Superyksilöistä joukkovoimaan
•
3 gostaram•500 visualizações
Olli Alasen ja Tuuli Kaskisen esitys Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaarissa 4.2.2011: http://www.peda.net/veraja/tulevaisuushaastaaoppimisen
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Superyksilöistä joukkovoimaan
Semelhante a Superyksilöistä joukkovoimaan (20)
Mais de Demos Helsinki
Mais de Demos Helsinki (20)
Superyksilöistä joukkovoimaan
- 1. Superyksilöistä joukkovoimaan Tulevaisuuden osaamistarpeet ja työn tekemistavat Olli Alanen ja Tuuli Kaskinen 4.2.2011 Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaari www.demos.fi perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 2. Demos Helsinki Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia vuonna 2005. Demos Helsinki luo yhteiskuntaa, jossa kansalaiset tekevät yhteiskunnallisia päätöksiä, eivätkä ainoastaan valitse päättäjiä. Demos Helsinki toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkea-tasoinen tutkimus. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja, jotka avaavat uusia näköaloja suuriin tulevaisuuden haasteisiin tarttumiseen. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, demokratia ja osallistuminen, tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta. Demos Helsinki toimii uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Demos Helsingin kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on yhdessä toimiminen, oppiminen ja luominen. Demos Helsinki on tehnyt hankkeita yhdessä Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden, eduskunnan, kuntien, Sitran, kansalaisjärjestöjen ja lukuisten yritysten kanssa. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 3. Mit käs ä ta vaa itte rkoite lipi ellä taa irija n ko? onta Kui nka m tajaa etkellä edus ntaan? ansan dusku tällä h inä ja mitä k Kuka t oimii ister kuu luu e äämin men p n edustaa? Suo uolue tta hä p Kui nka Mitkä 4 pu pre pitk oluetta ova side ä on t tällä ntin hetkellä ed ustettuina virk tasava hallituksess aka llan a? usi? aavo tta P ? olue staa etaan arkoit PO? Mi tä pu edu M itä t onen ntee llä TU Lipp lyhe perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 4. Lähde: Suoninen, Kuparinen,Törmäkangas (2010) ICCCS-tutkimus: ‘Helppoa’ 576 pistettä perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 5. TEHTÄVÄ SUOMELLE ! Miten Suomi ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia CONSIDER IT SOLVED Maabrändiraportti 25.11.10. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 6. Toimivat Vahva instituutiot autonomia Kansan korkea Hyvä sivistystaso luottamus muihin Suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 7. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 8. 18-vuotiaiden kyselyvastausten perusteella Suomi on lähes pragmaattisen demokratiamallin prototyyppi: 1) Tietoa on saatavilla vaivattomasti 2) Tiedon hankkiminen on suomalaisille kansalaishyve Lauri Rapeli (2010) perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 9. MUTTA: perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 10. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 11. Toimivat Vahva instituutiot autonomia n hy vin ii liia Hyvä Kansanmä t korkeaoim jestel luottamus Jär sivistystaso muihin Suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 12. Just in time –oppiminen TOISTO TENTTI UNOHDUS perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 13. Koulujärjestelmä on optimoitu tuottamaan hyviä teollisen ajan ammattilaisia? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 14. Teollinen yhteiskunta on paitsi rakenteita myös ajattelumalli. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 15. ”Ensin me luomme yhteiskuntamme ja sen rakenteet, sitten ne luovat meidät.” - Winston Churchill perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 16. Yhteiskunta ja sen instituutiot ovat perinteisesti perustuneet informaation kontrollointiin. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 17. Toisaalta koulujärjestelmä opettaa meidät kaikki 1) Lukemaan 2) Kirjoittamaan 3) Noudattamaan aikatauluja 4) Tottelemaan sääntöjä Lauri Järvilehto (2010) perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 18. ”If children have interest then education happens.” - Arthur C. Clarke perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 19. Koittaako teknologinen singulariteetti? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 20. Tosiasia: Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Ja sen saavutettavuus paranee. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 21. Just in case –oppiminen LÄHTEE YKSILÖN KIINNOSTUKSESTA perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 22. Yleisopetusta kannattaa olla. Mutta sen tulee olla inspiroivaa. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 23. Laajennettu todellisuus (augmented reality) + sosiaalinen media = singulariteetti olemme me? Lauri Järvilehto (2010) perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 24. ELI: tiedon arkistoinnin ja jakamisen johdosta siirrymme superyksilöstä joukkovoimaan. Ja olemme jo kovassa vauhdissa. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 25. Kysymys: Mitä koulussa sitten pitäisi opettaa? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 26. ”Tärkeintä mitä koulu voi tarjota, on kyky olla innostunut uudesta tiedosta ja taidot hankkia ja testata erilaisia ajatuksia.” oint ia ja rvi Vastaaja Opetushallituksen tilaamassa a, a tulevaisuusbarometrissa koulun tulevaisuudesta aku (Laitio, Linturi H., Linturi J,, Rubin, Sirén 2010) do nh ista 1 Tie toim ) ”Erikoiskaupanitulevaisuuden osaaja ks ar kun asiakas kysyy: Missä osaa vastata tämä on tehty? Mistä tätä saa? Mikä minulle sopii? Miten tätä käytetään? Miten tämä hävitetään?” Palvelut 2020 -raportti, EK perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 27. ”Meidän täytyy olla nopeita ja notkeita, ja tuoda sitä yhtä vankkaa tutkimuspohjaa myös jatte lua a a ei ole enää ovaMaailma ) Lu kuluttajapuolelle. 2mustavalkoinen, et riittää kun niin keksii esim. rasvattoman maidon.” Taru Pilvi, johtava tutkija ,Valio perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 28. “Jos me mennään kuluttajilta suoraanda kysymään, että mitä gumen ei toine sä haluat, niin oikeen ykyä arkauheesti mitään. ” osaa haluta 3) K Taru Pilvi, johtava tutkija ,Valio perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 29. ”Vieläkin ajatellaan sitä, että on olemassa ideoita ja niistä yhtäkkiä syntyy joku menestystarina, kun joku yhtäkkiä keksii jotain. Tämähän on tämä romanttinen menestystarina nerosta. tä m is" s sä t eke Tutkimusjohtaja Sakari Tamminen, Gemic 4) Y hde "En ole syöttämässä kuluttajatietoa muiden prosessiin, vaan mukana tekemässä asiaa muiden kanssa." Oskar Korkman, Nokia Consumer Insight perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 30. “Paikkasidonnaisuus on teknologia-alalla hävinnyt likipitäen kokonaan, ja a kka tietotekniikkaton kniikaikkialla.” e läsnä +Tieto EK (2006): Palvelut 2020 perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 31. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 32. ? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 33. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 34. ”Työ on tärkein osa elämän sisältöä” yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 35. Työelämä tarjoaa: Money - Markets - Me Opiskelijat haluaisi: Excellence - Engagement - Ethics We Howard Gardner (2010) perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 36. TWITTER MESE FACEBOOK GRINDR YOUTUBE WIKIT SUOMI24 FLICKR ALASTONSUOMI.COM BLOGGER HYMIÖT Miten käytät näitä? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 37. MITÄ YHDESSÄ TEKEMINEN ON? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 38. Koulussa opetetaan yhteiskuntaoppia. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 39. Entä sitten jos koulu ei itsessään ole demokraattinen? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 40. Demokratia on prosessi, joka jokaisen sukupolven tulee päivittää omannäköisekseen. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 41. ”Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa.” LÄHDE: EVA, kansalliset asennetutkimukset perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 42. ”Vapaan ja demokraattisen yhteisön tai yhteiskunnan tuntee myös siitä, että se sallii erilaisten ihmisten antaa oman toiminnallisen panoksensa yhteisiin asioihin.” (Julkinen toiminta ja sen ongelmat, 1927) John Dewey perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 43. Yhdessä tekeminen on demokratian elinehto. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 44. Demokraattiset yhteiskunnat ovat keskimääräistä onnellisempia. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 45. Tilanne, jossa olin onnellinen perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 46. 1. merkitykselliset ihmissuhteet 2. toiminta = Miten luodaan merkityksellinen ”me”-toimija? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 47. Yhdessä tekeminen on demokratian elinehto. Sekä hyvinvoinnin perusta. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 48. Yhdessä tekeminen on myös keino tehdä arjesta parempaa ja työstä kivempaa: perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 49. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 50. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 51. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 52. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 53. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 54. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 55. Länsimaisissa yhteiskunnissa on merkittävä kognitiivinen ylijäämä. Se Meillä on totuttuja tapoja tukea kulttuuria. Nämä investoinnit pitäisi kuitenkin kuluu nyt tv:n katseluun ja nettiin. Se pystyä oikeuttamaan yhteiskuntapoliittisesti. Mitä siis haluamme kulttuurilta? Miksi upotamme valtaosan kulttuurivaroista valittuihin rakenteisiin? voi joka keksii mikä ihmisiä motivoi, muuttaa tämän ylijäämän joksikin suureksi. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 56. Suomalainen katsoo vuodessa televisiota 706 tuntia, yli 40 prosenttia vapaa-ajastaan. Suomalaisten television katsomiseen käyttämällä ajalla saisi aikaiseksi reilut 35 Wikipedian kokoista projektia. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 57. perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 58. Kysymys: minkälaiset olisivat yhdessä tekemisen ylioppilaskirjoitukset? perjantaina 4. helmikuuta 2011
- 59. olli.alanen@demos.fi tuuli.kaskinen@demos.fi www.demos.fi perjantaina 4. helmikuuta 2011