Dr. I. Matshe assess agricultural policy during the crisis in Zimbabwe and proposes suggestions for the future. Presented at 'Moving Forward with Pro-poor Reconstruction in Zimbabwe' International Conference, Harare, Zimbabwe, (25 and 26 August 2009)

1. Agricultural PPoolliiccyy iinn
ZZiimmbbaabbwwee DDuurriinngg tthhee CCrriissiiss
aanndd BBeeyyoonndd:: IIssssuueess aanndd
PPoolliiccyy
DDrr.. II.. MMaattsshhee,, HHSSRRCC && UUZZ

2. BBaacckkggrroouunndd
AAggrriiccuullttuurraall sseeccttoorr hhaass tthhee ppootteennttiiaall ttoo mmaakkee aa
ssiiggnniiffiiccaanntt ccoonnttrriibbuuttiioonn ttoo eeccoonnoommiicc ggrroowwtthh aanndd
ppoovveerrttyy rreedduuccttiioonn..
AAgg.. wwaass ZZiimmbbaabbwwee’’ss eeccoonnoommyy aanndd wwiillll ccoonnttiinnuuee
ttoo bbee ssoo ffoorr tthhee ffoorreesseeeeaabbllee ffuuttuurree..
rreevviieeww ooff ddoommeessttiicc aaggrriiccuullttuurraall ppeerrffoorrmmaannccee
sshhoowwss tthhaatt ggoovveerrnnmmeenntt hhaass hhaadd oonnllyy lliimmiitteedd,,
sshhoorrtt--lliivveedd ssuucccceesssseess iinn iimmpprroovviinngg
ppeerrffoorrmmaannccee ooff tthhee sseeccttoorr iinn aacchhiieevviinngg ggrroowwtthh
ggooaallss oonn aa ssuussttaaiinnaabbllee bbaassiiss

3. Agricultural oouuttppuutt ggrroowwtthh
Agricultural Output Growth 2001-2006
25
20
15
10
5
0
-5
-10
-15
-20
-25
-30
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Year
Percentage %
Agric Output
400
350
300
250
200
150
100
50
0
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
Inflation (%)
12
10
8
6
4
2
0
-2
-4
-6
-8
GDP (%)
-10
Avge Annual Inflation Rate GDP Growth rate

4. ccoonntt
Before 2006 sector was largely dualistic
Poverty prevalence also follows this structure,
with high prevalence in the family based,
subsistence sector (mostly in poor agro-ecological
regions)
NNoonn--
PPoooorr((%%))
PPoooorr
((%%))
VVeerryy PPoooorr
((%%))
SSeeccttiioonnaall CCllaassssiiffiiccaattiioonn
CCoommmmuunnaall LLaannddss 7755 1188 77
LLaarrggee SSccaallee CCoommmmeerrcciiaall ffaarrmmss 4411 300 2299
SSmmaallll SSccaallee ccoommmmeerrcciiaall ffaarrmmss 5588 1188 2244
UUrrbbaann AArreeaass 2299 2222 4499

5. Agricultural PPeerrffoorrmmaannccee
AAggrriiccuullttuurraall pprroodduuccttiioonn iinn ZZiimmbbaabbwwee vvaarriieess ddrraammaattiiccaallllyy
ffrroomm yyeeaarr ttoo yyeeaarr aaccccoorrddiinngg ttoo rraaiinnffaallll
FFrroomm 11999999 pprroodduuccttiioonn sslluummppeedd ttoo bbeellooww lleevveellss ooff tthhee
mmiidd 11998800ss,, wwiitthh mmaajjoorr fflluuccttuuaattiioonnss iinn pprroodduuccttiioonn
aaccccoorrddiinngg ttoo wweeaatthheerr ccoonnddiittiioonnss..
OOffffiicciiaall ffiigguurreess,, tthhoouugghh,, sshhooww tthhaatt bbeettwweeeenn 11998822--44 aanndd
11999966 tthhee rreeaall vvaalluuee ooff pprroodduuccttiioonn iinn ccoommmmuunnaall aarreeaass
ggrreeww bbyy 4400%%,, ccoommppaarreedd ttoo 355%% iinn tthhee ccoommmmeerrcciiaall
DDiissttiinncctt rreevveerrssaall ooff tthhiiss ttrreenndd iinn tthhee ccrriissiiss ppeerriioodd -- rreeaall
vvaalluuee ooff pprroodduuccttiioonn ffeellll bbyy 33%% ((CCSSOO,, 22000066))..
WWhhaatt rroollee cclliimmaattee cchhaannggee aanndd//oorr eeccoonnoommiicc ccrriissiiss??

