Luonnonvarakeskuksen Juha-Matti Katajajuuren esitys hävikkiruoan ilmastovaikutuksista Facebook Livessä 1.11.

1. © Luonnonvarakeskus
Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, ryhmäpäällikkö, asiakaspäällikkö
https://www.luke.fi/ruokahavikkiseuranta/
#ruokahävikki #ruokajärjestelmä #kestävyys #hiilijalanjälki #kiertotalous
#ruokaketju #PEF #ympäristöjalanjälki #LCA
Ruokahävikki ja sen hiilijalanjälki
1.11.2022 FB Live, DODO

2. © Luonnonvarakeskus 2
Riittääkö ruoka, päästäänkö 1,5 asteen uralle?
2020

3. © Luonnonvarakeskus 3
Samaan aikaan on vajaasti hyödynnettyjä resursseja
~20 000 milj. kg orgaanista jätettä
~700 milj. kg elintarvikejätettä, 350 milj. kg ruokahävikkiä
3
Luke.fi Ruokahävikki ja
ruokajärjestelmän kiertotalous
mill. kg.; koostanut Tuule Jyske, Luke

4. © Luonnonvarakeskus
4 1.11.22
Ruoka on yksi keskeisimpiä tekijöitä matkalla kohti hiilineutraalisuutta – esimerkkinä
uudet kuntakohtaiset kulutuksen hiilijalanjälkilaskennat (Sitowise ja Luke 26.1.2022)
https://www.sitowise.com/fi/uutiset/kuntien-kulutuksen-hiilijalanjalki-selvitettiin-ensimmaista-kertaa

5. © Luonnonvarakeskus
Elintarviketeollisuus
Kuljetus
Kauppa/ravintola
Kuluttaja
Panosteollisuus
Viljely
Rehuteollisuus
Kotieläintuotanto
Elinkaari- ja ketjuajattelu ruoan tuotannon ja kulutuksen vastuulli-
suudessa, esim. hiilijalanjälkien pienentämisessä ja viestinnässä
Energiantuotanto
Hyvä mittari, miksi
– Tavoitteellinen, mitattava,
mahdollisuus parantaa
– Olennainen, avoin ja läpinäkyvä
– Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen
! toiminnan ja ketjun kehittäminen,
ohjaaminen ja johtaminen, optimointi
! tietoa vastuullisten tuotevalintojen ja
viestinnän pohjaksi
Pakkaus-
teollisuusketju
Jätehuolto
Ketjun kaikissa vaiheissa syntyy myös hävikkiä

6. © Luonnonvarakeskus
6 1.11.22
Ruokahävikki – tutkimus, seuranta, vähentäminen ja vaikutus
• Suomessa alettu tutkimaan (vasta) n. 12 v sitten.
Vähentämistoimenpiteitä tehdään ketjun eri osissa koko ajan.
On hyvää tekemistä. Lisäksi paljon viestintää ja hyvää some-
pöhinää
• Tarkoitamme ajoittain eri asioita ruokahävikistä tms
puhuttaessa – mutta ennen kaikkea…
• Ei ole jaettua käsitystä onko hävikin merkitys suuri/pieni,
lähestyn asiaa tänään hiilijalanjäljen näkökulmasta
• Emme tiedä miten ruokahävikki on viime vuosina muuttunut tai
onko ruokahävikki laskusuunnassa?
• tai kasvussa?
Mutta…

