3. Energiatehokkuus (TEM)
Energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen
kustannustehokas vähentäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös
muista syistä.
• Näitä ovat
energian saatavuuden turvaaminen (huoltovarmuus),
tuontienergiatarpeen vähentäminen,
energiakustannusten alentaminen ja kilpailukyvyn parantaminen,
resurssitehokkuus ja
muut ympäristösyyt kuten ympäristön- ja ilmansuojelu.
Energian säästö edistää myös uusiutuvan energian osuuden kasvattamista.
Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia
maita. Tämä on saavutettu kustannustehokkailla ratkaisuilla ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla
energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Tällä hetkellä suurin osa cleantech -liiketoiminnan arvosta tulee
energiatehokkuudesta.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 3
6. Kiinteistöjen energian hallinta on kokonaisuus
• Tavoite/strategia
• Vastuut ja johtaminen määritelty
• Tunne kulut ja kustannukset
• Kulutusten ja kustannusten hallinta
Päästöjen kytkeminen mukaan
• Miten pienentää kulutusta ja kustannuksia sekä päästöjä
Energiakatselmukset
Energian hankinta
• Toimenpiteiden toteuttaminen
Escot
• Kulutustason ylläpitäminen
• Jatkuva parantaminen
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 6
9. Käytön aikainen energiankäyttö
• Merkittävä osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta
muodostuu sen käytön aikana.
Tärkeää, että laitteet ja järjestelmät toimivat suunnitellun mukaisesti ja niitä
huolletaan ja käytetään asianmukaisesti.
• Tärkeä osa jatkuvaa energiatehokkuuden ylläpitoa ja parantamista on
energiankulutuksen seuranta ja kulutustavoitteiden asettaminen.
Rakennuksen eri järjestelmien energiatehokasta toimintaa tulee voida seurata
helposti.
• Hyvällä ja oikealla kiinteistöjen ylläpidolla energiatehokkuustavoitteet ja
vaaditut sisäilmaolosuhteet toteutuvat.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 9
10. Kiinteistöjen energian kulutus ja kustannukset
• Kustannusten ja kulutusten saaminen hallintaan
edellyttää niiden jatkuvaa seuraamista
Selvitetään millä mallilla kulutusseuranta on tällä
hetkellä
Onko sitä ylipäänsä
• Helpointa aluksi järjestää vuositason kulutusseuranta
Selvitetään historiatiedot
Kulutustaso kiinteistökohtaisesti
Otetaan mahdolliset energiayhtiön palvelut keskitetysti
käyttöön
• Samalla hyvä tehdä kirjausta kulutustason tämän
hetkisestä tilanteesta kohteittain ja sen kehitystarpeesta
Esim. ei käytettävissä edes vuositason tietoa
Siirtyminen vuositasosta kuukausittaiseen
Kuukausittaisesta kulutustasosta tuntitason seurantaan
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 10
12. Säästötoimenpiteiden tunnistaminen
• Kiinteistöihin tulisi tehdä säännöllisesti
kohdekäynti/katselmus jolla selvitetään
energiansäästöpotentiaali kohteessa
• Yksi tapa on toteuttaa kiinteistömassaan
energiakatselmuksia säännöllisesti
Energiakatselmuksista saadaan valmiit
säästölaskelmat ja säästöehdotukset
Myös uudiskohteet ja korjatut kohteet
kannattaa katselmoida takuuajan
puitteissa
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 12
www.motiva.fi/energiakatselmus
14. ENERGIAKATSELMUS
tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen
energiankulutuksen jakautumisesta
löytää energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet
esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat säästöistä, investoinneista,
taloudellisuudesta sekä muista mahdollisista vaikutuksista
ohjaa energiankäytön säännölliseen seurantaan tavoitteena
energiatehokkuuden ylläpito ja jatkuva parantaminen
opastaa teknistä henkilökuntaa käyttämään laitteita ja järjestelmiä
energiatehokkaasti
osoittaa mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen
auttaa vähentämään toiminnan hiilidioksidipäästöjä.
www.motiva.fi/energiakatselmus
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 14
15. VALTION ENERGIATUKI(*
PK-YRITYSTEN JA KUNTIEN ENERGIAKATSELMUKSIIN
Tuen osuus energiakatselmuksen hyväksyttävistä työkustannuksista
(* TUKIPROSENTIT VUONNA 2019
50 % 40 %
Valtion tuki pk-yritykselle tai kunnalle,
joka on liittynyt
energiatehokkuussopimukseen
Valtion tuki pk-yritykselle tai kunnalle,
joka EI ole liittynyt
energiatehokkuussopimukseen
www.motiva.fi/energiakatselmus
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 15
17. ENERGIAKATSELMUSMALLEJA ERI TARPEISIIN
Kiinteistön energiakatselmus
yleisimmin käytetty katselmusmalli, joka soveltuu tavanomaisella tai
vaativalla tekniikalla varustetulle palvelurakennukselle.
