1. UUSI, PAREMPI IHMINEN?
Arvojen rooli tulevaisuuksientutkimuksessa
Anita Rubin

2. Ossip Flechtheimin futurologia
Flechtheim (1943) uskoi, että uuden tieteen — futurologian — tehtävä on
vaikuttaa siten, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys ja nykyhetki:
ongelmat on ratkaistu ja uusia ratkaisuja voidaan rakentaa sille
kehityskulkujen pohjalle, joka tulee näkyväksi tutkimuksen kautta.
Futurologian avulla voitaisiin
• estää sodat;
• poistaa nälkä ja kurjuus maailmasta;
• kamppailla riistoa vastaan;
• demokratisoida yhteiskunta;
• lopettaa luonnon riistokäyttö, ja
• taistella vieraantumista vastaan.
Näin luodaan vähitellen Homo Humanus, uusi parempi ihminen
2

3. Flechtheimin perusoivallukset
Ossip Flechtheimin futurologian neljä perusoivallusta:
• Ongelmien ymmärtäminen maailmanlaajuisiksi;
• Kompleksisuus ja systeeminen maailmankäsitys (mitään em.
ongelmaa ei voida ratkaista vain yhtä osa-aluetta korjaamalla);
• Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ymmärtämällä nykyhetkeä;
• Moraalinen ja eettinen näkemys, maailmanparannus
3

4. Mannermaa (1993): teknokraattinen ja
humanistinen tulevaisuuksientutkimus
Teknokraattinen tulevaisuuksientutkimus:
• Pyrkimys tieteellisyyteen positivistisessa mielessä;
• Pyrkimys objektiivisuuteen  reduktionismi (tietoa saadaan
pirstomalla tutkittava kohde pieniin osiin);
• Tulevaisuus menneisyyden suorana jatkeena;
• Kvantitatiivisuus, matemaattinen
tarkkuus, mallintaminen, trendiennusteet 
”ennustaminen”, todennäköisin kehityskulku;
• Arvopäämäärien itsestäänselvyys ja kyseenalaistamattomuus
 ei arvokeskustelua;
• Erityisesti 1950-1970-luvuilla tärkeä

5. Teknokraattinen ja humanistinen
tulevaisuuksientutkimus (jatk.)
Humanistinen tulevaisuuksientutkimus:
• Pyrkimys ilmiöiden subjektiivisuuden (mielellisyyden) korostamiseen
 subjektiivisen näkökulman hyväksyminen;
• Rationaalisen ennustamisen sijasta tutkimuksessa korostuu ei-
tiedollinen luonne ja ”tulevaisuuden tekeminen”;
• Monet mahdolliset maailmat, vaihtoehtoiset tulevaisuudet
 skenaarioajattelu
• Kvalitatiivinen
tutkimusote, systeemiajattelu, kompleksisuus, kaaosteoria, ekologinen
tietoisuus
• Kehityksen arvopäämäärien ja kriteerien kyseenalaistaminen ja
tutkimus (erityisesti kriittinen tutu ja CLA);
• Tutun ymmärtäminen keinona lisätä vuorovaikutusta ja
yhteisymmärrystä tulevan kehityksen pohtimisessa
(stategiatyöskentely, yhteisölliset ja voimaannuttavat menetelmät
kuten esim. Jungkin tulevaisuusverstas);
• 1960-luvulta eteenpäin.

6. Tutkimuksen tiedonintressit
Tekninen tiedonintressi
Praktinen, tulkitseva
(hermeneuttinen)
tiedonintressi
Tutkimus-
ongelma
Kriittinen
tiedon-
intressi
Intuitio
Lähde: P. Kyrö, www.metodix.fi
6

7. Tekninen tiedonintressi
Etsii sellaista tietoa, jota voidaan käyttää selittämään tutkimuskohdetta ja/tai
kontrolloimaan sen käyttäytymistä ja toimintaa sen luonnollisessa ympäristössä.
Tutu-menetelmät: Empiirinen ja kokeellinen tiedon kerääminen ja analyysi,
trendianalyysit ja –ekstrapolaatiot; tilastolliset menetelmät, mallintaminen;
skenaariotekniikat, havainnointimenetelmät, laboratoriomenetelmät yms.
Tavoite: tekninen toteutus.
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: objektiivisuus, arvoneutraalius.
Arvojen tutkiminen: Toimijan (omat) valinnat ovat riippuvaisia siitä, miten
menneistä kehityskuluista ja nykyhetkestä hankitusta aineistosta saatu eksakti
tieto heijastuu mahdollisissa tulevaisuuksissa. Tämä valintaprosessi nähdään itse
tulevaisuuksien etsimisen ja analyysin kanssa erillisenä kokonaisuutena.
Vastausta etsitään kysymyksiin
• Mikä on tämän kyseessä olevan tutkimusongelman/ilmiön toden- näköinen
tulevaisuus?
• Liittyykö siihen jokin ongelma?
• Jos liittyy, kuinka se voidaan ratkaista?
7

8. Praktinen (tulkitseva, hermeneuttinen)
tiedonintressi
Pyrkii ymmärtämään tutkimusongelmaa tai ilmiötä inhimillisestä
näkökulmasta.
Tutu-menetelmät: tulkitsevat tiedonkeruun ja analyysin menetelmät, esim.
tulevaisuudenkuvien analyysi, arvoanalyysit, SSM, delfoi,
skenaariomenetelmät jne.
Tavoite ja arvojen tutkiminen: ilmiön merkitys; toimijoiden valinnat ja
käyttäytymisen syyt, odotukset, arvot ja preferenssit. Tutkimusongelmaan
liittyviä arvoja koskevaa tietoa hankitaan perustuen eri tulkintoihin ja
käytäntöihin.
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: pluralismi, eri tulkintojen välinen
tasa-arvo
Vastausta etsitään kysymyksiin
• Kuinka voimme saavuttaa laajemman ymmärryksen tutkimuksen
kohteena olevasta, tulevaisuutta koskevasta ilmiöstä/asiasta?
• Millaisia eri tulkintoja/käsityksiä tästä ilmiöstä/asiasta on?
8