6. Consider maize oouuttppuutt vv rraaiinnffaallll
Maize Production Trends
0.0
10.0
5.0
15.0
20.0
25.0
30.0
National
Commercial
Communal
2002
2000
1998
1996
1994
1992
1990
1988
1986
1984
1982
1980
1978
1976
1974
1972
1970
Harvest Years
Production (metric tonnes) in 00,000s

7. Rainfall PPaatttteerrnn 11990011--22000022
Rainfall Amount from 1901 to 2004 (mm)
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1901/02
1905/06
1909/10
1913/14
1917/18
1921/22
1925/26
1929/30
1933/34
1937/38
1941/42
1945/46
1948/50
1953/54
1957/58
1961/62
1965/66
1969/70
1973/74
1977/78
1981/82
1985/86
1989/90
1993/94
1997/98
2001/02
Rainfall (mm)

8. Land Distribution aanndd PPoolliiccyy
LLaanndd RReeffoorrmm aanndd RReesseettttlleemmeenntt
-- iinniittiiaall pphhaassee:: iinnddeeppeennddeennccee ttoo 11998855
-- 22nndd pphhaassee:: 11998855,, uunnttiill 11999900,, iinncclluuddeess
aassppeeccttss ooff tthhee ppeerriioodd uupp ttoo 11999977
-- 3rrdd pphhaassee iinncclluuddeess tthhee ccrriissiiss ppeerriioodd 22000000 ttoo
tthhee pprreesseenntt ttiimmee

9. Lessons from tthhee RReesseettttlleemmeenntt
EExxeerrcciisseess
iinn tthhee aabbsseennccee ooff aa hhuuggee iinnffllooww ooff aaiidd ffuunnddss ttoo
ssuuppppoorrtt sseerrvviiccee pprroovviissiioonn ttoo rreesseettttlleedd ffaarrmmeerrss,,
ggoovveerrnnmmeenntt lleevveellss ooff ssuuppppoorrtt wwiillll mmeeaann
aaggrriiccuullttuurraall pprroodduuccttiioonn lleevveellss ttoo rreemmaaiinn bbeellooww
pprree--11999999 lleevveellss ffoorr aa ddeeccaaddee oorr mmoorree uunnddeerr tthhee
ccuurrrreenntt ffrraammeewwoorrkk..
SSoommee aauutthhoorrss ccoonntteenndd tthhaatt tthheerree hhaavvee bbeeeenn
ssiiggnniiffiiccaanntt iinnccrreeaasseess iinn pprroodduuccttiioonn bbyy rreesseettttlleedd
ffaarrmmeerrss
ddiiffffeerreennttiiaattee tthhee ttaarrggeettss ffoorr rreesseettttlleemmeenntt
aaccccoorrddiinngg ttoo nnaattuurraall rreeggiioonn

10. LLaanndd tteennuurree
WWiitthh llaanndd rreeffoorrmm,, ffoorrmmeerr ccoommmmeerrcciiaall ffaarrmmllaanndd,,
tthhee llaanndd tteennuurree ssyysstteemm cchhaannggeedd ffrroomm ffrreeeehhoolldd
ttoo ssttaattee,, ccoommmmuunnaall aanndd ppoooorrllyy ddeeffiinneedd lleeaasseehhoolldd
CCoommppaarriinngg ccoommmmeerrcciiaallllyy ssuubb--ddiivviiddeedd ffaarrmmss ttoo
rreesseettttlleedd AA11 AA22 ffaarrmmeerrss’’ iinnvveessttmmeenntt ddeecciissiioonnss
sshhoowwss aa ddeettrriimmeennttaall iimmppaacctt ooff ppeerrcceeiivveedd
iinnsseeccuurriittiieess ooff tthhee tteennuurree rreeggiimmee dduurriinngg ccrriissiiss
TToo ddeeaall wwiitthh iissssuueess ooff tteennuurree ffiinnaanncciinngg
sseeccuurriittyy,, llaattee iinn 22000066 ggoovveerrnnmmeenntt ddeevveellooppeedd aa
ssyysstteemm ooff ppeerrmmiittss (( 9999--yyeeaarr lleeaasseess))