Teollisuuden energiakatselmus tai -analyysi
keskittyy myös tehdaspalvelujärjestelmien sekä analyysi tuotantoprosessin
energiatehokkuuden parantamiseen.
Teollisuuden 2-vaiheinen energiakatselmus ja -analyysimalli
Soveltuu erityisesti pk-teollisuudelle
MUUT MALLIT:
Energiakatsastus
Kiinteistön käyttöönottokatselmus
Kiinteistön seurantakatselmus
Prosessiteollisuuden energia-analyysi
Voimalaitoksen energia-analyysi
Kaukolämpökatselmus
UUSI
!
www.motiva.fi/energiakatselmus
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 17
18. Kokemuksia käyttöönottokatselmuksesta
Muita havaintoja kehitysvaiheen esimerkkikohteista
• Energian käytön seuranta, kulutuksen tavoitetasot
energiakustannusten seuranta vaatimatonta
(asennettuja mittauksia ei hyödynnetä, kulutustietojen saanti ongelmallista)
kulutuksen tavoitetaso laskettu yhdessä kohteessa, laskettu tavoitetaso ylitetty (sähkö) 55 %, ei reagointia
• Käyttäjien opastukset puutteellisia
• Kiinteistövalvontajärjestelmää tunnetaan huonosti ja hyödyntäminen heikkoa
• Dokumentoinnissa puutteita (mm. piirustusten, työselitysten saatavuus)
• Säästömahdollisuuksia löytyy kuten energiakatselmuksissa yleensä
viritykset
myös investointeja vaativia ehdotuksia
• Hyvin eritasoiset lähtökohdat katselmuksen teolle (energiatiedot, käyttö/ ja huoltosuunnitelma, huoltohenkilöstön kokemus ja
kohdetuntemus, valvontajärjestelmän tuntemus)
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 18
19. Säästötoimenpiteiden toteuttaminen
• Energiakatselmuksissa/kohdekäynneillä havaittujen
toimenpiteiden toteutus
Laaditaan aikataulu toteutettaville toimenpiteille
Helpot toimenpiteet heti toteutukseen -> esimeriksi
huoltomiehelle
• Investointia vaativille toimenpiteille tarkempi
tarkastelu
suunnitelmat, tarjouspyynnöt, tarkemmat laskelmat
• Investoinnit voidaan toteuttaa esimerkiksi Esco
mallilla
Voidaan tehdä myös isompia kokonaisuuksia
• Tärkeää myös huomioida että katselmuksissa
havaittuja toimenpiteitä kannattaa hyödyntää
suunniteltaessa kiinteistöjen saneerauksia ja
kiinteistöjen PTS suunnittelussa
Energiansäästöinvestointien toteuttaminen
isompien saneerauksien ja niiden suunnittelun
yhteydessä
Hyödynnetään myös hyväksi havaitut toimintamallit
uutta rakennuskantaa suunniteltaessa
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 19
21. Palveluita julkiselle sektorille sekä yrityksiin
teollisuudessa ja palvelualalla
• Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että
julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Järkeviä/hyviä kohteita löytyy muun
muassa
rakennusten talotekniikkajärjestelmistä,
teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmistä ja
energiantuotannosta.
• Palvelusektorilla on rakennettu esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmiä,
uusittu valaistusta ja säädetty virtaamia.
• Teollisuudessa hyviä kohteita ovat muun muassa pumppausten optimoinnit,
paineilmajärjestelmien säädöt tai savukaasujen lämmöntalteenotto.
• Palvelumalli soveltuu myös uusiutuvan energian hyödyntämistä edistäviin
hankkeisiin sekä tuotannon materiaalien käytön tehostamiseen.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 21
22. Palvelu on kokonaistoimitus
• Palveluntarjoaja toteuttaa
energiatehokkuustoimenpiteet
asiakkaalle kokonaistoimituksena.
• Kokonaistoimitukseen voi sisältyä
palvelutarjoajan hankkima
rahoitus, mutta asiakas voi
halutessaan itse huolehtia
rahoituksesta.
