Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Osaamiskeskittymät
Semelhante a Osaamiskeskittymät (20)
Osaamiskeskittymät
- 1. Monialaiset, digitaaliset ja kokeilevat osaamiskeskittymät -keskustelutilaisuuden koonti 27.11.2015 Yhteistyössä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa
- 2. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti pe 27.11.2015 Monialaiset, digitaaliset ja kokeilevat osaamiskeskittymät -keskustelutilaisuuden. Tapahtuman tavoite oli luoda yhteistä suuntaa, merkitystä ja sisältöjä hallitusohjelman ”osaamiskeskittymien” kärkihankkeen toteutukseen sekä jakaa ajatuksia, kuinka Suomessa tulisi toteuttaa aluekehittämistä. Noin 25 studio-osallistujaa ja 150 etäosallistujaa jakoivat aiheesta näkemyksiään. Tilaisuuden alkuun osallistujat totesivat, että osaamiskeskittymistä puhuttaessa kyse on ajattelutavasta ja toimintakulttuurista eli kuinka Suomen inhimilliset ja taloudelliset voimavarat tuodaan yhteen. Osaamiskeskittymät eivät saisi olla uusi trendisana, joka korvaa aikaisemmin tehdyn strategiatyön esimerkiksi oman maakunnan ”älykkään erikoistumisen strategian” parissa. Vaikka osaamiskeskittymien kärkihanke tarjoaa resursseja muun muassa Tekesin Challenge Finland -ohjelman muodossa, tilaisuuden osallistujien mukaan kärkihankkeen toimeenpanon tulisi ennen kaikkea tarkoittaa uusia kokeiluja ja toimintatapoja siihen, kuinka hallinto, oppilaitokset ja ennen kaikkea kansalaiset voivat paremmin osallistua yhteiseen työhön. Kaikki lähtee pe 27.11.2015 tilaisuuden osallistujien mukaan siitä, että osaamiskeskittymät eli niissä vaikuttavat yksilöt ratkaisevat Suomelle ja maailmalle merkityksellisiä ongelmia. Tämä yhteinen päämäärä auttaa ohjaamaan toimintaa nykyistä paremmin, eivät instrumentit tai keinotekoiset organisaatiorajat.
- 4. Osaamiskeskittymät - mitä ja miksi? Aikaisemmat visiottamat aluekehittämisen linjaukset eivät ole innostaneet yksilöitä. Vaikutus virallisten organisaatioiden ja hankevetoisen aluekehitystyön ulkopuolella on ollut ohutta. Osaamiskeskittymiä ohjaavan ajatuksen taustalla tulisikin aina olla jokin merkityksellinen yhteinen päämäärä, mikä tuo ihmiset yhteen. Tämä on viestittävä selkeästi. Vaikka osaamiskeskittyvät rakentuvat paikallisten vahvuuksien varaan, ne eivät saa olla sisäänpäin kääntyneitä. Osaamiskeskittymien tulisi ratkoa maailman ongelmia ja tarpeita. Ulospäin suuntautuva ajattelutapa asemoi Suomen ja suomalaisten ratkaisujen paikan maailmassa. Mikäli tarve on aito ja osaaminen korkealla tasolla, tekeminen kokoaa taakseen voimavaroja ja halukkaita tekijöitä - myös alueen ulkopuolelta. Asioiden ratkaiseminen yhdistää ihmisiä ja antaa työlle merkityksen, sillä ihmiset haluavat toimia ja korjata asioita. Osaamiskeskittymiä ei voi johtaa perinteisin keinoin. Kuten eräs tilaisuuden osallistuja totesi, “innovaatioekosysteemien orkestrointi ja koordinaatio on kuin kissoja paimentaisi.” "Suomen suhde ulkomaailmaan on rikki.” “Meidän suhde kansainväliseen ympäristöön on muuttunut niin, ettemme ole enää siinä mukana. Jotenkin kv-vuorovaikutus on avattava ja tehtävä aivan erilaisella tavalla. Ei niin, että säilytetään pieniä korjauksia. Tykkönään uusiksi. Nokia ratkaisi aikoinaan maailman kannalta merkittäviä asioita.” Ratkaisuja maailman ja lähiympäristön tarpeisiin
