1. La MMaanniiffeessttaacciióónn ddeell
EEssppíírriittuu
FFrruuttooss ddeell EEssppíírriittuu:: PPrriimmeerr EEssttuuddiioo
AAmmoorr,, GGoozzoo yy PPaazz
Iglesia Bíblica Bautista
Aguadilla, PR

2. BBoossqquueejjoo TTeemmááttiiccoo
 ¿QQuuéé eess eell EEssppíírriittuu SSaannttoo??
– AAnntteess ddee llaa EErraa ddee llaa IIgglleessiiaa
– PPrroommeessaa ddee uunnaa EErraa NNuueevvaa
– EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo eenn llaa IIgglleessiiaa
 NNuueevvaa CCrreeaacciióónn eenn CCrriissttoo
 FFrruuttoo ddeell EEssppíírriittuu
– AAmmoorr,, GGoozzoo,, PPaazz

3. EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo
(1 Cor. 2) 11 Porque ¿quién de los
hombres sabe las cosas del hombre,
sino el espíritu del hombre que está
en él? Así tampoco nadie conoció las
cosas de Dios, sino el Espíritu de
Dios. 12 Y nosotros no hemos recibido
el espíritu del mundo, sino el Espíritu
que proviene de Dios, para que
sepamos lo que Dios nos ha
concedido

4. EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo
 DDiiooss hhaaccee SSuu EEssppíírriittuu aacccceessiibbllee ppaarraa
qquuiieenneess ssee aarrrreeppiieenntteenn ddee ssuu vviiddaa
ppaassaaddaa ((HHeecchhooss 22::3388)) yy ssoonn
sseeppuullttaaddooss ccoonn CCrriissttoo eenn eell bbaauuttiissmmoo
((CCooll 22::122))..
 EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo,, eennttoonncceess,, nnooss
rreennuueevvaa ((TTiittoo 33::55)) yy ssiirrvvee ddee gguuííaa ((JJuuaann
166::133))..
 AAqquueell qquuee ttiieennee eell EEssppíírriittuu ppooddrráá
ccoonnffiirrmmaarrlloo;; eell EEssppíírriittuu fflluuiirráá ddee ssuu

5. EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo
 EEss iimmppoorrttaannttee pprrooccuurraarr mmaanntteenneerr
ccoonnttaaccttoo ccoonn eell EEssppíírriittuu SSaannttoo yy nnoo
ccoonnttrriissttaarrllee ((SSaallmmooss 551::11;; EEffeessiiooss
44::3300))..
 QQuuiieenn ssee mmaannttiieennee eenn eell EEssppíírriittuu
((AAppooccaalliippssiiss 1::100)) oobbtteennddrráá ddee ssuu ffrruuttoo
((GGáállaattaass 55::2222))..

6. EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo
 AAnntteess ddee llaa EErraa ddee llaa IIgglleessiiaa
– EExxiissttiióó ddeessddee eell PPrriinncciippiioo ((GGeenn.. 1::1--22))..
– DDiioo ffoorrmmaa aa llooss CCiieellooss ((JJoobb 2266::133))..
– LLuueeggoo qquuee AAddáánn yy EEvvaa vviioolleennttaarraann llaass
nnoorrmmaass eexxppuueessttaass ppoorr DDiiooss,, ÉÉll ssee
ccoommuunniiccaarrííaa ccoonn llaa hhuummaanniiddaadd ppoorr mmeeddiioo
ddee pprrooffeettaass iinnssppiirraaddooss ppoorr SSuu EEssppíírriittuu
SSaannttoo ((22 PPeeddrroo 1::2200--221))..
– AAúúnn ccoonn pprrooffeeccííaa ssuu ppuueebblloo aanndduuvvoo ddee
eessppaallddaass aall SSeeññoorr ((ZZaaccaarrííaass 77::11--144))..

7. EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo
 PPrroommeessaa ddee uunnaa EErraa NNuueevvaa
– EEnn eell ppllaann DDiivviinnoo eessttaa eell ccaammbbiiaarr aa llaa
hhuummaanniiddaadd,, ddáánnddoollee uunnaa nnuueevvaa
ooppoorrttuunniiddaadd ddee ccuummpplliirr ccoonn SSuuss
mmaannddaattooss ((EEzzeeqquuiieell 3366::2266--2288;; IIssaaííaass
5599::2200--2211;; JJooeell 22::2288--2299))..
– PPrroommeessaa ddee nnuueevvoo ppaaccttoo uunniivveerrssaall
((JJeerreemmííaass 3311::3311--3344;; EEzzeeqquuiieell 3399::2255--2299))..

8. EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo
 EEll EEssppíírriittuu SSaannttoo eenn llaa IIgglleessiiaa
– NNooss ccoonnffiirrmmaa qquuee ssoommooss hhiijjooss ddee DDiiooss
((RRoommaannooss 88::1144--1177))..
– MMoorraa eenn eell ccrreeyyeennttee ((RRoommaannooss 88::88--1111))
– NNooss aayyuuddaa aa ccoommpprreennddeerr ccaabbaallmmeennttee llaass
SSaannttaass eessccrriittuurraass ((11 CCoorriinnttiiooss 22::1122--1133;;
JJuuaann 1166::1133))..
– PPuueeddee sseerr rreessiissttiiddoo ((SSaannttiiaaggoo 33::1133;; TTiittoo
11::1166;; 11 PPeeddrroo 1144::1155))..

9. NNuueevvaa CCrreeaacciióónn eenn
CCrriissttoo
 AAll sseerr ttrraannssffoorrmmaaddooss ppoorr eell EEssppíírriittuu
SSaannttoo,, ‘‘nnooss rreevveessttiimmooss eenn CCrriissttoo’’
((CCoolloosseennsseess 33::99--1100;; GGáállaattaass 33::2266--2277;;
CCoolloosseennsseess 11::2277;; 22 CCoorriinnttiiooss 55::1177))..
 TTeenneemmooss uunnaa ggrraann rreessppoonnssaabbiilliiddaadd
qquuee ccuummpplliirr ((EEffeessiiooss 44::2222--2244;;
CCoolloosseenn--sseess 33::1122--1144))..
 DDeebbeemmooss iimmiittaarr aa CCrriissttoo ((11 JJuuaann 33::33;;
SSaannttiiaaggoo 33::1177;; FFiilliippeennsseess 22::55))..

10. FFrruuttoo ddeell EEssppíírriittuu
 AAll aannddaarr ccoommoo JJeessuuccrriissttoo aanndduuvvoo,, yy aall
ppeerrmmiittiirrnnooss sseerr gguuiiaaddooss ppoorr eell EEssppíírriittuu
SSaannttoo,, sseerreemmooss ppaarrttiicciippeess ddeell ffrruuttoo ddeell
EEssppíírriittuu.. MMeeddiiaannttee ddiicchhoo ffrruuttoo sseerráá
eevviiddeennttee llaa pprreesseenncciiaa ddeell EEssppíírriittuu SSaannttoo
eenn nnuueessttrraa vviiddaa ((MMaatteeoo 77::1177--1188))..
 ““……MMááss eell ffrruuttoo ddeell EEssppíírriittuu eess aammoorr,,
ggoozzoo,, ppaazz,, ppaacciieenncciiaa,, bbeenniiggnniiddaadd,,
bboonnddaadd,, ffee,, mmaannsseedduummbbrree,,
tteemmppllaannzzaa……”” ((GGáállaattaass 55::2222--2233))

11. Fruto ddeell EEssppíírriittuu
AAmmoorr,, GGoozzoo yy PPaazz

12. AAmmoorr
 EEll AAmmoorr eess llaa eesseenncciiaa ddeell ccaarráácctteerr ddee
DDiiooss,, ““DDiiooss eess AAmmoorr”” ((11 JJuuaann 44::88))..
 ““EEnn eessttoo ccoonnoocceerráánn ttooddooss qquuee ssooiiss
MMiiss ddiissccííppuullooss,, ssii ttuuvviieerreeiiss aammoorr llooss
uunnooss ccoonn llooss oottrrooss”” ((JJuuaann 1133::3355))..
 ““...... PPoorrqquuee eell aammoorr ddee DDiiooss hhaa ssiiddoo
ddeerrrraammaaddoo eenn nnuueessttrrooss ccoorraazzoonneess ppoorr
eell EEssppíírriittuu SSaannttoo ......”” ((RRoommaannooss 55::55))..

13. AAmmoorr
QQuuéé eess QQuuéé NNOO eess
SSuuffrriiddoo EEnnvviiddiioossoo
BBeenniiggnnoo JJaaccttaanncciioossoo
HHoonneessttoo VVaanniiddoossoo
TTooddoo lloo ssuuffrree MMaallhheecchhoorr
TTooddoo lloo ccrreeee EEggooííssttaa
((eeggoocceennttrriissttaa))
TTooddoo lloo eessppeerraa IIrrrriittaabbllee
TTooddoo lloo ssooppoorrttaa RReennccoorroossoo
EEtteerrnnoo IInnjjuussttoo

14. AAmmoorr
 QQuuéé NNOO eess::
– NNoo eess jjaaccttaanncciioossoo –– nnoo aallaarrddeeaa
ffaallssaammeennttee ((SSaannttiiaaggoo 44::1133-1177))..
– NNoo eess vvaanniiddoossoo –– ((fusioo) se traduce
«hinchado» (1 Cor. 4:6).
– No es malhechor (no hace nada
indebido) – no es indecoroso
– No es egocentrista (no busca lo suyo) –
buscar siempre el bien de los demás (1
Corintios 10.23–33).

15. AAmmoorr
 QQuuéé NNOO eess::
– NNoo eess eennvviiddiioossoo –– nnoo aaccttúúaa mmoottiivvaaddoo ppoorr
llaa rriivvaalliiddaadd oo llaa ccoommppeetteenncciiaa ((Hechos
17:1–9)
– No es irritable (no se irrita) – impedir que
los demás nos inciten fácilmente a la ira.
– No es rencoroso – (Lucas 23:34))
– NNoo eess iinnjjuussttoo ((nnoo ssee ggoozzaa ddee llaa iinnjjuussttiicciiaa))
–– rehusamos a sentir satisfacción por
algún tipo de maldad (Ro. 12:9).

16. AAmmoorr
Ref. Logos Library
System
El Pueblo del Espíritu

17. GGoozzoo
 EEll GGoozzoo ddeell ccrreeyyeennttee eessttáá eenn eell rreeggoocciijjoo
((““aalleeggrrííaa ppeerrmmaanneennttee””)) ddee ssaabbeerr qquuee ssee
eess ssaallvvoo//jjuussttiiffiiccaaddoo eenn CCrriissttoo JJeessúúss
SSeeññoorr nnuueessttrroo ((LLuuccaass 1100::2200))..
 EEss aaddeemmááss eell eeffeeccttoo qquuee ccrreeaa eell aammoorr
eennttrraaññaabbllee ddee Diiooss ((RRoo.. 88::3388-339))..

18. GGoozzoo
 SSee mmaanniiffiieessttaa aall::
– Deessccuubbrriirr llaa vvoolluunnttaadd ddee Diiooss ((MMtt.. 22::1100))..
– SSaaccrriiffiiccaarrssee ppoorr ccaauussaa ddee CCrriissttoo ((MMtt.. 1133::4444))..
– TTeessttiiffiiccaarr ppoorr CCrriissttoo ((LLuuccaass 1100::1177))..
– TTeenneerr eennccuueennttrroo ppeerrssoonnaall ccoonn CCrriissttoo ((LLuuccaass
2244::5522))..

19. GGoozzoo
 SSee ffoorrttaalleeccee eenn llaa pprruueebbaa::
2 Hermanos míos, tened por sumo gozo
cuando os halléis en diversas pruebas,
3 sabiendo que la prueba de vuestra fe
produce paciencia. (Stg. 1:2).

20. GGoozzoo
 PPeerrmmaanneeccee aa ppeessaarr ddee::
– SSuuffrriimmiieennttoo ((22 CCoo.. 11::88))
– LLllaannttoo ((JJnn.. 1111::3333--3355))
– TTeennttaacciióónn ((HHeebb.. 22::1188))

21. PPaazz
 Paz, eirene. Un estado de reposo,
quietud y calma; una ausencia de
lucha; tranquilidad. Generalmente
denota bienestar perfecto. Eirene
incluye relaciones armoniosas entre
Dios y los seres humanos, entre las
personas, naciones y familias. Jesús,
como el Príncipe de Paz, da paz a
aquellos que le invocan en busca de
salvación personal. (Ref. Logos).

22. PPaazz
 Jesús da paz (Juan 14)
27 La paz os dejo, mi paz os doy; yo
no os la doy como el mundo la da.
 PPaazz ccoonn DDiiooss ((RRoommaannooss 55))
1 Justificados, pues, por la fe,
tenemos paz para con Dios por medio
de nuestro Señor Jesucristo.

23. PPaazz
 DDiiooss pprroovveeee ppaarraa llaa ppaazz ((CCooll.. 11::2200))..
 EEll aammoorr nnooss ppeerrmmiittee aallccaannzzaarr llaa ppaazz
((SSaallmmooss 111199::116655))
“Mucha paz tienen los que aman tu ley,
Y no hay para ellos tropiezo.”
 “Bienaventurados los pacificadores,
porque ellos serán llamados hijos de
Dios” (Mateo 5:9).