• Asiakas voi saada hankkeeseen
valtion investointitukea.
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 22
Palvelu-
yritys
Asiakas
Rahoitus
Suunnittelu
Aliurakat
Säästöjen
varmis-
taminen
Laite-
toimitukset
Hoito
ja huolto
Palvelusopimus
Esimerkki kokonaistoimituksesta
23. Jyväskylä:
Kaupungin kiinteistöt energiatehokkaiksi
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 23
• Jyväskylän ESCO-puitesopimus
on kaupungin suurin, ja sen
arvioidaan olevan myös Suomen
tähän asti suurin kunnallinen
ESCO-hankekokonaisuus.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa
toteutetaan kolmeen kiinteistöön
energiatehokasta valaistusta, ilmanvaihtoa,
aurinkosähköjärjestelmä, lämpöpumppu-
ratkaisuja, uusitaan ikkunoita sekä
parannetaan energiatehokkuuteen liittyviä
talotekniikan ohjaustoimintoja.
Hanke lukuina
• Kustannukset: 4,0 MEUR
• Säästötavoite: 30 %
• CO2 säästöt/vuosi: 655 tonnia
• Sopimuskausi: 4,5 vuotta
• Toteuttaja: Caverion Oy
24. Oulun kaupunki:
Kiinteistöjen talotekniikka kuntoon
• Liikelaitos Oulun Tilakeskus kehittää
kiinteistöjensä energiatehokkuutta
Caverionin kanssa solmitussa laajassa
ESCO-hankkeessa. Hankkeessa
modernisoidaan Oulun kaupungin
kiinteistöjen taloteknisiä järjestelmiä.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valittuihin
neljään kiinteistöön uusitaan energiatehokkaat
valaistukset ja toteutetaan muun muassa
lämpöpumppuratkaisuja sekä parannetaan
energiatehokkuuteen liittyviä talotekniikan
ohjaustoimintoja. Osassa kiinteistöjä parannetaan
myös ilmanvaihtojärjestelmiä.
Energiatehokkuusinvestointien ja muutosten jälkeen
Caverion vastaa kiinteistöjen energiansäästöstä ja
energiatehokkuuden optimoinnista ja antaa
kiinteistöille energiansäästötakuun.
Hanke lukuina:
• Kustannukset: 4,0 MEUR
• Säästötavoite: 100 000 euroa / a
• CO2 säästöt/vuosi: yli 500 milj.tn
• Sopimuskausi: 4 vuotta
• Toteuttaja: Caverion Oy
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 24
25. 25
Oulu: Raksilan uimahalli
• Suomen toiseksi suurin uimahalli, jossa on
vuosittain yli 600 000 kävijää.
• Toteutut toimet:
Ilmanvaihtoa parannettiin ja uusittiin
Suihku- ja allasvesien käsittelyprosessiin
asennettiin lämmöntalteenottojärjestelmät
Koko uimahalliin vaihdettiin LED-valaisimet
• Arvioitu energiansäästö
yli 1500 MW vuosittain.
26. Oulu: ESCO-hankkeilla merkittävä rooli
energiatehokkuuden parantamisessa
• Oulun kaupunki on mukana Kunta-alan
energiatehokkuussopimuksessa 2017-
2025
Meneillään olevan sopimuskauden
tehostamistavoite on 10,5 prosenttia vuoteen
2025 mennessä vuoden 2014 energian-
kulutustiedoista.
• ESCO-hankkeilla on Oulussa merkittävä
rooli tavoitteen saavuttamiseksi.
Merkittävä rooli on myös energia-
katselmusten perusteella toteutettavilla
toimenpiteillä, katuvalaistuksen uusimisella ja
uudisrakentamisen ennakoivalla laadun
ohjauksella.
Johanna Mäkelä, Oulun kaupunki
”Oulun kaupunki omistaa lähes 600 rakennusta.
Tällaisen kiinteistömassan energiansäästö-
mahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen
vie paljon aikaa ja henkilöresursseja.
Työtä helpottaa yhteistyökumppani, joka tuo pöytään
hanke-ehdotuksia ja kertoo, kuinka paljon säästöä on
saavutettavissa, jos ne toteutetaan.”