7. © Luonnonvarakeskus 7
Euroopan komissio: Asetus elintarvikejätteen
mittaamisesta - tavoitteena puolittaminen
• Euroopan komissiossa astui voimaan toukokuun alussa 2019 delegoitu asetus
elintarvikejätteen mittaamisesta (2019/1597) à jäsenmaiden on raportoitava
elintarvikejäte komissiolle vuodesta 2020 lähtien.
• Kattaa alkutuotannon, teollisuuden, kaupan, ravitsemispalvelut ja kotitaloudet
• Tarkat mittaukset (in-depth measurements) tehdään joka neljäs vuosi
(ensimmäinen 2020) ja jokaiselta vuodelta toimitetaan arvio elintarvikejätteen
määrästä koko ketjun osalta
• Vapaaehtoista mitata syömäkelpoinen osa elintarvikejätteessä ts. ruokahävikki
• Jäsenmaat saavat itse valita mittausmenetelmät. Ei ole annettu tarkennuksia
datan laatuun (otoskoko ym.).
• Suomessa: vastuu YM, Luke tekee tiedonkeruun ja raportoinnin
• 1. virallinen raportti Lukesta lähti komissiolle kesäkuussa 2022

8. © Luonnonvarakeskus 8
YK, EU, hallitusohjelma
• YK:
• Tavoitteena puolittaa elintarvikejäte vuoteen 2030 mennessä ketjun
loppupäässä (kuluttajat, kauppa, ravitsemispalvelusektori), sekä
vähentää elintarvikejätettä ketjun kaikissa osissa
• Euroopan komissio:
• Sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen
• Delegoitu asetus elintarvikejätteen mittaamisesta tuli jäsenmaille
toukokuussa 2019, raportointi toimintavuodesta 2020 alkaen
• Hallitusohjelma
• Ilmastoystävällinen ruokapolitiikka: Puolitetaan ruokahävikki vuoteen
2030 mennessä. Laaditaan tiekartta* hävikin vähentämiseksi
ruokaketjun jokaisessa vaiheessa. Ilmastoruokaohjelmaan kirjattu
tavoite?

9. © Luonnonvarakeskus 9
2018-2021 kansallinen työ ehdittiin
aloittaa hyvissä ajoin, onneksi…
• Kansallisen elintarvikejätteen ja ruokahävikin
• seurantajärjestelmän rakentaminen
• Kansallisesti yhteisten ja vakiintunein määritelmien
kehittäminen – elintarvikejäte & ruokahävikki
• Jokaisen ketjuvaiheen osalta tietojen kerääminen
elintarvikejätteestä ja ruokahävikistä
• Työkalujen kehittäminen elintarvikejätteen ja ruokahävikin
seurantaan
• Aineistojen edustavuuden ja otoskokojen arviointi
• Tuleva raportointi Euroopan komissiolle
• Kansallisen ruokahävikkitiekartan laatiminen
• Keskeiset keihäänkärjet ruokahävikin vähentämiseksi

10. © Luonnonvarakeskus 10
Ruokahävikkitiekartta 2022
ruokahavikkitiekartta.fi

11. © Luonnonvarakeskus 11
Kotitalouksien hävikkiä
tutkitaan eri menetelmin
Lajittelututkimukset:
Ø Toteutettu mm. Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä
(2015-2019)
Ø Yhteistyössä paikallisten kiertotalousyhtiöiden kanssa
Ø Elintarvikejäte ja ruokahävikki lajiteltiin sekajätteestä ja
erilliskerätystä biojätteestä
Ø Ruokahävikki lajiteltiin edelleen ruokatyyppeihin
Ø Lajittelututkimuksessa ei ole mukana viemäriin kaadettuja
nestemäisiä elintarvikejätteitä eikä kotona kompostoituja jätteitä
! tieteellinen artikkeli juuri julkaistu, sis. myös arvion hävikin
aiheuttamasta tarpeettomasta hiilijalanjäljestä
! Ruokahävikkiä 23…29 kg/henkilö/vuosi