9. Kriittinen tiedonintressi
Keskittyy tutkimuskohdetta koskevien subjektiivisten käsitteiden ja havaintojen
taustalla oleviin ilmiöihin (valtasuhteet, poliittiset ja sosiaaliset syyt valintojen
taustalla, ei-ilmaistut ennakkoasenteet, tarpeet, odotukset jne.)
Tutu-menetelmät: CLA, toimintatutkimus, skenaariotyöpajat, joskus delfoi
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Vapautuminen sovinnaisista
käsityksistä ja totutusta ajattelusta, jotta löytyisi uusia näkökulmia ja avautuisi
täysin mahdollisuuksia. Normatiivisuus.
Tavoite: muutos, kehitys
Vastausta etsitään kysymyksiin:
• Kuinka voimme vapautua ennakko-oletuksista ja sisäänrakennetuista,
tiedostamattomista, omaksutuista uskomuksista?
• Kuinka voimme avata aidosti uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia?
9

10. Intuitioon ja mielikuvitukseen perustuva
tiedonintressi
Perustuu tutkijan/toimijan omiin subjektiivisiin tuntemuksiin,
kokemukseen, osaamiseen, lahjakkuuteen, hiljaiseen tietoon, kieleen,
arvoihin ja kulttuuriin jne.
Tutu-menetelmät: kaikki
Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Käsitys siitä, että kaikki tieto
(myös tieteellinen) perustuu pohjimmiltaan intuitioon ja on luonteeltaan
subjektiivista ja siten arvolähtöistä.
Tavoite: On luonteeltaan luovaa ja toimii “liimana” kaikkien kolmen muun
tiedonintressin taustalla.
Vastausta etsitään kysymykseen:
• Kuinka voimme hyödyntää mielikuvitusta ja luovuutta rohkeasti ja uutta
luovasti tulevaisuuden mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen
ymmärtämisessä, avaamisessa ja kuvaillussa?
10

11. Kolme mielikuvituksen tyyppiä
Looginen mielikuvitus
• Nykytrendien ekstrapolaatio
• Kritiikki  tilaa uusille ajatuksille
• Paljastaa sen, mikä on väärin
Kriittinen mielikuvitus
• Etsii rakenteellisia heikkouksia nykytilasta  luo viitekehyksen
vaihtoehtoisille tulevaisuuksille
• Paljastaa sen, miksi asiat ovat väärin
Luova mielikuvitus
• Tuo esiin täysin uusia asioita
• Irtautuu radikaalisti olemassaolevasta ajattelusta ja
käsitemaailmasta  avaa tien jollekin täysin uudelle tulla esille.
11

12. Utopia- ja dystopia-ajattelu
Platonista Thomas Moreen, Francis Baconista 1800-luvun utopisteihin ja
nykyajan science fiction –kirjallisuuteen…
Utopian ja dystopian luonne:
• Tulevaisuudenkuva (tai skenaario) rakennetaan pohjautuen vankasti
nyt-hetkeen.
• Molemmat ovat aina nykyhetken tilanteen kritiikkejä:
Utopia: kaikki se, minkä nähdään olevan väärin tai huonoa tässä ja
nyt, kuvataan korjatuksi utopiassa  kritiikki kohdistuu
nykyhetkeen.
Dystopia: kaikki mikä on nyt hyvin, on dystooppisessa
tulevaisuudessa huonosti  kritiikki kohdistuu tulevaisuutta
koskeviin suunnitelmiin tms..

13. Visiointi
Pohjautuu tiedollisesti kaikkiin neljään tiedonintressiin sekä
utopia-/dystopia-ajatteluun
 utopian tekemistä todeksi
Liittää sekä tutkimuksen avulla saatavan tiedon, sen pohjalta
tehtävän parhaan mahdollisen tulevaisuuskuvan luomisen
että konkreettisen toteuttamisen toisiinsa.
 esim. strategiahankkeet, ennakointiprojektit yms.

14. Arvolauseiden arvioinnin kriteerit
Ollakseen tieteellisesti pätevä arvolauseen
1. olisi oltava objektiivisesti varteenotettava:
• Arvolause on tosi, jos sitä tukee riittävän vakava (raskauttava) empiirinen
todistus (siis ei pelkkä subjektiivinen mielipide vaan sille on
ulkoista, riippumatonta näyttöä, vakavasti otettavia tieteellisiä todisteita)
2. perustelujen tulee olla viittauksellisesti merkityksellisiä:
• Todistus käsittelee samaa asiaa ja aihetta kuin arvolause.
3. tulee olla kausaalisesti relevantti:
• Todistavan väitteen täytyy käsitellä syytä arvoväitteen ilmaisemalle asiantilalle.
4. tulee olla kausaalisesti itsenäinen eli riippumaton todistuksesta:
• Todisteiden tulee olla ajallisesti alkuperäisen väitteen jälkeen (= selkeä ja
looginen, yksisuuntainen syys-seuraussuhde), muuten päädytään
kehäpäätelmiin.
5. väittämä tulee voida testata tieteellisesti (objektiivisesti varteenotettava
yritys kumota väittämä tieteellisten testien avulla).
(Keekok Lee)
14