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 26
28. Energiansäästöjen laskenta, ohjeita
Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa Säästöjen laskenta - Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Yleisiä pelisääntöjä:
05/03/2020
Säästötoimenpiteiden laskentaesimerkit
Harri Heinaro, Motiva Oy 28
29. 29
Takaisinmaksuaika
Aika jonka kuluessa kustannussäästö ylittää
investointikustannuksen
• oletetaan kustannussäästön pysyvän vakiona
• investointi 500 000 ja vuotuinen säästö 100 000
=> Takaisinmaksuaika 5 vuotta
Jos säästöt eivät ole vakiot, lasketaan kuinka monen vuoden
nettotuotot tulee laskea yhteen investointikustannuksen
suuruisen rahasumman kerryttämiseksi
Korko voidaan ottaa huomioon diskonttaamalla tuotot
investointiajankohtaan (kuinka monen vuoden diskontatut
vuosituotot tarvitaan investointikustannuksen suuruisen
rahasumman kerryttämiseksi)
30. Nettonykyarvo, NPV
• Kaikki investoinnista johtuvat tuotot ja
kustannukset diskontataan laskentakorko -
kannalla (tuottovaatimus) nykyhetkeen
• Investointi on kannattava, kun nykyarvojen
summa on positiivinen
• Jos useampia investointivaihtoehtoja, paras on
se jolla nykyarvo on suurin
• Diskonttaustekijä ((1+i)n-1) / (i(1+i)n)
• n pitoaika i laskentakorkokanta
• Esimerkki: Investointi 500 000, vuotuiset
nettotuotot
10 vuodessa 100 000/ vuosi, jäännösarvo 0,
laskentakorkokanta 12%.
• 5,650 x 100 000 – 500 000 = 65 000
• Investointi on kannattava
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 30
31. Sisäinen korkokanta, IRR
• Investointi on kannattava, kun sisäinen korkokanta on vähintään
pääoman tuottoprosentin suuruinen
• Ts. sisäistä korkokantaa käyttäen investoinnista kertyvien
tuottojen nykyarvo on yhtä suuri kuin investointikustannus
• Jos useampia investointivaihtoehtoja, paras on se jolla on suurin
sisäinen korkokanta
• Esimerkki: Investointi 500 000, vuotuiset nettotuotot
10 vuodessa 100 000/ vuosi, jäännösarvo 0.
500 000 / 100 000 = 5
• Sisäinen korko 15 % (jaksollisten maksujen nykyarvotaulukosta
tai interpoloimalla)
• Jos tuottovaatimus 12 %, investointi on kannattava
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 31
32. 32
Taloudellinen
kannattavuus -laskuri
• Tavoitteena edistää energiainvestointien
toteutumista
• Tarjoaa yksinkertaisen ja helpon tavan laskea kaksi
investoinnin tunnuslukua, takaisinmaksuajan lisäksi
– Nettonykyarvo
– Sisäinen korkokanta
• Tehty mm. energiakatselmoijien ja
energiainvestointia harkitsevien tilaajien käyttöön
Lisätietoja ja ohje laskurin käyttöön:
www.motiva.fi/kannattavuuslaskuri
37. Lämmitysjärjestelmä
• Sisälämpötilojen yhdenmukaistaminen verkoston
tasapainotuksella
Sisälämpötilojen ja lämmitysverkoston toiminnan
tarkastelu
• Lämpötilatasot tilojen käytön mukaan
varsinaisten käyttötilojen lisäksi mm. autohallien,
varastojen ja teknisten tilojen lämpötilat
• Patteriventtiilit ja muiden huonelaitteiden säädöt
toimivuus ja asetukset oikealla tasolla
• Ongelmatilojen olosuhteiden parantaminen tilakohtaisesti
• Lämmitysverkostojen säätökäyrien asettelun
muuttaminen
Tavoitteena tasaiset sisälämpötilat koko lämmityskaudella
• Säätölaitteiden korjaus / uusiminen
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 37
Patteriverkoston perussäätö
As Oy Saarenvainionkatu 17
• Rakennettu 1971
• Seitsemän kerrosta, asuinhuoneistoja 33
• Rakennustilavuus 9070 m3
• Patteriverkoston perussäätö 2010
• Perussäädön jälkeen lämmitysenergiansäästö 39 MWh, eli yli 10 %
• Urakan hinta 10 081 euroa
• Perussäädön jälkeen huonelämpötilat tasaantuivat ja lämmityksen
säätökäyrää pystyttiin laskemaan
• Lähtökohtana muut kohteeseen toteutetut toimenpiteet ennen
perussäätöä
• patteriverkoston termostaattien vaihto,
• ilmanvaihdon säätö ja nuohous
• ikkunoiden vaihto
Turun terveydenhoidon ammattikorkeakoulu ja ammatti-instituutti
• Rakennettu 1979, laajennettu 1988.