- 5. “Osaamiskeskittymä on passiivinen termi. Se jöllöttää vain jossain. Ei kuulosta sellaiselta, että sitä ei ole perustettu ratkaisemaan ja tuottamaan jotain outcomia, vaikka sellaisia niiden pitäisi olla.” Osaamiskeskittymät tarkoittavat siis ennen kaikkea niissä toimivia ihmisiä, jotka luovat ratkaisuja omalta alueeltaan käsin. Alue ei kuitenkaan ole erillään muusta maailmasta - ihmiset toimivat lähtökohtaisesti erilaisissa verkostoissa, hallinnollisia rajoja kunnioittamatta. "Osaamiskeskittymillä tulisi olla kriittinen massa tietyssä teemassa, mutta monialaisesti. Ei siiloja, vaan huokoiset reunat." Tilaisuus korosti yksilöiden merkitystä; oppilaitokset ja korkeakoulut, yritykset sekä yrittäjyyden erilaiset muodot tulisi nähdä erilaisina juridisina alustoina, joiden kautta yksilöt soveltavat osaamistaan. On käytännössä aivan sama, mistä osaaja saa palkkansa, kunhan hän pystyy joustavasti hyödyntämään osaamistaan tarpeen mukaan. “Mitkä ovat vetoavia voimia, ohjaavia voimia? Ylhäältä päin valitut teemat eivät välttämättä luo vetovoimaa, vaan ihmiset ja ympäristö! Iso kysymys on se, miten tämä yhdistetään valtakunnan suunnittelutoiminnan kanssa? “ Osaamiskeskittymät ovat onnistuessaan magneetti. Innostava ratkaisuja tuottava ympäristö ja siellä käsin vaikuttavat ihmiset houkuttelevat luokseen osaamista sekä voimavaroja muualta.
- 6. Osaamiskeskittymät - miten ne ilmentyvät käytännössä? Koska osaamiskeskittymät perustuvat viime kädessä ihmisten vuorovaikutukseen, fyysiset yhteistyöalustat (esimerkiksi erilaiset co- working ja co-creation -tilat) ovat tärkeässä roolissa osaamiskeskittymien vauhdittajina. Ihmiset ja tiimit kokoontuvat erilaisissa fyysisissä alustoissa tekemään asioita yhdessä; osallistumaan tapahtumiin, tiimiytymään, protoilemaan sekä hakemaan itselleen lisäresursseja. Pelkkä toimistotila ei kuitenkaan riitä. Alustoilla tulisi aina olla tietty teema tai muu konteksti, joka antaa merkityksen ja syyn osallistua toimintaan. Alustojen pitäisi perustua yhteisöllisyyteen ja alhaalta ylöspäin kumpuavaan tekemiseen. Taustalla on oltava tietty taustataho, eräänlainen tuottaja, joka orkestroi ja fasilitoi alustan toimintaa sekä kytkee siellä vaikuttavat tahot ympäristöön. Alustat sallivat sattuman maksimoimisen - eli yllättävät kohtaamiset ja osaamisyhdistelmät. Hyvin toimivat alustat perustuvat usein ”quadruple helix” -malliin, eli ne tuovat yhteen kansalaiset / käyttäjät, yritykset, julkisen sektorin ja oppilaitokset. Otaniemessä sijaitseva Urban Mill on yhdistetty teemallinen tila, yhteisö ja palvelu kaupunki- innovaatioiden synnyttämiseksi: www.urbanmill.org Crazy Town on Jyväskylässä sijaitseva tietotyöläisten yhteisö. Se tarjoaa yhteiset toimintatilat, mutta ennen kaikkea auttaa jäseniään yhdistelemään sekä jakamaan osaamistaan keskenään: www.crazytown.fi