12. © Luonnonvarakeskus 12
1.11.22

13. © Luonnonvarakeskus
Päiväkirjatulokset, ”Kotihukka”-sovellus
Kotitalouksien keskimääräinen ruokahävikki 19,4 kg/hlö/vuosi
Ø 82 % kotitalouksista noin 13 kg/hlö/vuosi
Ø 11 % kotitalouksista noin 45 kg/hlö/vuosi
Ø 5 % kotitalouksista noin 54 kg/hlö/vuosi
Ø Vajaa 2 % kotitalouksista noin 105 kg/hlö/vuosi
Sosiodemografisten tekijöiden osalta ainoastaan sukupuoli erottautui
merkittäväksi tekijäksi ja ainoastaan silloin, kun henkilö asui yhden
hengen taloudessa
Ø Yksinasuvien naisten keskimääräinen hävikki on tämän
selvityksen mukaan 27,5 kg/hlö/vuosi, kun taas yksinasuvien
miesten 14,2 kg/hlö/vuosi
Aiemmassa
tutkimuksessa (isompi N)
enemmän selittäviä
tekijöitä
- Ekonomisuus
- Ekologisuus
- Sukupuoli
(ruokaostokset)
- Kauppamatkatapa…
Ruokahävikkilaskuri
www.lessfoodwaste.fi

14. © Luonnonvarakeskus 14
1.11.22
Hävikkilaskuri
Lessfoodwaste.fi
Taustalla tieteellisesti
julkaistu Foodspill-
päiväkirjatutkimus,
joka edelleen laajin
Suomessa tehty
ruokahävikkipäivä-
kirjatutkimus

15. © Luonnonvarakeskus 15
Vihannekset,
juurekset,
peruna (23 %)
Hedelmät,
marjat (17 %)
Kahvi, tee,
kaakao (15 %)
Maito,
maitotuotteet
(12 %)
Viljatuotteet
(12 %)
Muu (8 %)
Liha,
kananmuna (8
%)
Ateriat (4 %)
YHTEENSÄ
107 MILJOONAA
KILOA
RUOKAHÄVIKKIÄ
KOTONA
(Ruokahukka)
Hävikki ruokajärjestelmässä, erit. kotitalouksissa
(päiväkirjatutkimuksen mukaan)

16. © Luonnonvarakeskus
0,6 %
0,6 %
1,9 %
3,1 %
3,1 %
3,5 %
4,2 %
5,3 %
5,5 %
6 %
7 %
7,5 %
8 %
8 %
9 %
Napostelu
Voi, öljy
Maito
Juusto
Liha/kala
Kananmuna
Maitotuote (ei maito)
Valmis-/noutoruoka
Viljatuote (ei leipä)
Riisi/pasta
Vihannekset
Marjat
Hedelmät
Leipä
Peruna
Iso osa, jopa puolet kotona
poisheitetyistä ruoasta edelleen
syömäkelpoista
Ref: Foodspill, Kuru
Mitä ruokaa menee kotitalouksissa eniten
hävikkiin suhteessa ostettuun määrään?

17. © Luonnonvarakeskus
Esim. Mitä enemmän kotitaloudessa ostetaan
ruokaa kiloissa henkilöä kohden…
0
20
40
60
80
100
120
Eniten ruokahävikkiä Keskimäärin ruokahävikkiä Vähiten ruokahävikkiä
Kg/
hlö/v
Sitä enemmän ruokaa päätyy hävikiksi!
Ref: Hartikainen
et al., Ecopaf
Hävikin synnyn taustalla lukuisia syy-seuraus-ketjuja

18. © Luonnonvarakeskus
Food waste
research in
practice (one
way to do it..)

19. © Luonnonvarakeskus

20. © Luonnonvarakeskus
Approach, method and scoping for climate impact assessment
• CF assessment of sorted food groups and fractions was calculated based on LCA based information
of foods from the literature, based on average on typical, best available carbon footprint (CF) studies,
results and estimates, concerning Finnish food market situation and production of those foodstuffs
• It was assumed that all products were sold by retails
• System boundaries for CFs of food was from production of farm inputs up the delivery to the retailers.
The main life cycle phases included in the system boundaries of the CFs were the production of
inputs (e.g. fertilizers, lime, seeds) to agriculture, agricultural primary production, food processing
stages and transportations
• Shopping trips, retail, storing, packaging production, refrigerant leakages, or cooking of food and
waste management of EFW were not included. Emissions from land use change and change of
carbon stocks were not included, due to the lack data
• The climate impact assessment were done in different products groups; sorted and reported food
groups were partly divided for detailed fractions of food groups – diary study and consumption/
production data utilized here!
• As an example: vegetables waste consists of mainly tomatoes, cucumber, pepper and lettuce.
Majority of production of tomatoes and cucumber takes place in Finland, and e.g. pepper is
mainly imported, mainly from Spain and southern Europe and also from Holland. The origin of
food products affects the carbon footprints and weighted averages were used for different origins,
when possible