11. Irrigation aanndd WWaatteerr PPoolliiccyy
BByy 2200003 tthheerree wweerree aann eessttiimmaatteedd 119988 iirrrriiggaattiioonn
sscchheemmeess iinn tthhee ssmmaallllhhoollddeerr
HHoowweevveerr,, ggoooodd ppeerrffoorrmmaannccee ddeeppeennddss oonn::
-- AAccttiivvee ffaarrmmeerr iinnvvoollvveemmeenntt iinn sscchheemmee
ppllaannnniinngg aanndd mmaannaaggeemmeenntt
-- CCuullttiivvaattiioonn ooff hhiigghh vvaalluuee ccrrooppss,, wwhhiicchh ccaann bbee
ggrroowwnn tthhrroouugghhoouutt tthhee yyeeaarr;;
-- ssuuppppoorrttiinngg iinnffrraassttrruuccttuurree,, eessppeecciiaallllyy rrooaaddss,, ttoo
ffaacciilliittaattee sscchheemmee lliinnkkss wwiitthh mmaarrkkeettss
FFeeww iinniittiiaattiivveess hhaavvee bbeeeenn uunnddeerrttaakkee ttoo eennhhaannccee
ppeerrffoorrmmaannccee ooff iirrrriiggaattiioonn sscchheemmee iinn tthhee ccrriissiiss

12. Marketing ooff AAggrriiccuullttuurraall
CCoommmmooddiittiieess
RRoollee ooff mmaarrkkeettiinngg bbooaarrddss ggvvtt
iinntteerrvveennttiioonn
RRoollee ooff tthhee mmaarrkkeett aanndd lliibbeerraalliissaattiioonn
-- ccoommmmeerrcciiaall sseeccttoorr
-- ssmmaallllssccaallee sseeccttoorr
-- rruurraall eenntteerrpprriissee

13. Agricultural SSuuppppoorrtt SSeerrvviicceess
iinn tthhee 11999900ss rreeaall ggoovveerrnnmmeenntt ssppeennddiinngg oonn aallll aaggrriiccuullttuurraall
sseerrvviicceess iinn ggeenneerraall aanndd tthhoossee ooff AAggrriitteexx iinn ppaarrttiiccuullaarr --
““bbyy 11999944//9955 rreeaall ppeerr ccaappiittaa ssppeennddiinngg oonn aaggrriiccuullttuurraall
ssuuppppoorrtt sseerrvviicceess wwaass 2266%% lloowweerr tthhaann tthhee ppeeaakk iinn
11999900//9911””
AAggrriiccuullttuurraall RReesseeaarrcchh
AAggrriiccuullttuurree FFiinnaannccee –– ppvvtt ggvvtt
-- EEaarrllyy 11999900ss AAFFCC wwaass ““ccoommmmeerrcciiaalliisseedd””
-- llaattee 11999900ss AAFFCC ddiivviiddeedd iinnttoo AAggrriibbaannkk aanndd aa ssoofftt--llooaann ccoommppaannyy
((AADDAAFF)) wwhhiicchh aaiimmeedd ttoo iinnccrreeaassee lleennddiinngg ttoo ppoooorr hhoouusseehhoollddss
pprriimmaarriillyy iinn ccoommmmuunnaall aarreeaass –– rroollee llaatteerr ttaakkeenn oovveerr bbyy RRBBZZ
-- FFIIss aanndd bbaannkkss ccoonnttiinnuueedd ttoo pprroovviiddee ffiinnaanncciinngg ttoo ffaarrmmeerrss dduurriinngg
tthhee ccrriissiiss aass ccoonndduuiittss ooff pprreeffeerreennttiiaall ffuunnddiinngg
-- ssmmaallllhhoollddeerr pprroodduucceerrss aallssoo ggaaiinn aacccceessss ttoo ccrreeddiitt tthhrroouugghh
ccoonnttrraacctt ffaarrmmiinngg aanndd oouuttggrroowweerr sscchheemmeess