- 7. ”Tuottaminen ja innovaatioiden kuratointi on tärkeä juttu. Täytyy olla yhdistelyä sekä apua ryhmille, jotta ne löytävät toisensa. Ja kun tiimit ovat syntyneet, autetaan niitä aidosti toteuttamaan asioita. Taiteessa se on sitä, että mennään näyttämölle. Tässä tapauksessa sitä, että toteutetaan ratkaisu markkinoilla ja skaalataan se. Luovalla puolella olisi paljon annettavaa managementtiin ja innovaatiotyöhön.” Osaamiskeskittymistä ja niissä toimivista alustoista tulisi löytyä tuottajaosaamista ja tuottajan / kuraattorin roolissa toimivia asiantuntijoita, jotka kokoavat yksilöistä yhteen tiimejä ratkaisemaan aitoja tarpeita ja asiakascaseja, kuljettaen tiimien tuotokset eteenpäin markkinoille. Tuottajalla on oltava näppituntuma siitä, mitkä oikeat tahot kannattaa yhdistellä mihinkin toimeksiantoon oikeana hetkenä, ei liikaa tai liian vähän: • tarpeiden tunnistaminen • osaamisen kuvaaminen • tekijöiden yhdistely • taito ohjata ja tukea tiimiä eteenpäin Osaamiskeskittymissä toimivat tiimit ovat siis eräänlainen ”adhokratia”: • erilaiset tiimit saattavat syntyvä ja kuolla tarpeen mukaan, ei välttämättä ole pysyviä rakenteita • notkeus ja ketteryys • osallistutaan yksilöinä, ei organisaatioina • ei vain julkisia tahoja, vaan yksityis-julkisia -yhteenliittymiä • tällainen toimintatapa on ollut vuosikaudet yleistä pienillä asiantuntijayrityksissä sekä luovilla aloilla
- 8. Mitä osaamiskeskittymät tarkoittavat henkisesti? “Palaan vielä ajatukseen osaamiskeskittymistä magneetteina. Pääasia minkä opin Piilaaksosta on ettei luovuutta ei voi johtaa. Haasteiden ratkaiseminen määrittää luovia ihmisiä.” “Suomen vahvuus on ihmisten välinen luottamus. Miksi emme hyödynnä sitä? Miksei hallinto luota tekijöihin? Miki emme luota ihmisten haluun tehdä? ”Rohkeat, luovat ihmiset ovat magneetteja. Annetaan tilaa heille! Tilaa toteuttaa itseään ja kerätä yhteisöjä ympärilleen.” Onnistuneiden osaamiskeskittymien kulttuuri on salliva, avoin, vapaa ja erilaisia ihmisiä houkutteleva; se innostaa kokeiluihin eikä tyrmää ehdotuksia. Pienillä paikkakunnilla täytyy olla ihmisillä tekemistä ja kykyä mahdollisuuksien näkemiseen sekä kannustusta ideoiden toteuttamiseen. Kaikkien kansalaisten tulisi olla mukana, ei vain korkeasti koulutettujen. Kaikkea ei pidä tai tarvitse suunnitella. Esimerkiksi AaltoES (sekin eräänlainen alusta) syntyi siitä, että opiskelijoiden annettiin vallata tyhjillään oleva rakennus ja täyttää se toiminnalla. Mitä osaaaminen tarkoittaa osaamiskeskittymissä? Ihmisten kyky soveltaa asioita käytäntöön ratkaisee osaamiskeskittymien onnistumisen, ei vain koulutustaso. ”Osaamista, ei tutkintoja” mainittiin useamman kerran tärkeänä ohjenuorana. Osaamisen näkökulmasta tulisi myös muistaa urien monimuotoisuus tulevaisuudessa. Aikuisella voi olla viisi täysin erilaista ammattia oman uransa aikana. Ennakoinnin sijaan tulisi tarjota kykyä soveltaa osaamista eri aiheissa ja aloilla. Ei myöskään saisi unohtaa toisen asteen ammattioppilaitosten roolia. Niillä on paljon osaamista ja käytäntöjä, joista korkeakoulut voivat ottaa oppia esimerkiksi työn opinnollistamisessa ja aikaisemmin hankittujen taitojen tunnustamisessa. 2. asteen ammatillisen opetuksen rooli on tärkeä varsinkin pienillä paikkakunnilla. Niiden kouluttamat ihmiset usein tunnistavat ja toteuttavat arjen innovaatiot.