21. © Luonnonvarakeskus
Some details, origin of food products consumed in Finland
• Potatoes are mainly produced in Finland
• Consumption of fruits and berries in Finland is dominated by imported fruits, especially bananas, citrus fruits,
apples and melons.
• Concerning pasta and rice –category, pasta products are dominating consumption in Finland
• Most of the edible food waste of the Meat and Fish product group is meat. Meat consumed is produced mainly
in Finland and it consists mainly pork, chicken and beef. Whole meat and minced meat were the ones mostly
discarded. Most of the eaten beef is coming from dairy breed beef production
• Fish is mainly imported to Finland
• Chunk cheese and some other milk products (not milk) was discarded mostly from the cheese and other milk
products category. Most of the consumed milk and milk products are mainly produced in Finland, but cheese is
also imported.
• The Other products group consisted of many subproject groups and food items such as homecooked meals
(which could not be divided into actual food types), cereal products other than bread, ready-made and takeaway
food, gravies and spices, desserts, pastries, confectionary, and snacks, all food that could not be sorted in the
other categories. In the climate impact assessment food product group specific literature sources were used
when possible. Regarding some specific sub-groups such as ready-made-meals which consist of multiple types
of product groups, we also made an estimate using the weighted average CF of all product groups in the case of
Helsinki 2018.

22. © Luonnonvarakeskus
Kuinka paljon eri kaupungeissa haaskataan ympäristöä
roskiin? (Silvennoinen, Nisonen, Katajajuuri 2022)

23. © Luonnonvarakeskus
23 1.11.22
Julkinen hiilijalanjälkikeskustelu ja
ymmärrys raiteiltaan, jota tulisi oikoa:
Kauppalehdi/
Debatti,
Katajajuuri
27.12.2021:
https://
www.kauppalehti.fi/
uutiset/kuluttajat-
tekevat-valintoja-
vertailukelvottoman-
tiedon-pohjalta-ruoan-
hiilijalanjalkien-
vertailun-pitaisi-olla-
nykyista-helpompaa/
a92d4c01-1a3f-4a67-
8005-072aeb5044f8

24. © Luonnonvarakeskus
24
Keskeisimpänä haasteena vertailukelpoinen tieto
• Julkinen/+some - ruokatuotteiden hiilijalanjälkikeskustelu riistäytynyt käsistä…..mistä apteekista
niitä oikeita lukuja oikein saa….tehdään ja käytetään laskureita ilman syvällistä ymmärrystä,,,
• Julkisuudessa esiintyvien ruokatuotteiden hiilijalanjälkidatojen/tulosten
vertailukelpoisuus kyseenalainen
• ALCA, CLCA, ISO 14040, ISO 14067, PAS 2050, FoodPrint, Leap, EnviFood Protocol, ILCD,
PEF, PEFCRs...
• Laskentaerot eri laskennan lähestymistapojen/menetelmien välillä, ja niiden tulkintojen välillä
• Käytännön mallinnustilanteita/valintoja lukuisia menetelmän sisällä – variaatio käytänteissä
• Samaan aikaan osa kuluttajista haluaisi tehdä tietoisesti, perusteltuja ilmastotietoisia valintoja
• Ja yritykset haluavat pienentää scope3-tason hiilijalanjälkeä (teollisuuden oma toiminta,
alkutuotanto, reseptiikka…) ja tarjota asiakkailleen luotettavaa tietoa / valinnan mahdollisuuksia

