Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 18.2.2016

1. Eläkejärjestelmän indeksit
ja laskelmia niiden
muuttamisen seurauksista
Mikko Kautto, johtaja
Tutkimus, tilastot ja suunnittelu
18.2.2016

2. Indeksit osana eläketurvaa
Eläketurvakeskus 2

3. Indeksit eläketurvan kokonaisuudessa
• Työeläketurva määräytyy useasta tekijästä.
• Eläkkeen tasoon vaikuttavat muun muassa
– Karttumisprosentit
– Eläkeiän muutokset
– Palkkatason kehitys
– Palkkatyön lisäksi eläkettä kartuttavat jaksot (työttömyys,
lastenhoito, opiskelu)
– Eläkkeen perustana olevien ansioiden määrittäminen
– Eläkkeen perustana olevien ansioiden indeksoiminen
eläkkeellesiirtymisajankohdan tasoon
– Elinaikakerroin
• Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksien avulla.
Eläketurvakeskus 3

4. • Työeläketurvaan liittyvien indeksien tavoitteena on
varmistaa sekä eläkkeelle siirtyvän henkilön
aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen
eläkkeen alkumäärä että huolehtia maksussa olevan
eläkkeen ostovoiman säilymisestä.
• Eläkkeen kohtuullinen alkumäärä suhteessa työaikaisiin
ansioihin taataan indeksoimalla työuran aikaiset ansiot
eläkkeellesiirtymisajankohdan tasoon.
• Kun maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan
vähintään inflaation eli yleisen kuluttajahintojen
muutoksen mukaisesti, eläkkeiden ostovoima säilyy.
• Ilman indeksointia 2 % inflaatio söisi eläkkeen
ostovoimasta noin 40 % 25 vuodessa.
Eläketurvakeskus 4
Indeksiturvan taustaa

5. • Ansiot tarkistetaan eläkkeen alkamishetken tasolle
palkkakertoimella. Palkkakertoimessa hintatason
muutoksen osuus on 20 % ja palkansaajien ansiotason
muutoksen osuus 80 %.
• Maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan vuosittain
työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksissä hintatason
muutoksen osuus on 80 % ja palkansaajien ansiotason
muutoksen osuus 20 %.*
• Kela tarkistaa maksussa olevat kansaneläkkeet ja
takuueläkkeet vuosittain kansaneläkeindeksillä
(kuluttajahinnat).**
• Indeksitarkastukset tehdään Tilastokeskuksen laskemien
kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien muutosten
perusteella.
Eläketurvakeskus 5
Indeksit ja indeksitarkistukset nykylainsäädännön
mukaan
* Työkyvyttömyyseläkkeissä lisäksi kertakorotus.
** Kelan eläkkeissä lisäksi ajoittain tasokorotuksia.

6. Työeläkejärjestelmän indeksihistoria
Eläketurvakeskus 6
1977 muutos liittyi korvaustason parantamiseen ja ”ylieläke”-ongelman ratkaisemiseen.
1996 eläkeindeksimuutos tehtiin rahoitukseen liittyvistä syistä osana muita muutoksia.
2005 ansioiden indeksoinnin parantaminen liittyi siirtymiseen keskipalkkaperiaatteeseen.

7. Indeksiturva eri maissa
Eläketurvakeskus 7

8. Eläketurvakeskus 8
• Indeksitarkistusmenettelyt ovat erilaiset eri maissa ja ne
muuttuvat.
• Indeksitarkistusten eroihin vaikuttavat eläkejärjestelmien
erot ja eläkkeiden taso.
• Indeksitarkistuksissa hyödynnetään yleensä
kuluttajahintojen ja ansioiden muutoksia.
• Indeksitarkistuksiin saattavat hintojen ja palkkojen
kehityksen lisäksi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten
talouden kehitys tai väestön ikääntyminen.
• Tarkistuksia on tehty myös indeksitarkistusperiaatteista
poikkeavalla tavalla.
• Monissa maissa yleiset lakisääteistä eläkettä
täydentävien ns. työmarkkinaeläkkeiden indeksisäännöt
eroavat lakisääteisistä eläkkeistä.
Indeksiturva on erilaista eri maissa

