhdistetään
• Rahoitusvakaus ja talouskasvu
− Edistämällä rahoitusvakautta vältetään finanssikriisejä ja luodaan pohja kestävälle talouskasvulle
(~ Too much credit is bad!).
− Liika sääntely ja velkaantuneisuuden rajoittaminen rajoittavat talouskasvua (~ Credit is good!).
− Mikä on oikea kriteeri makrovakaustoimenpiteiden arvioimiseksi?
− Mikä on oikea taso velkaantuneisuudelle? (vaikutusanalyysit ja stressitestiskenaariot)
• Rahoitusvakaus ja asiakkaansuoja
− Riski siitä, että kotitaloudet joutuvat maksuvaikeuksiin ja yksilöt syrjäytyvät.
− Rahoitusvakauden vahvistaminen yleensä pienentää kotitalouksien riskejä.
− Voiko velkaantuneisuuden rajoittaminen vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia?
• Asiakkaansuoja ja talouskasvu
− Kuluttajien luottamus finanssijärjestelmään lisää halukkuutta sijoittaa, ottaa lainaa ja osallistua
taloudelliseen toimintaan.
− Liika sääntely ja kuluttajien intressien liian yksipuolinen ajaminen voivat heikentää talouden
toimintaedellytyksiä.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 15

16. Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet,
edellytykset ja vaikutukset? (1)
• Pankkien lisäpääomavaatimukset (CCyB, OSII ja SyRB)
− Tavoitteena edistää vakautta nostamalla pankkien pääomavaatimuksia ja sitä kautta kasvattaa
pankkien pääomia. Pankit vertaavat itseään kilpailijoihin, ja korkea sekä vaatimuksia korkeampi
vakavaraisuus mahdollistavat yleensä edullisemman jälleenrahoituksen markkinoilta.
− Lisäpääomavaatimus tekee kuitenkin lainanannosta/toiminnasta vain kalliimpaa, se ei
suoranaisesti rajoita toimintaa.
• Enimmäisluototussuhde (loan-to-value, LTV sekä loan-to-collateral, LTC)
− Tavoitteena rajoittaa kotitalouksien asuntovelkaantuneisuuden määrää.
− Onko perusteltua rajoittaa kotitalouksien velkaantuneisuuden määrää suhteessa prosyklisiin ja
endogeenisiin asuntohintoihin?
− Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla kun rajoitetta sovelletaan jokaiseen
asuntokauppaan.
− LTV:ssä lainan määrä rajataan ostettavan asunnon hintaan (velkarajoitteena tehokkaampi).
− Suomalaisessa LTC:ssä myös muut vakuudet ja takaukset kelpaavat (velkarajoitteena
vähemmän tehokas). LTC mahdollistaa varallisuuden huomioimisen, joka sekä vakauden että
myös talouskasvun näkökulmasta on perusteltua.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 16

17. Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet,
edellytykset ja vaikutukset? (2)
• Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI, DSTI)
− Rajoittavat velkaantuneisuutta tehokkaasti.
− Perusteltu lähtökohta velkaantuneisuuden rajoittamiselle (koska edellytykset velan hoitamiselle
määräytyvät tulojen perusteella).
− Makrovakaudellisen tavoitteen koskiessa kotitalouksien kokonaisvelan määrää suhteessa
aggregoituihin tuloihin, miksi ulottaa rajoite jokaiseen kotitalouteen?
− Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla (kun ulotetaan jokaiseen kotitalouteen).
− Velallisen varallisuusasema ei tule huomioiduksi ja rajoite vaikuttaa erityisesti henkilöihin, joilla
on volatiilit tulot.
− DSTI: Mitkä ovat hyödyt ja haitat kotitalouden kassavirtojen rajoittamisesta kuukausitasolla?
• Maksimilaina-aika, lyhennysvelvoite
− Rajoittavat kotitalouksien velkaantumista epäsuoranaisesti.
− Historiallisesti vahva korrelaatio lainaikojen pituuksien kasvun ja velkamäärien kasvun kanssa.
− Miten lyhennysvelvoitetta olisi arvioitava talouskasvun näkökulmasta (esim. spekulaatio)?
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 17