• Rakennuksen lämmitetty nettopinta-ala 98 900 m2.
• Lämmitysjärjestelmän perussäätö tehtiin vuonna 2013.
• Perussäädön jälkeen lämmitysenergian säästö oli 613 MWh, eli 17 %.
• Urakan hinta oli 68 119 euroa ja takaisinmaksuaika 2 vuotta.
• Ilmanvaihdon saneeraus 2004, jossa poistoilman lämpö otetaan
talteen ja käytetään tuloilman lämmitykseen. Tämän jälkeen
lämmitysjärjestelmää ei kuitenkaan säädetty.
• Perussäätö olisi kannattanut toteuttaa kohteessa jo aiemmin, mutta
Kiinteistöliikelaitoksen mukaan saavutetut säästöt olivat erittäin
hyvät. Lämmityksen säätö tulisi ehdottomasti toteuttaa esimerkiksi
ilmanvaihdon saneerauksen jälkeen.
38. Ilmanvaihto, LTO
• Lämmön talteenoton toiminnan ja hyötysuhteen
parantaminen
Lämmön talteenotoissa hyvin paljon toiminnallisia ongelmia,
joten niiden toiminta on syytä tarkistaa huolellisesti!
• Tyypilliset ongelmat
Päälle/pois –kytkentä vuodenaikojen mukaa jos ei
automaattinen (asuntokohteet ja vanhat koneet)
Automaation ja toiminnan ongelmat
Mittausten antama väärä informaatio
Likainen patteri
• Nestekiertoinen LTO
Huurtumiseneston asetusarvo
Lämmönsiirtonesteen pakkasenkesto
• Levylämmönsiirrin
Peltien toiminta ja tiiveys
• Pyörivä kiekko
Kiekon hihna
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 38
Kerrostalo
• Toimimattomalla LTO:lla menetetty energiakustannus esim.
4 400 €/a
• 10 000 m3 kerrostalo, keskitetty ilmanvaihto LTO
oletusvuosihyötysuhde 50 %,
Toimitila
• Yhden toimimattoman LTO:n menetys voi olla esim. 6 000
€/a
• Ilmamäärä 2 m3/s, LTO oletusvuosihyötysuhde 68 %
39. Käyttövesi
• Verkoston painetason alentaminen
Tapauskohtaisesti, paineenalennusventtiili
• Vesikalusteiden virtaaman rajoitus
Hanan rajoittimen säätö
Poresuuttimet
• Vesikalusteiden vuodot ja vuotojen seuranta!
Mahdollisen veden tuntimittauksen hyödyntäminen
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 39
40. Jäähdytysjärjestelmä
• Päällekkäisen lämmityksen ja jäähdytyksen estäminen
jäähdytyksen liittyvien huonelaitteiden ja samassa tilassa
olevien lämmityslaitteiden ja yhteistoiminta!
tilojen käyttäjien opastus
• Ilmanvaihtokoneen lämmitys- ja jäähdytyspattereiden
päällekkäinen toiminta
• Ohjaustapojen ja käyntiaikojen muuttaminen
jäähdytyksen käynnistys ulkolämpötilan mukaan
Jäähdytysverkostojen toiminta
lämpötilojen tarkoituksenmukaisuus
toiminta talvella
• Vapaajäähdytyksen hyödyntäminen ja toiminta
• Yötuuletuksen käyttö
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 40
41. Aurinkoenergian suunnittelussa huomioitavaa
• Asennuspaikka
Asennuspaikan kantavuus
Kattoon upotettu, pinta-asennus, tasa-kattoasennus,
asennus julkisivuun
Varjostukset
Kallistuskulma ja suuntaukset
Asennustelineet, huomioitava mm. lumi
Keräinten tai paneelien etäisyys toisistaan
• Luvat
Käytännöt vaihtelevat kunnittain, oltava yhteydessä
viranomaisiin
• Lämmön hyödyntämisessä varaajan koko ja soveltuvuus
• Sähköä ei kannata myydä vaan se kannattaa käyttää itse
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 41
42. Mistä kannattavuus riippuu?
• Hankintahinta
• Järjestelmän tuotanto kWh/kWp
mm. mahdolliset varjostukset ja paneelien suuntaus
• Itse käytetyn ja verkkoon myydyn sähkön osuudet
Suositus min 80% omakäyttöosuus
• Sähkön hinnan ja hinnoittelun rakenteen kehitys
Mahdotonta ennustaa pidemmällä aikavälillä
Sähkönsiirron hinnoittelun painottuminen tehotariffeihin
• Mahdolliset tuet
Energiatuen taso aurinkovoimaloille 20%
• Mahdollinen kattoremontin tarve paneelien käyttöiän aikana
• Taloyhtiöissä hyvityslaskentamallin toteutuminen?