25. © Luonnonvarakeskus
Maitorotuisen sonnin lihan kasvihuonekaasupäästöt, ilman turvemaita, mutta
yrityksestä huolimatta emme varmistuneet vieläkään vertailukelpoisuudesta
7,7
4,8 3,2
6,5
2,0 5,3
5,4
7,0
0
5
10
15
20
25
30
Suomi, 19 kk Tanska, 9 kk Saksa, 18 kk
kgCO2
-ekv./ruhokg
Maankäytön muutos
Hiilivaraston muutos
Lannan varastointi
Ruuansulatuksen CH4
Lypsylehmän tiineys
Rehutuotanto
*1
*2
*2
*1 Virhepalkki kuvaa osaa hiilivaraston muutoksista aiheutuvien päästöjen eri arviointitavoista johtuvaa epävarmuutta, IPCC:n suoran
maaperäpäästön typpioksiduulipäästökertoimien ja ruoansulatuksen metaanikertoimen epävarmuutta.
*2 Virhepalkit kuvaavat osaa maankäytön ja hiilivaraston muutoksista aiheutuvien päästöjen eri arviointitavoista johtuvaa epävarmuutta ja
ruoansulatuksen metaanikertoimen epävarmuutta.
1. Kasvatusaika (pienempi ka-syönti, pienemmät ruoansulatuksen päästöt)
2. Viljelyn tehokkuus
3. Märehdinnän päästöt pitäisi olla laskettu samalla tavalla, silti ero Saksa/Suomi merkittävä.
Epäselvää miksi
Luke, KUNI-hanke

26. © Luonnonvarakeskus
- k
26 1.11.22
HS 10.6.2020 Katajajuuri ja Hietala
Lihakiloa kohden eri
naudanlihoille ja eri
laskentatavoilla vaihtelu n. 18-
>90 kg CO2-ekv/kg
Lihakiloa kohden Suomessa
tuotetulle naudanlihoille vaihtelu
ehkä >20-50 kg CO2-ekv/kg. Eri
laskentatavoilla saadaan vielä
suurempi hajonta.
Suomalaisesta naudanlihan
tuotannosta tuore tieteellinen
artikkeli verkossa (julkaistu:
Hietala et al. 2021):

27. © Luonnonvarakeskus
27 1.11.22
Seuraa työn etenemistä www.luke.fi/
LCAFoodPrint

28. © Luonnonvarakeskus
Päärahoittaja:
Työn lopullisena suorana tarkoituksena, että kaikki laskisivat,
viestisivät ja hyödyntäisivät mahdollisimman vertailukelpoisella
tavalla tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa,
erityisesti kun lukuarvoja tuodaan julkiseen keskusteluun,
vertailuihin, merkintöihin, poliittisen päätöksenteon tueksi jne.
2021-2024

29. © Luonnonvarakeskus
Yksin kotitalouksien vuosittainen hävikki
vastaa uusimman tiet. julkaisumme mukaan
139 000 autolla ajon hiilijalanjälkeä (CO2-ekvivalentti)
ØSyntyy lähinnä hävikiksi päätyvän ruoan tuottamisesta
(ja siellä maatalouden biologiset prosessit)
! Koko ruokaketjun hävikki yhteenlaskettuna vastaa
sitten paljon enemmän
Lähde: Silvennoinen, Nisonen, Katajajuuri et al. 2022, Luke
FAO stated 2011: if food waste was a
country, it’d be the #3 global greenhouse
gas emitter

30. © Luonnonvarakeskus
Onko paljon vai vähän?
Absoluuttiset/suhteelliset
määrät
hyödyt vs turhuus
1.11.22
30
Hävikin puolitus, 1-3 % säästö ruoan
hiilijalanjäljestä

31. © Luonnonvarakeskus
1.11.22
31
1.11.2022

32. © Luonnonvarakeskus 32
KIITOS
1.11.22