Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät – seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti

1. Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät
Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos
EffFibre Seminaari ja retkeily
13.-14.6.2013
Seminaari Lahdessa sekä retkeily Vesijaolla
Esityksen sisältö
• Mitä on metsänkasvatus ?
• Mitä on kannattavuus ? [Kannattavuuden osatekijät yksityismetsätaloudessa]
• Kenen näkökulma ?
• Kannattavuuden määritysmenetelmät
• Esimerkkejä metsänkasvatuksen kannattavuudesta
• koko kiertoajan kasvatusketjut
• Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen kannattavuus
• Johtopäätökset

2. Mitä on metsänkasvatus ?
Metsänkasvatus on tavoitteellista toimintaa (Suomen oloissa myös pitkäjänteistä…)
Se koostuu sarjasta toimenpiteitä, joista jokainen vaikuttaa puuston tulevaan kehitykseen ja
samalla metsänomistajan senhetkiseen talouteen/tilanteeseen
Metsänkasvatuksella pyritään ohjaamaan metsän kasvua haluttuun suuntaan – ottaen huomioon
samalla kasvatuksen tavoitteet sekä puuston kasvun rajoitteet
Metsikön maantieteellinen sijainti ja kasvupaikka ovat esimerkkejä rajoitteista - kun taas
monimuotoisuuden ylläpitäminen, ainespuuntuotanto ja/tai hiilensidonta (ilmastovaikutus)
kuvastavat metsänomistajan tavoitteita

3. Mitä on kannattavuus ?
Kannattavuudella tarkoitetaan tietyn toiminnan kykyä tuottaa voittoa
Yksinkertaisimmillaan näin tapahtuu kun toiminnasta saatavat tulot ovat
toiminnasta aiheutuvia menoja suuremmat
Metsätalous on leimallisesti pääomavaltainen taloustoiminto, sillä
metsätalouden pääoman vuotuinen tuotto on etenkin suomalaisessa
yksityismetsätaloudessa huomattavasti suurempi kuin metsätaloudessa
käytetyn työpanoksen arvo – yksityismetsänomistuksen pääomatulot ovat
selvästi suuremmat kuin työtulot
Pääomatuloja saadaan omaisuutta (puustoa) myymällä

4. Kannattavuuden osatekijät [yksityismetsätaloudessa]
Päätöksentekijän tilanne
• talouden
pieninvestoinnit (uusi
auto, tytär naimisiin
häälasku maksettavaksi
?)
•Luonnonarvokaupasta
innostuminen (vakaumus)
Resurssit (”luontoäiti”)
•Metsikön maantieteellinen sijainti
•Kasvupaikkatyyppi tuotto-
odotukset puulajeittain
•Puuston kehitysluokka (taimikko,
nuori kasvatusmetsä,
päätehakkuuikäinen metsikkö)
Markkinatalous
• Yleinen suhdannekehitys &
hintataso
• puutavaralajeittaiset
kantohintasuhteet
•Lähialueen infrastruktuuri
(metsätiestö, paikalliset puun
ostajat)
epävarmuus
ja riskit

5. Metsätalous liiketaloudellisena toimintana
Harvennukset
Metsikön
perustaminen Taimikonhoito
Päätehakkuu
Metsänomistaja
maksaa
Metsänomistaja
maksaa
• valtion tuki pienentää
kokonaiskustannuksia
Metsänomistaja saa
kantorahatuloja
(pystykauppa)
Metsäyritys saa raaka-ainetta, ja maksaa tästä
a) Kantohinnan metsänomistajalle
b) Taksojen mukaisen palkkion koneyrittäjille, jotka
palkkiota vastaan kaatavat ja lähikuljettavat
raaka-aineen tienvarteen, josta se edelleen
kaukokuljetetaan tehtaalle
Metsänomistaja saa
kantorahatuloja
(pystykauppa)
Aikajana

6. Kenen näkökulma ?
Lähtökohtaisesti taloudellinen toiminta pitää ensin määritellä ns. yleiskannattavuutena
(engl. feasibility) ennen kuin voidaan tarkastella erikseen ko. toimintaan osallistuvien
tahojen erilliskannattavuuksia
Teorian mukaan taloudellinen toiminta on liiketaloudellisesti*) perusteltua, jos kaikkien
toimintaan osallistuvien erilliskannattavuudet ovat positiivisia
Esimerkki: energiapuun talteenotto nuorista metsistä, tapaustutkimus, jossa neljä
vaihtoehtoista energiapuuharvennuksen intensiteettiä:
– Erittäin voimakas
– Voimakas
– Normaali
– Lievä
*) kansantalouden tasolla tietyn taloudellisen toiminnan vaikutusten analysointi on merkittävästi monimutkaisempaa (esim. kokonaistasapainoteoria)