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 42
43. Aurinkopaneelien hintakehitys
• Aurinkopaneeleiden hinnat laskeneet edelleen voimakkaasti
Mainstream-paneelin tukkumarkkinahinta syyskuussa EU:ssa 0,25 eur/Wp
• Sähköverkkoon kytketty kapasiteetti kasvaa nopeasti:
2016: 27 MWp 2017: 66 MWp 2018: 120 MWp
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Aurinkopaneeleiden hintaindeksi, Saksa
Kuvien tietojen lähde: http://www.pvxchange.com/
Eur/
Wp
Markkinahinta paneeleille EU:ssa 10/2018-10/2019
Eur/
Wp
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 43
44. Esimerkki aurinkovoimalan kannattavuudesta asuinkerrostalossa
• 38 aurinkopaneelia tasakatolle (nimellisteho 16 kWp)
• Paneelien suuntaus etelään 15 asteen kulmassa
• Järjestelmän sähkön tuotto: 13 000 kWh/vuosi
• Itse käytetyn sähkön osuus paneeleiden tuottamasta sähköstä: 90%
• Järjestelmän hankintahinta: 21 500 eur (avaimet käteen)
• Sähkön hinta hankintahetkellä: 12 snt/kWh (myynti+siirto+verot)
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 44
Kannattavuuslaskelmat
Sähkön kokonaishinnan nousu: 2% vuodessa 5% vuodessa
Koroton takaisinmaksuaika 14 vuotta 12 vuotta
Sisäinen korko
(30 v laskenta-ajalla)
6,2 % 9,1 %
Nettonykyarvo
(30 v laskenta-ajalla,
2% laskentakorolla)
16 000 eur 37 000 eur
Muut laskentaoletukset:
- Aurinkopaneelin tehon alenema 0,5% vuodessa
- Myydystä sähköstä saatu korvaus: 3 snt/kWh
- Invertterin uusinta 15 vuoden kuluttua
- Vuosittaiset kulut (ylläpito, huolto, vakuutukset): 0,2% investoinnista
45. Kuntahankintojen kilpailutus 2016-2020
• 21,6 kWp voimala
• Avaimet käteen -toimituksen hinta 18 472 €
• Takaisinmaksuaika ilman tukea noin 10,0 vuotta
20% energiatuella 8,0 vuotta
• Lisätietoja:
https://kuntahankinnat.fi/energia/aurinkosahkovoimalat-2016-2020
05/03/2020 Harri Heinaro, Motiva Oy 45
46. Esimerkkivoimalan 21,6 kWp koroton takaisinmaksuaika, sisäinen korko ja NPV
Sähkön kokonaishinnan nousuprosentti (myynti- ja siirtohinta sekä verot)
Itse käytetyn sähkön osuus (%) 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6%
40% 12 12 11 11 10 10 9
50% 11 11 10 10 9 9 9
60% 10 10 9 9 9 8 8
70% 9 9 9 8 8 8 8
80% 9 8 8 8 8 7 7
90% 8 8 8 7 7 7 7
100% 8 7 7 7 7 7 6
LASKENNASSA KÄYTETYT OLETUKSET:
* 21,6 kWp -järjestelmä, jonka hinta on 18 472 eur
* Energiatuki 20% saadaan
* Aurinkopaneelin tehon alenema 0,5% vuodessa
* Sähkön hinta hankintahetkellä 11,0 snt/kWh
* Sähkön myynnin arvo hankintahetkellä 4,0 snt/kWh
* Paneeleiden tuotto 18 500 kWh/vuosi
* Invertterin uusinta 15 vuoden kuluttua 2 000 eur
Investoinnin sisäinen korko (25 v laskenta-ajalla) ja
nettonykyarvo NPV (2% laskentakorolla ja 25 v laskenta-ajalla):
Sis.korko: 16,1% NPV: 43 000 eur (100% ja 4%)
Sis.korko: 14,1% NPV: 32 000 eur (90% ja 3%)
Sis.korko: 12,0% NPV: 24 000 eur (80% ja 2%)
Sis.korko: 9,9% NPV: 17 000 eur (70% ja 1%)