- 9. Koska yksilöt ja heidän osaamisensa ovat osaamiskeskittymien keskiössä (eivät organisaatiot), kaikki kansalaiset tulisi valjastaa mukaan innovaatiotoimintaan - ei vain nykyinen murto-osa virallisista hankeorganisaatioista. “Miten osaamiskeskittymiin hypätään mukaan? Tullaan kokeilemaan asioita? Osa-aikainen yrittäjyys tehdään hallituksen toimenpiteillä vaikeammaksi. Tämmöisissä kohdissa olisi tarkka paikka miettiä, mitä uusi työelämä tarkoittaa.” ”Olisi konkreettista tuoda suurempi osa ihmisiä mukaan innovaatiotoimintaan.” “Miljardi ihmistä saapuu markkinoille, tulee ruokkimaan jakamistaloutta.”
- 10. Mitä hallinto voi tehdä? “Osaamiskeskittymä ei ole hallinnon rakenne eikä siitä tulisi tehdä sellaista” • Ajatus osaamiskeskittymistä tarkoittaa aluehallinnolle nykyistä vahvempaa ”lennonjohtaja”-roolia, jolla on tilannekuva hallussa sekä kykyä koota tiimejä, toimia tuottajana ja vivuttaa kotimaan näyttöihin perustuvaa kansainvälistä hankerahoitusta Suomeen. • ”Nostetaan kehittämistyön tavoitetasoa ja hankkeiden riskinottoa. Epäonnistua saa! Ei pelata liian turvallisuushakuisesti.” • ”Poistetaan hanketyöstä ajatustapa, että kaikki tulokset tulisi suunnitella valmiiksi etukäteen, jotta saa hankerahoituksen.” • ”Lopetetaan kontrollointi - kaikkea ei voi kontrolloida. Tulisi luottaa ihmisiin ja sallia enemmän.” • Sallitaan ja mahdollistetaan erilaiset työn tekemisen tavat: epäperinteiset työsuhteet, osa-aikainen työ, mahdollisuus hypätä toiseen työtehtävään väliaikaisesti. • Osaajat vaihtoon ja ihmiset oppimaan sitä kautta: yli hallinnonrajojen ja organisaatiorajojen tapahtuva henkilöstövaihto ja työsuhteet, jossa monta työnantajaa (vrt. Lapin kokemukset) • ”Voucheri-kokeilut yrityksille” - suoraviivainen instrumentti yrityksille,kehittämistyön hankkimiseksi, perinteisten yritystukien ja -hankkeiden tilalle CASE DARPA: Esimerkiksi yhdysvaltain armeijan Tekes-vastine DARPA perustuu vahvalla visiolla johtamiseen. Sen autonomiset ohjelmajohtajat keskittyvät alussa vahvan vision luomiseen, minkä jälkeen he houkuttelevat parhaat yksilöt ja inhimillisen osaamisen (ei organisaatioita) toteuttamaan visiotaan. Ohjelmien tavoitteet ovat liki mahdottomia saavuttaa ja vain harva ohjelma onnistuu niissä. Onnistuessaan ratkaisut kuitenkin mullistavat maailman. Myös “epäonnistumisten” sivutuotteena syntyy usein jotakin merkittävää.