7. Kenen näkökulma ?
Lähtötilanteen runkopuutilavuus, m
3
/ha
0,0
20,0
40,0
60,0
80,0
100,0
120,0
140,0
160,0
H
arjavalta
H
äm
eenkyrö
1
H
äm
eenkyrö
2
H
äm
eenkyrö
3
Karttula
1
Karttula
2
Karttula
3
Karttula
4Karttula
5
LuviaN
urm
o
1N
urm
o
2Teuva
1Teuva
2Teuva
3
Tuusniem
i1
Tuusniem
i2
Pielavesi1
Pielavesi2
Pielavesi3
•Toimintaan osallistuvat: metsänomistaja, koneyrittäjä ja lämpölaitos
•Koneyrittäjällä 20% voittotavoite (above operating costs) ja
•Lämpölaitos myy sähköä 38 €/MWh eteenpäin, tuotantokustannukset
ceteris paribus

8. Kenen näkökulma ?
Erittäin voimakas
energiapuuharvennus
(jäljelle jääviä runkoja 600 kpl/ha,
kertymä n.100 m3/ha)
Voimakas energiapuuharvennus
(900kpl/ha, n. 72.8 m3/ha)
Normaali energiapuuharvennus
(1200 kpl/, n. 51.9 m3/ha)
Lievä energiapuuharvennus (1500
kpl/ha, n. 42.0 m3/ha)
metsänomistaja koneyrittäjä lämpölaitos
kannattavaa kannattavaa kannattavaa
kannattavaa kannattavaa kannattavaa
+ / - (ehdollinen) kannattavaa kannattavaa
kannattamatonta kannattamatonta kannattavaa

9. Toinen esimerkki näkökulman tärkeydestä löytyy Pentti Niemistön
esitelmästä: ”Toisin sanoen siirtyminen 2% korolla lasketusta
optimikiertoajasta (lähellä nykykäytäntöä) 4%:n korkoa vastaavaan
kiertoaikaan vähentäisi MT-männikön tukkipotentiaalia noin kolmanneksen.”
•  Selkeä ristiriita yksityisen metsänomistajan
tuottovaateen ja puutuoteteollisuuden kustannustehokkaan
raaka-aineen hankinnan välillä: metsänomistajan
tuottovaateen kasvaessa metsätalouden harjoittamisessa
(laskentakorkokanta nousee 2%:sta 4%iin) hyvälaatuisen
tukkipuun tarjonta vähenee merkittävästi !
Kenen näkökulma ?

10. Kuten havaittiin taloudelliseen toimintaan osallistuvan yksittäisen agentin positiivinen
erilliskannattavuus ei vielä ole riittävä peruste toiminnalle
Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää heti aluksi tehdä selväksi, kenen näkökulmasta
taloudelliset tarkastelut ylipäänsä tehdään
Seuraavat diat ovat ainoastaan yksityisen metsänomistajan näkökulmasta
määritettyjä
Valittua menettelytapaa tukee a) se tosiseikka että Suomessa on 632 000
metsänomistajaa ja b) primaarinen puuntarjonta tulee nimenomaan yksityismetsistä !
Kenen näkökulma ?

11. Kannattavuuden määritystekijät (metsätaloudessa)
Yleisimmin metsätalouden investointikriteereinä on
käytetty seuraavia:
– nettotulojen nykyarvo (engl. net present value, NPV)
– sisäinen korko (internal rate of return, IRR)
– pääoman tuottoaste (return on investment, ROI)
– hyöty-kustannussuhde (B/C ratio)

12. Nettotulojen nykyarvo_yhden metsikön esimerkki
Heinola

13. Nettotulojen nykyarvo_yhden metsikön esimerkki
Sekä varhaisperkauksen että taimikonhoidon tuntitaksa 30 €
(ajanmenekki laskennassa mukana)

14. Koko maan tarkastelu: mitä saadaan aikaan vaihtoehtoisilla
metsänhoidon kustannuksilla ?
1. Business as usual (BAU)
– Nykyisen tilan ja vallitsevien trendien
metsäsektorilla oletetaan jatkuvan
– Metsien käsittely ja metsien
hyödyntäminen nykyisellä tasolla
• Metsänhoidon volyymit nykytasolla
• Metsien teollinen hyödyntäminen
nykytasolla:
vuotuiset hakkuut 78% suurimmasta
kestävästä hakkuumäärästä
2. Aktiivinen metsäsektori ja intensiivinen
biomassan tuotanto (INT)
– Elinvoimainen metsä ja bioteollisuus –
kasvava kysyntä kotimaiselle raaka-
aineelle
– Intensiiviset metsänhoidon menetelmät
laajasti käytössä
• Kustannustehokas uudistaminen ja
nuorten metsien hoito
• Aikaiset ja intensiiviset
harvennushakkuut & lyhyet
kiertoajat
• lannoitusohjelmat
• Biomassan kustannustehokas
talteenotto päätehakkuissa
(hakkuutähteet & kannot)

15. Keskimääräiset vuotuiset kantorahatulot
eri skenaarioissa
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

16. Nettotulojen nykyarvo_koko maa (3% ja 4%)
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

17. Nettotulojen nykyarvo_metsäkeskuksittain
(BAU- ja INT-skenaariot)

18. Sisäinen korko_yhden metsikön esimerkki

19. -500
0
500
1000
1500
2000
2500
2 % 3 % 4 % 5 %
Suositukset
Passiivinen
Kun nettotulojen
nykyarvo tietyllä
laskentakorkokannall
a r on 0, niin tällöin r
on sisäinen korko
Sisäinen korko_yhden metsikön esimerkki
4.2%
3.8%
Nettotulojen nykyarvot laskentakorkokannan funktiona

20. Sisäinen korko_useamman metsikön esimerkki
Lähde: Soili Kojolan esitelmä
AI ENAIEN> >

21. Sisäinen korko_useamman metsikön esimerkki

22. Sisäinen korko_useamman metsikön esimerkki

23. Metsän terveyslannoitus –sisäinen korko
lähtöhetkellä noin 100-vuotias
kivennäismaalla oleva mäntyvaltainen
puusto, jonka puustopääoma 123 m3/ha

24. Metsän terveyslannoitus –sisäinen korko

25. Metsän terveyslannoitus –sisäinen korko
0.00 %
5.00 %
10.00 %
15.00 %
20.00 %
25.00 %
30.00 %
35.00 %
1
eri vaihtoehdot
sisäinenkorko,%
Suomensalpietari/lannoitus71-80
Suomensalpietari/lannoitus71-85
Suomensalpietari/lannoitus85-93
Suomensalpietari/lannoitus85-99
Aika on rahaa – myös
metsätaloudessa !

26. Tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin kunnostusojituksen lyhyt- ja pitkäkestoisia
talousvaikutuksia metsikkötasolla
Aineisto painottunut Pohjois-Suomeen
Lyhytkestoisena talousvaikutuksena määritettiin kunnostusojituksen pääoman
tuottoaste (return on investment, ROI)
pääoman tuottoaste laskettiin eri suotyypeille ja eri lähtötilanteille
Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen pääoman tuottoaste

27. Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen pääoman tuottoaste
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
m3/ha
Vuosia kunnostusojituksesta
Kunnostusojituksen aikaansaama lisäkasvu, m3/ha,
Puolukkaturvekangas II 901-1025 d.d.
Kasvureaktio

28. Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen pääoman tuottoaste
% ilman KEMERAa KEMERA mukana
Suotyyppi lämpösumma-alue teoreettinen *) toteutettavissateoreettinen toteutettavissa
Ptkg II Y900
keskiarvo 3.0 2.2 6.9 4.6
Mtkg II A900
keskiarvo 2.1 1.8 5.3 4.1
Mtkg II Y900
keskiarvo 3.7 3.0 8.4 6.7
Ptkg II A900
keskiarvo 1.6 3.8
*) teoreettinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kasvureaktion mukaan olisi mahdollista saada laskennallisesti ao. tuotto, mutta
leimausraja ei ylity

29. Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen
kannattavuus_taimikonhoito
• Jos tarkastellaan koko kiertoajan nettotulojen nykyarvoa, voidaan
taimikonhoidolla saavuttaa keskimäärin jopa n 650 €/ha suurempi
nettotulojen nykyarvo kuin jos taimikonhoito jätetään tekemättä
• aineisto Etelä-Suomesta kuivahkon kankaan männiköistä aina
lehtomaisen kankaan kuusikoihin (Lähde: Saija Huuskonen)

30. Yhteenveto
Mitkä tekijät sitten vaikuttavat metsänkasvatuksen kannattavuuteen ?
Maantieteellinen sijainti, puulaji, kasvupaikka, kehitysluokka 
”luontoäiti” ☺
Metsänomistajan tavoitteet (mitä metsänomistaja tavoittelee metsien
käytöllä)
Yhteiskunnan tavoitteet metsänkasvatuksen toimintaympäristö
Kohdevalinta korostuu kaikissa esimerkeissä – metsänkasvatus voi jopa
olla kultakaivos oikeaan osuneilla kohdevalinnoilla ja oikea-aikaisella
toiminnalla (ammattitaidon merkitys !)… tai sitten kirpputorisekamelska, jolle
ei kukaan voi enää tehdä mitään…

31. Kiitos