14. AAggrriiccuullttuurraall IInnppuuttss
BBeeccaammee oonnee ooff tthhee bbeesstt sseeeedd ddiissttrriibbuuttiioonn
ssyyssyytteemmss iinn AAffrriiccaa
SSeettttiinngg uupp mmaarrkkeettiinngg cchhaannnneellss ffoorr sseeeeddss iinn
rruurraall aarreeaass iiss eexxppeennssiivvee.. IInn aaddddiittiioonn,, tthhee
sseeccttoorr aass aa wwhhoollee ssuuffffeerrss ffrroomm iinnccoonnssiisstteenntt
aanndd ppoooorrllyy eennffoorrcceedd ggoovveerrnnmmeenntt
rreegguullaattiioonnss
rreecceenntt yyeeaarrss hhaass iinnvvoollvveedd tthhee GGMMBB aanndd
tthhee ccoottttoonn ccoommppaanniieess

15. LLiivveessttoocckk
NNaattiioonnaall hheerrdd ddeepplleetteedd bbyy cchhaaooss aanndd bbllaannttaanntt
tthheefftt dduurriinngg llaanndd sseeiizzuurreess
VVeett.. PPrroovviissiioonn hhaammppeerreedd
GGvvtt rree--ssttoocckkiinngg sscchheemmeess iinnssiiggnniiffiiccaanntt
LLiivveessttoocckk ccrruucciiaall ffoorr ssss aass aann pprroodduuccttiivvee aasssseett
aanndd ssttoorree ooff vvaalluuee iinn aallll ppaarrttss bbuutt ccrruucciiaall oouuttppuutt
ffoorr ppaarrttss ooff MMiiddllaannddss MMaatt
eennddiinngg ooff ssuubbssiiddiisseedd,, ccoommppuullssoorryy ccaattttllee ddiippppiinngg
aanndd vvaacccciinnaattiioonn sseerrvviicceess lleeaadd ttoo lloowweerr lliivveessttoocckk
ssuurrvviivvaall rraatteess aanndd lleessss iinnvveessttmmeenntt iinn ccaattttllee

16. Drought, and CCeennttrraall BBaannkk QQuuaassii--
FFiissccaall AAccttiivviittiieess
22000044 -- AAggrriiccuullttuurraall SSuuppppllyy aanndd PPrroodduuccttiioonn
EEnnhhaanncceemmeenntt FFaacciilliittyy ((AASSPPEEFF))
OOppeerraattiioonn MMaagguuttaa -- pprroodduuccttiioonn
pprrooggrraammmmee ooff tthhee ZZiimmbbaabbwweeaann AArrmmyy
((GGOOZZ,, 22000044)) -- nnoott cclleeaarr wwhhaatt ccrriitteerriioonn wwaass
uusseedd ttoo iiddeennttiiffyy MMaagguuttaa llaanndd
FFuuttuurree –– aammeennddmmeenntt bbiillll sshhlldd ssttrriipp aawwaayy
tthhee tteemmppttaattiioonn ooff CCBB ttoo bbee iinnvvoollvveedd iinn QQAA

17. TThhee RRuurraall NNoonn--ffaarrmm SSeeccttoorr
ccoonnssiiddeerraabbllee rruurraall nnoonn--ffaarrmm sseeccttoorr -- lliittttllee ddaattaa
eexxiissttss ttoo sshhooww ttrruuee ccoonnttrriibbuuttiioonn
MMiinniinngg ((mmoossttllyy iilllleeggaall oorr iinnffoorrmmaall)),, aarrtt,, ccrraafftt,,
iinnffoorrmmaall mmaannuuffaaccttuurriinngg aanndd ttrraaddee ppllaayyeedd aa hhuuggee
rroollee iinn ddiivveerrssiiffyyiinngg tthhee lliivveelliihhoooodd ssttrraatteeggiieess ooff
tthhee rruurraall ppooppuullaattiioonnss
rroollee ooff rreemmiittttaanncceess ((bbootthh llooccaall aanndd iinntteerrnnaattiioonnaall))
eexxttrreemmeellyy iimmppoorrttaanntt –– mmoorree rreesseeaarrcchh nneeeeddeedd
ffaacciilliittaattiivvee sseerrvviiccee pprroovviissiioonn ccrruucciiaall
EEmmppiirriiccaall wwoorrkk –– iinnccrr aagg.. oouuttppuutt,, iinnccrr iinnccoommee