- 11. Mitä hallinto voi tehdä - ajatuksia hanketyöhön • Hanketietokannat avoimiksi: Vaikka esimerkiksi rakennerahastohankkeiden hakemukset ja suunnitelmat ovat julkisia dokumentteja, ne pidetään piilossa. • Julkisen rahan käyttöliittymät ja jakoperusteet uusiksi? Esimerkiksi rakennerahastohankkeita hakee ja toteuttaa hyvin kapea joukko samoja tahoja vuodesta toiseen (korkeakoulut, oppilaitokset, aluekehittäjät). Tulisiko hankkeiden toteuttajajoukkoa monipuolistaa? • Hankkeiden tulisi rakentua entistä enemmän tiimien varaan ja huomioida tuottajaosaaminen. Ei luoteta siihen, että yksi organisaatio osaa tai kykenee toteuttamaan asian, vaan varmistetaan että hanke hyödyntää aina tarpeen mukaan erilaista osaamista. • Kokonaiskuvan luominen tavoiteltavan muutoksen kautta: yhteinen tavoite ja tavoiteltava muutos (hyvinvointia Suomeen, ratkaisuja maailmalle) yhdistää kaikkea julkista kehitystoimintaa, mutta käytännössä strategia-, ohjelma- ja instrumenttilähtöisyys puheissa ja papereissa ohjaa ajattelua siiloihin - rahoittajien tulisi ohjata ajattelemaan kokonaisuuksia / portfolioita; ei toimia instrumenttilähtöisesti - esimerkiksi maaseutuohjelma nimestään huolimatta on aluekehittämistä, innovaatiotoimintaa ja yritysten kasvun edistämistä - kehitystyötä voi yhtä lailla tehdä sen avulla kuin rakennerahastoilla tai Tekesillä; lopputavoitteen näkökulmasta ei ole mitään väliä, millä julkisella rahoitusinstrumentilla kehitystyö tehdään “Mä pelkään, että osaamiskeskittymistä tulee jälleen yksi rahasäkki, josta rahoitetaan hankkeita. Sitten meillä on jälleen koossa taas todella kapea porukka, joka hakee hankkeita. Todellisuudessa se ideapooli, joka hakee rahoitusta on nyt todella kapea. Pitäisikö miettiä käyttöliittymä julkishallinnon kehitysrahoitukseen täysin uusiksi?”
- 12. Mitä koulutus ja kulttuuri voivat tehdä? • Ajattelutavan muutos: ”Nyt me mietitään ’educationia’ siitä näkökulmasta, että me tehdään sitä itsellemme omiin tarpeisiin. Mitä jos me tuotettaisiin sitä maailmalle ja maailman tarpeisiin? Syntyisikö tästä ajaatteluntavasta jotakin uutta?” • Osaamista, ei tutkintoja. Ihmisillä on monta eri alaa: “Nuori tulee tekemään viisi alan vaihtoa uransa aikana, navigoiden eri tasoilta toiselle. Näyttää, että työelämässä yhä enemmän tällaista jatkossa. Tarve ajatella asiaa laajemmin tästä kulmasta.” • Tuottajaosaamista sekä luovien alojen menetelmien kouluttamista ja soveltamista innovaatiotoiminnan johtamiseen • 2. aste ja korkeakoulut yhteen enemmän: toimivat käytännöt (opinnollistaminen, osaamisen tunnistaminen), rooli arjen innovaatiotyössä ja ihmisten monenlaisten urien mahdollistamisessa • Yhtenäisempi ohjaus eri koulutusasteille, opetushallituksen ja OKM:n selkeämpi roolijako • Esitettyjä ideoita: avoimen yliopiston TKI-kurssit, kansalaisjärjestöt tarjoamaan ratkaistavia ongelmia korkeakouluille, sujuvammat sekä ketterämmät käytännöt korkeakoulujen asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämiseksi pienissä toimeksiannoissa • iTUTKA-hankkeelta on tulossa mielenkiintoisia avauksia ja ehdotuksia kokeiluiksi kuinka vahventaa korkeakoulujen tutkimuksen vaikuttavuutta (kuvassa Antti Hautamäki, JY)
- 13. Mitä kaupungit ja kunnat voivat tehdä? • Kehittäminen siirtyy entistä enemmän neljän seinän sisältä laboratorioista ja living labeista aitoon elinympäristöön kaupunkeihin ja kuntiin. • Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat merkittävä keino luoda edelläkävijyyttä, referenssejä, kontakteja ja osaamista suomalaisille yrityksille. • Espoon Länsimetro esimerkkinä: Uuden länsimetron rakentamisesta menee pelkkään infraan 2 miljardia euroa, 18 miljardia kokonaisuuteen. Sen ympärille voi rakentaa varhaisia asiakkuuksia, esimerkiksi aiheissa kuten erilaiset asemanseudut uusien ratkaisujen demo- ja pilotointialustana, avoimen datan ja MaaS-palveluiden tuottaminen, kansalaisten hyvinvointipalvelut, jne. (c) Espoon kaupunki
- 14. Hae kaikki tilaisuuden materiaalit osoitteesta: http://bit.ly/okm-osaamiskeskittymat Koonti: Toni Pienonen toni.pienonen@businessarena.fi Business Arena Oy Yhteistyössä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa