BUILD UPON: Pasi Tainio - Yhteishankinta: Energiahankkeita edullisesti ja hel...
[Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön 3.10.2013] Elina Seppänen, Tampereen kaupunki: Ekotehokas kaupunkisuunnittelu
1. ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020
Ekotehokas kaupunkisuunnittelu
Elina Seppänen
3.10.2013
2. ECO2
–
EKOTEHOKAS
TAMPERE
2020
-‐HANKE
Mikä on ECO2 ?
Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke,
jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tuki
käynnistysvaiheessa vuosina 2010-2012.
Tampereen osalta hanke jatkuu vuosina
2013-15. Tavoitteena on jatkaa hanketta
vuoteen 2020 saakka.
ECO2:n tavoitteet
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
• Vähähiilinen ja hiilineutraali kaupunkikehitys
• Ympäristöliiketoiminnan edistäminen
• Edelläkävijyys ilmastoasioissa
3. ECO2
–
EKOTEHOKAS
TAMPERE
2020
Keinot:
§ Laaja-alainen yhteistyö
§ Kaavoitus, tontinluovutus, rakentaminen,
§ Rakennusvalvonta, asuminen
§ Yritykset, tutkimus, asukkaat
§ Uudet kaupunkisuunnittelun työkalut
§ Kaavojen ekotehokkuus- ja hiilijälkilaskenta
§ Energiatarkastelut
§ Ekotehokkaan rakentamisen ja liikenteen ohjauskeinot
§ Kehittämishankkeet
§ Kaupunkisuunnittelu: Isokuusi, KEKO
§ Rakentaminen: PuuVuores, Härmälänrannan lähes
nollaenergia-alue, Energiatehokas korjausrakentaminen (EU-
GUGLE), Tammelan täydennysrakentaminen, EHYT-hanke
§ Liikenne: Moderni kaupunkiraitiotie, Minä poljen-kampanja
§ Ekotehokkaat pilotit
§ Vuoreksen asuntomessut (mm. Lantti-nollaenergiatalo)
§ Luhtaan passiivienergiapäiväkoti
§ Sähköajoneuvokeskus, hybridibussit
§ Sarankulman pellettipölyvoimala
4. EKOTEHOKKAAN
KAUPUNKISUUNNITTELUN
HANKKEITA
Ekotehokasta kaupunkisuunnittelua toteutetaan mm. Vuoreksessa, Nurmi-
Sorilassa, keskustassa ja Härmälänrannassa. Lisäksi painotetaan
täydennysrakentamista.
§ Vuoreksessa suunnitellaan Suomen suurinta puurakentamisaluetta ja pyritään
vähähiilisyyteen Isokuusessa
§ Kaavoituksessa täydennysrakentamispainotus: EHYT-selvitys
täydennysrakennuskohteista, tehty Haukiluoman ylesisuunnitelma, käynnissä
Tesoma, tulossa Hakametsä
§ Härmälänrantaan rakennetaan lähes nollaenergia -kerrostaloalue.
§ Niemenrantaan rakennetaan LEED Neighborhood -kriteereihin perustuva
asuinalue
8. TEKO-TYÖKALUN KÄYTETTÄVYYS
Haasteet
• Laskelman tekeminen yllättävän subjektiivista
→ arvosana ei luotettava
• Lähtökohtana standarditaso, ohitettavat indikaattorit standarditasolla
→ tulokset usein lähellä 100:aa, ei havainnollista
• Ei sovellu asemakaavavaihtoehtojen vertailuun, erot ei havaittavia
• Painotukset huonosti läpinäkyviä
Mahdollisuudet
• Kattava läpikäynti ekotehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä
→ vaikuttaa suunnittelijan tekemiin ratkaisuihin
• Käyttö suhteellisen kevyttä
• Oikein käytettynä voi auttaa tavoitteellisessa ekotehokkuden
kehittämisessä
9. VISIO EKOTEHOKKUUSLASKENNAN
VIEMISESTÄ KAAVAPROSESSIIN
•
Tavoi0een
rinnalle
toteuma
•
Mahdollisuus
tehdä
karkeampia
arvioita
Yleiskaava
•
Tilanteen
seuranta
suunnitelman
edetessä
•
Jatkosuunni0elun
ohjaus
Yleissuunnitelma
•
Tilanteen
seuranta
suunnitelman
edetessä
•
Määritetään
jatkotoimenpiteet,
jo0a
tavoi0eissa
pysytään
Asemakaava
ja
rakentamistapa-‐
ohjeet
•
Ohjaus
rakentamiseen
alkuperäisen
tavoi0een
mukaiseksi
TonFnluovutus
• Arvio
tavoi0eiden
saavu0amisesta
Lopputulos
TavoiGeen
aseGaminen
lähDen
maksimiekotehokkuudesta.
Jokaisen
valinnan
kohdalla
ekotehokkuus
laskee,
jolloin
ratkaisun
kokonaisvaikutus
tulee
näkyviin.
10. ECOCITY EVALUATOR -TULOKSET
Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila
• Tavoitteena 80 % pienemmät KHK-päästöt (vrt. Tampere 1990)
• Tuloksena toimintamalli, joka mahdollistaa lähes nollaenergia-
asuinalueen:
• energiatehokas rakentaminen
• uusiutuva kaukolämpö
• hajautettu energiantuotanto
• sähköautot ja tiheä joukko- ja kevytliikenneverkko
Isokuusen yleissuunnitelma
• Tavoitteena lähes hiilineutraali asuinalue
• Suunnitelman toteutuksessa kiinnitettävä huomiota
energiatehokkaaseen rakentamiseen ja aurinkoenergian
hyödyntämiseen
13. ENERGIA KAAVOITUKSESSA
Energia
Keskitetyt
ratkaisut
Sähköverkko
Kaukolämpö
Rakennuskanta
Kulutus
Huipputehontarve
Aluetehokkuus
Verkoston
pituus
SijainD
Etäisyys
runkoverkosta
Paikallinen
tuotanto
Aurinko
Maastonmuodot
Rakennusten
sijoi0elu
Ka0omuodot,
arkkitehtuuri
Tuuli
Tuulennopeus
Tilantarve
Puu
Tilantarve
Kuljetukset
Geoenergia
Tilantarve
(tonDn
rajoi0eet)
Maaperä
Ilmaisenergiat
15. LÄMPÖENERGIARATKAISUJEN
VERTAILUT
Tehty mm. Koukkuranta ja Harjanne Vuoreksessa
• Tuotantopotentiaali-, kustannus- ja päästövertailut
• Kortteleiden energiankulutus perustuen
rakennusoikeuden määrään ja energiatehokkuuteen
Ø Kaukolämpö ja kiinteistökohtainen maalämpö
kustannustehokkaita
Ø energiatehokkaissa taloissa sähkö kilpailukykyinen
Ø Kilpailukykyistä aluelämmitysjärejstelmää
Vuorekseen ei ole (vielä) löytynyt
Harjanne: ei-kaukolämpöalueen lämmitysjärjestelmien kustannukset 15 vuoden pitoajalla
19. AURINKOENERGIAN
POTENTIAALISELVITYS
Tehty mm. Koukkuranta (Vuores), Lintuhytti (Rusko), Harjanne (Vuores)
Lähde: Aurinkoenergian hyödyntäminen vuoreksen koukkurannan alueella, Jari-Pekka Flinck, 2011
Vaikuttanut suunnitteluun erityisesti
Harjanteella (oik.). Lähes jokainen
pientalo mahdollista suunnata 25°
tarkkuudella optimikulmaan