9. Lakisääteisen työeläkkeen tarkistaminen eri maissa
Hinta-
indeksi
Palkka-
indeksi
Yhdistelmäindeksi
(H/P,%)
Sopeutusindeksi Muu menettely
EU-maat EU-maat EU-maat EU-maat EU-maat
Belgia Irlanti* Kypros* Kreikka* Iso-Britannia*
Italia Norja* Latvia (75/25) Ruotsi* Liettua (ei sääntöä)
Itävalta Puola (80/20) Saksa* Tanska (ATP: ra-
hastojen kehitys/H)
Ranska Slovakia (80/20) Espanja*
Malta Suomi (80/20) Luxemburg*
Portugali* Tšekki (67/33)
Bulgaria (50/50)
Muut maat Muut maat Kroatia (70/30; 50/50; 30/70)* Muut maat Muut maat
Yhdysvallat Viro (20/80) Japani*
Islanti Romania (50/50)*
Kanada Slovenia (40/60)
Venäjä Muut maat
Sveitsi (50/50)
Eläketurvakeskus 9
*NL: Ei lakisääteistä työeläkettä. Kansaneläke minimipalkkaan sidottu.
* IE: Erillinen päätös. Tavoite: eläkkeen taso kiinteä (35 %) suhteessa keskipalkkaan. Eläkkeitä ei korotettu v.2009–2015.
* CY: Perusosa: P, lisäosa: H.
* EL: H(50) / BKT(50)
* UK: H tai P tai 2,5 % riippuen mikä korkein.
* NO: Työeläke: P - 0,75 %. Kansaneläke: P - 0,5 %.
* SE: P-1,6%. Lisäksi tarkistukseen vaikuttaa eläkejärjestelmän menojen ja tulojen välinen tasapaino.
* DE: P ja eläkemaksutason muutos sekä vakuutettujen ja eläkkeensaajien lkm. suhteessa tapahtunut muutos.
* ES: Eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen: min. 0,25% - max. H + 0,5%.
* LU: H automaattinen; lisäksi P, eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen.
* PT: kun BKT:n kasvu <2%, mikäli BKT >2% maksetaan lisäkorotus.
* HR: Mikä eläkeläiselle edullisin.
* JP: H – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset.
* RO: Asteittain hintaindeksiin v. 2030 mennessä.

10. Työeläkeindeksien kumulatiivinen reaalikehitys
Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa (1999=100)
Eläketurvakeskus 10
80
85
90
95
100
105
110
DE SE FI

11. Indeksien ja eläkkeiden kehitys sekä
eläkkeensaajien toimeentulo
Eläketurvakeskus 11

12. Indeksien ja eläkkeiden kumulatiivinen
reaalikehitys, 2000-2014 (2000=100)
Eläketurvakeskus 12

13. * Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta.
** Vuoden 2014 lopussa voimassa oli enää 400 työttömyyseläkettä.
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
€/kk
Vanhuuseläke
Työttömyyseläke**
Työkyvyttömyyseläke
Kaikki
Eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*
eläkelajin mukaan vuosina 2000–2014 vuoden
2014 rahassa

14. Eläketurvakeskus
Eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*
prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan
vuosina 2000–2014
0
10
20
30
40
50
60
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
%
Vanhuuseläke
Työttömyyseläke**
Työkyvyttömyyseläke
Kaikki
* Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta.
** Vuoden 2014 lopussa voimassa oli enää 400 työttömyyseläkettä.

15. Vuosina 1997–2014 koko ajan eläkkeellä
olleiden keskimääräisen kokonaiseläkkeen ja
eri indeksien kehitys
Eläketurvakeskus 15
0
10
20
30
40
50
60
70
1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Keskim. kokonaiseläke Kuluttajahintaindeksi
Työeläkeindeksi Ansiotasoindeksi
Vuosina 1997-2014 koko ajan eläkkeellä olleiden (noin 400 000 henkilöä)
henkilöiden työeläkkeet kehittyivät työeläkeindeksiä paremmin. Työeläkeindeksin
lisäksi eläkettä tarkistetaan kun eläkelaji vaihtuu, eläkkeelle siirtynyt saa
myöhemmin maksuun jotain muuta eläkettä, tai kun eläkkeen rinnalla on ansaittu
uutta eläkettä. Myös leskeneläke vaikuttaa omaeläkettä lisäävästi.
%

16. Eläkeläiskotitalouksien toimeentulo suhteessa
ammatissa toimiviin ja kaikkiin kotitalouksiin
vuosina 2004–2013, %
Eläketurvakeskus
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.
16

17. Suomalaisten eläkeikäisten
toimeentulo eurooppalaisessa
vertailussa
• Eläkeikäisten toimeentulo ostovoimalla
eurooppalaista keskitasoa.
• Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 %
työikäisten tuloista (alle EU-keskitason,
mutta kuten S ja DK).
• Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet
(20/80 –suhde).
• Määritelmästä riippuen eläkeikäisten
köyhyysriski on keskimääräistä isompi
(60 % köyhyysraja) tai pienempi (50 %
köyhyysraja).
• Palveluiden saannilla tai tulojen
riittävyyttä koskevalla kokemuksella
mitattuna eurooppalaista parhaimmistoa.
65 vuotta täyttäneiden
mediaanitulon (ekvivalentti
vuositulo) ostovoima EU-maissa
vuonna 2013
17
0 10000 20000 30000
Luxemburg
Itävalta
Ranska
Saksa
Alankomaat
Ruotsi
Belgia
Suomi
Tanska
Irlanti
Britannia
Italia
Espanja
Kypros
Slovenia
Malta
Tsekki
Portugali
Kreikka
Puola
Slovakia
Unkari
Viro
Liettua
Latvia
Bulgaria
Romania
Euroa, ppsLähde: Eurostat
Lähde: EU Pension Adequacy Report 2015.

18. Esimerkkejä eläkkeen kehityksestä
Eläketurvakeskus 18

19. Esimerkkilaskelmia eläkeindeksin
vaikutuksesta eläketasoon
• Tarkastellaan eläkkeen kehitystä kolmella eläketasolla
• Takuueläke (767 euroa /kk)
• Keskimääräinen eläke (1 500 euroa / kk)
• Suuri työeläke (4 000 euroa / kk)
• Esimerkkilaskelmat
• Takuueläkkeen kehityksestä esitetään kaksi kehitysvaihtoehtoa
a) nykylainsäädännön mukaan (kansaneläkeindeksi) ja b)
puoliväli-indeksillä*.
• Työeläkkeet indeksoidaan a) nykylainsäädännön mukaan
työeläkeindeksillä (20/80 ansiokehitys/kuluttajahinnat) ja b)
ansiotasoindeksillä (100/00)
Eläketurvakeskus 19
* ETK:n peruslaskelmassa kansan- ja takuueläkkeet on indeksoitu puoliväli-indeksillä heijastamaan sitä, että
historiassa on indeksoinnin lisäksi tapahtunut vähimmäiseläkkeiden tasokorotuksia.

20. Eläketurvakeskus 20
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
Eläkkeiden kehitys, euroa, vuoden 2016 hintataso
Takuueläke Takuueläke (puoliväli-indeksi) Keskimääräinen työeläke Suuri työeläke
Takuueläkkeen, keskimääräisen eläkkeen ja
suuren työeläkkeen kehitys nykylainsäädännön
mukaan

21. Eläketurvakeskus 21
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
Eläkkeiden kehitys, euroa, vuoden 2016 hintataso
Takuueläke Takuueläke (puoliväli-indeksi)
Keskimääräinen työeläke (ansiotasoindeksi) Suuri työeläke (ansiotasoindeksi)
Takuueläkkeen, keskimääräisen eläkkeen ja
suuren työeläkkeen kehitys, jos työeläkkeet
indeksoidaan ansiotasoindeksillä

22. Keskimääräinen kuukausieläke vuoden 2016
hintatasossa 2015-2080 nykylainsäädännön
mukaan ja ansiotasoindeksoinnilla
Eläketurvakeskus 22

23. Keskimääräinen eläke suhteessa keskiansioon
2015-2080 nykylainsäädännön mukaan ja
ansiotasoindeksoinnilla
Eläketurvakeskus 23

24. Laskelmia eläkemenon, eläkemaksun ja
eläkevarojen kehityksestä eri vaihtoehdoissa
Eläketurvakeskus 24

25. Rahoituslaskelmia (TyEL) työeläkeindeksin
muuttamisesta
• Laskelmissa esitetään TyEL:n rahoituksen kehittymistä vuoden 2017
eläkelainsäädännön mukaan ja tilanteessa, jossa eläkkeet indeksoidaan
ansiotasoindeksillä.
• Vaihtoehtolaskelmissa ei ole otettu käyttäytymisvaikutuksia huomioon, tältä
osin niitä voidaan pitää ala-arvioina kustannuksista.
• Ensin verrataan eläkemenon kehittymistä, sitten eläkemenon rahoittamiseksi
tarvittavaa maksua ja varoja.
• Peruslaskelma: Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen peruslaskelma,
jossa maksussa olevat eläkkeet indeksoidaan nykylakien mukaisesti
työeläkeindeksillä (ks. ETK:n Raportteja 05/2015).
– Eläkeuudistuksen tavoitteiden mukaisesti rahastot pysyvät suurin piirtein
nykytasolla palkkasummaan suhteutettuna, jotta maksu pysyisi vakaana.
• Ansiotasoindeksi: Muuten peruslaskelman kanssa samoilla oletuksilla tehty
laskelma, mutta maksussa olevat eläkkeet indeksoidaan ansiotasoindeksillä
vuodesta 2017 alkaen. Tästä seuraava kasvava eläkemeno rahoitetaan
eläkemaksua nostamalla (eli varat pidetään rahoitustasapainon takia
peruslaskelman tasolla).
• Ansiotasoindeksi kiinteällä maksulla: Muuten
ansiotasoindeksivaihtoehdon kanssa sama laskelma mutta maksutaso
kiinnitetään 24,4 prosenttiin. Maksutaso on tällöin sama kuin
peruslaskelmassa, jolloin kasvava eläkemeno rahoitetaan varoista (kunnes
varat loppuvat, jolloin maksua nostetaan).
25

26. Työeläkemeno suhteessa työtulosummaan
Eläketurvakeskus 26
Eläkemeno koko työeläkejärjestelmässä eri
indeksivaihtoehdoilla

27. TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan
Eläketurvakeskus 27
Yksityisen sektorin työläkemaksu eri
indeksivaihtoehdoilla

28. TyEL-varat suhteessa TyEL-palkkasummaan
Eläketurvakeskus 28
Yksityisen sektorin eläkevarat eri
indeksivaihtoehdoilla
Peruslaskelmassa
varojen pitäminen
vakaana suhteessa
palkkasummaan
mahdollistaa
maksun pitämisen
vakaana.

29. TyEL-varat suhteessa eläkemenoihin
Eläketurvakeskus 29
0%
200%
400%
600%
800%
1000%
1200%
Peruslaskelma Vaihtoehtolaskelma
Peruslaskelmassa
varojen pitäminen
vakaana suhteessa
eläkemenoihin
mahdollistaa
maksun pitämisen
vakaana.
Vaihtoehtolaskelmassa eläkkeet indeksoidaan ansiotasoindeksillä
vuodesta 2017 alkaen ja maksu pidetään 24,4 prosentissa.

30. Indeksimuutoksen sukupolvivaikutuksista
Eläketurvakeskus 30

31. Maksetut eläkemaksut vs. saadut eläkkeet
Sukupolvien väliset erot johtuvat valtaosin siitä, että eläkkeet rahoitetaan pääosin
jakojärjestelmällä. Iäkkäämmät sukupolvet ovat maksaneet pienempiä maksuja.
Väestön vanheneminen kasvattaa sukupolvien välistä eroa (pienemmät ikäluokat
rahoittajina).
Sukupuolieron tärkeimmät syyt ovat naisten pidempi elinikä ja perhe-eläkkeet.
Sisäinen tuotto
kuvaa laskennallista
työeläkemaksulle
saatavaa
reaalituottoa.
Lähde: Risku 2015.

32. Työeläkevakuutusmaksut yksityisen sektorin
(TEL, LEL, TaEL/TyEL) ja kuntien (KVTEL/KuEL)
työeläkkeissä 1962-2016.*
Etunimi Sukunimi
1.1.2011
0
5
10
15
20
25
30
35
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
TyEL
KuEL
Lähde: Työeläkelakipalvelu.
* Kuntien työeläkkeet rahoitettu verovaroin.
Työuransa eri aikoina tehneillä on ollut erilainen maksu.% palkkasummasta

33. Indeksimuutoksen vaikutus eri
syntymävuosiluokkien maksamiin
eläkemaksuihin ja saamiin eläketuloihin
Eläketurvakeskus 33
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
%eläketulojennykyarvosta
1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
Indeksimuutoksen kohorttivaikutus TyEL:ssa
Etuus ja m aksu, m olem m at sukupuolet
Etuus Maksu Yhteensä
Kuvassa on vertailtu peruslaskelmaa laskelmaan, jossa ansiotasoindeksi rahoitetaan maksuja
korottamalla. Siitä nähdään, miten paljon kunkin ikäluokan elinaikanaan yhteensä saamat eläke-
etuudet, maksamat vakuutusmaksut ja niiden erotus muuttuisivat prosentteina elinaikaisista
eläke-etuuksista.

34. Yhteenvetoa ansiotasoindeksiin siirtymisen
vaikutuksista
• Nykylainsäädännöllä työeläkejärjestelmä on pitkän aikavälin
peruslaskelman mukaan rahoituksellisessa tasapainossa.
• Muuttamalla indeksin määräytymistä keskimääräinen työeläke
nousisi vähitellen nykylain mukaiseen indeksointiin verrattuna.
Keskimääräisen eläketason noustessa myös keskieläkkeen suhde
vallitseviin keskiansioihin nousisi.
• Korkeampien eläkkeiden seurauksena eläkemenot kasvaisivat.
Vaikutus olisi suuruudeltaan 6 prosenttiyksikköä suhteessa
palkkasummaan.
• Korkeampien eläkemenojen rahoittaminen vaatisi saman
suuruisen eläkemaksun korotuksen (~24 %  ~30 %).
• Mikäli kasvava eläkemeno rahoitettaisiin maksukorotuksen sijaan
rahastoja purkamalla, rahastot loppuisivat 2060-luvulla, jolloin
maksutaso olisi nostettava eläkemenojen tasolle (yli 35 %
suhteessa palkkasummaan).
• Suurimmat hyödyt muutoksesta koituisivat nyt eläkkeellä oleville
ja eläkkeelle siirtyville ikäluokille. Nuoremmat ikäluokat olisivat
muutoksen nettorahoittajia. Eläketurvakeskus 34