18. Post CCrriissiiss RReeccoovveerryy
SScceennaarriiooss//SSuuggggeessttiioonnss
FFiinnaalliittyy ttoo llaanndd rreeddiissttrriibbuuttiioonn uunnaavvooiiddaabbllee iinn aannyy pprroo--
ppoooorr ggrroowwtthh ssttrraatteeggyy
-- uunnddeerr aanndd uunnuuttiilliisseedd llaanndd ttoo bbee bbrroouugghhtt iinnttoo pprroodduuccttiioonn ffiirrsstt
tteennuurree aanndd pprrooppeerrttyy rriigghhttss nneeeedd ttoo bbee ccllaarriiffiieedd
ssuuppppoorrtt sseerrvviiccee pprroovviissiioonn ttoo ccoommmmuunnaall rreesseettttlleedd
ffaarrmmeerrss
ppuubblliicc iinnvveessttmmeenntt iinn rreesseeaarrcchh -- ccaasshh vvss ffoooodd ccrrooppss
nnoorrmmaallccyy iinn tthhee ooppeerraattiioonnss ooff aaggrriiccuullttuurraall ssuuppppoorrtt
iinnssttiittuuttiioonnss aanndd ggoovveerrnnmmeenntt
FFaarrmmeerr ffiinnaannccee
SSeeee AAnnnneexxuurree 11

19. CCoonncclluussiioonn -- PPrriioorriittyy ppoolliicciieess
PPoolliicciieess nneeeeddiinngg lloottss ooff
tteecchhnniiccaall aannaallyyssiiss
PPoolliicciieess nneeeeddiinngg
ccaarreeffuull ppoolliittiiccaall aanndd
tteecchhnniiccaall aannaallyyssiiss
TTeennuurree –– lloonngg--tteerrmm FFiinnaannccee
DDuuaalliittyy??
PPoolliicciieess wwhheerree tthhee
cchhooiiccee iiss cclleeaarr
MMaaccrroo--eeccoonnoommiicc ssttaabbiilliissaattiioonn
RRoollee ooff eexxppeerrtt ffaarrmmeerrss RReesseeaarrcchh
((wwhhiitteess)) ootthheerr
TTeennuurree aanndd pprrooppeerrttyy rriigghhttss
sseeccuurriittyy
IInnffrraassttrruuccttuurree rraappiiddllyy rree-- TTaaxxaattiioonn EExxtteennssiioonn
ddeevveellooppeedd aanndd eexxtteennddeedd iinnttoo
tthhee ccoommmmuunnaall llaannddss
integration of national and MMaarrkkeettiinngg
district policies for
agriculture, conservation
and rural livelihoods.
SSiiggnniiffiiccaanntt aaiidd ppaacckkaaggee ffoorr
aaggrriiccuullttuurree ssttaarrtteerr
ppaacckkss//ssuubbssiiddiisseedd ffeerrttiilliizzeerr ((ttoo
kkiicckk ssttaarrtt ssmmaallll ffaarrmmiinngg))
hhuummaanniittaarriiaann ppllaann ((ffoorr 22001100)) SSttaattee’’ss rroollee

20. TTTTDD
RRaappiiddllyy ccoolllleecctt eesssseennttiiaall ddaattaa ffoorr ppoolliiccyy
aanndd ppllaannnniinngg.. DDaattaa,, DDaattaa,,
IItt’’ss tthhee DDaattaa ssttuuppiidd!!!!
DDeevveelloopp ssyynneerrggiieess wwiitthh
initiatives/processes/opportunities/actors
FFrraammee sscceennaarriiooss ffoorr ppoovveerrttyy rreedduuccttiioonn
ffrroomm aann aaggrriiccuullttuurree//llooccaall pprroodduuccttiioonn
aapppprrooaacchh
MMiiggrraattiioonn