SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 12
Baixar para ler offline
Fysiikan	
  sähköisestä	
  
ylioppilaskokeesta	
  
Leena	
  Partanen	
  
Ylioppilastutkintolautakunnan	
  jäsen	
  	
  	
  
LUMATE:n	
  koulutusiltapäivä	
  9.11.2016	
  
Sisältö	
  
1.  Sähköisen	
  yo-­‐kokeen	
  rakenne	
  luonnonFeteellisissä	
  aineissa	
  
2.  Millaisia	
  Fetoteknisiä	
  taitoja	
  kokelaan	
  odotetaan	
  osaavan	
  
kokeessa?	
  
Koetila
Sähköisistä	
  kurssikokeista	
  
Ylioppilastutkintolautakunta	
  kehiIää	
  kahta	
  sähköistä	
  koejärjestelmää:	
  
•  DigabiOS-­‐käyIöjärjestelmä	
  sähköisiä	
  ylioppilaskirjoituksia	
  varten	
  
•  AbiO-­‐kurssikoejärjestelmä,	
  jota	
  voi	
  käyIää	
  sähköisten	
  kurssikokeiden	
  
pitämiseen	
  
Kaavojen	
  kirjoitus	
  ei	
  onnistu	
  AbiFn	
  tämän	
  hetkisellä	
  vastauseditorilla,	
  
joten	
  sähköiseen	
  kokeeseen	
  vastaamista	
  täytyy	
  harjoitella	
  muilla	
  tavoin.	
  
Kaavaeditori	
  tulee	
  myöhemmin.	
  Editorissa	
  toimivat	
  todennäköisesF	
  
LaTeX-­‐	
  tai	
  AsciiMath-­‐merkinnät.	
  
hIps://digabi.fi/2016/11/miten-­‐sata-­‐mahtuu-­‐kuuteenkymmeneen/	
  
	
  
Esimerkkejä	
  sähköisten	
  fysiikan	
  kurssikokeiden	
  pitämisestä:	
  
•  RiiIa	
  Salmenojan	
  ohjeet	
  ja	
  esimerkit	
  Peda.net-­‐ympäristön	
  käytöstä:	
  
hIp://fyoppi.blogspot.fi/	
  
•  AbiO-­‐kokeena,	
  muIa	
  vastaukset	
  laaditaan	
  esimerkiksi	
  
laskinohjelmalla	
  ja	
  liitetään	
  kuvaFedostona.	
  Esim.	
  Markku	
  Parkkosen	
  
ratkaisuja	
  Nspirellä	
  
hIp://nspire.fi/yo-­‐kirjoitukset/ratkaisuja-­‐nspirella/	
  
LuonnonFeteellisten	
  
aineiden	
  sähköisen	
  yo-­‐
kokeen	
  rakenne	
  
Ylioppilastutkintolautakunta	
  julkaisee	
  eri	
  oppiaineiden	
  jaosten	
  laaFmia	
  
FedoIeita	
  sähköisistä	
  kokeista.	
  Fysiikan,	
  kemian	
  ja	
  biologian	
  FedoIeet	
  on	
  
julkaistu	
  syksyllä	
  2016.	
  
hIps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi	
  
	
  
Fysiikan,	
  kemian	
  ja	
  biologian	
  kokeen	
  rakenne	
  vuonna	
  2018	
  
	
  
Osa	
  I	
   1	
  pakollinen	
  tehtävä	
  	
   20	
  p.	
  
Osa	
  II	
   7	
  tehtävää,	
  joista	
  vastataan	
  neljään	
   60	
  p.	
  (á	
  15	
  p.)	
  	
  
Osa	
  III	
   3	
  tehtävää,	
  joista	
  vastataan	
  kahteen	
   40	
  p.	
  (á	
  20	
  p.)	
  
Fysiikan	
  sähköisen	
  yo-­‐
kokeen	
  rakenne	
  
Osa	
  I	
   •  esimerkiksi	
  väiIämä	
  tai	
  monivalintatehtäviä	
  sekä	
  avoimen	
  
vastauskentän	
  sisältäviä	
  perustehtäviä	
  
•  voi	
  olla	
  myös	
  kuvaajien	
  piirtämistä	
  ja	
  tulkitsemista	
  sisältäviä	
  
perustehtäviä	
  
	
  
Osa	
  II	
   •  Tehtävät	
  miIaavat	
  valtakunnallisten	
  fysiikan	
  lukiokurssien	
  keskeisien	
  
sisältöjen	
  hallintaa.	
  	
  
	
  
Osa	
  III	
   •  Tehtävissä	
  yhdistetään	
  useiden	
  eri	
  lukiokurssien	
  sisältöjä	
  ja	
  tehtävät	
  
voivat	
  olla	
  myös	
  oppiainerajat	
  yliIäviä.	
  	
  
•  Tehtävässä	
  anneIu	
  aineisto	
  voi	
  olla	
  merkiIävässä	
  roolissa.	
  	
  
Maksimipistemäärä	
  
120	
  pisteIä	
  
Nykyään	
  sensoroinnissa	
  pisteitys	
  tehdään	
  ⅓  pisteen	
  tarkkuudella,	
  ja	
  
loppupistemäärä	
  pyöristetään	
  täysiin	
  pisteisiin.	
  Eli	
  6	
  pisteen	
  tehtävä	
  
arvostellaan	
  18*  ⅓  pisteen	
  tarkkuudella.	
  	
  
Uudessa	
  pisteityksessä	
  fysikaalisesF	
  tärkeät	
  osat	
  vastausta	
  voidaan	
  
pisteiIää	
  esimerkiksi	
  1–5	
  pisteen	
  arvoiseksi,	
  kun	
  taas	
  pienet	
  kopioimis-­‐	
  tai	
  
huolimaIomuusvirheet	
  eivät	
  vaikuta	
  niin	
  merkiIäväsF	
  loppupisteisiin,	
  kun	
  
vähennys	
  on	
  esim.	
  	
  -­‐1	
  p.	
  	
  	
  
Osa	
  I	
   1	
  pakollinen	
  tehtävä	
  	
   20	
  p.	
  
Osa	
  II	
   7	
  tehtävää,	
  joista	
  vastataan	
  neljään	
   (á	
  15	
  p.)	
  60	
  p.	
  
Osa	
  III	
   3	
  tehtävää,	
  joista	
  vastataan	
  kahteen	
   (á	
  20	
  p.)	
  40	
  p.	
  
Aineistot	
  ja	
  taustamateriaalit	
  
Lähteisiin,	
  aineistoihin	
  ja	
  kuviin	
  tulee	
  viitata	
  
vastauksessa.	
  	
  
	
  
Tausta-­‐aineistojen	
  ja	
  lisämateriaalin	
  avulla	
  	
  
•  voidaan	
  lisätä	
  tehtävien	
  kokeellista	
  luonneIa	
  ja	
  luonnonilmiöiden	
  
havainnoinFa	
  ja	
  seliIämistä.	
  
•  voidaan	
  mitata	
  kokelaan	
  kriiOstä	
  arvioinFkykyä	
  oppiaineessa.	
  
•  voidaan	
  laaFa	
  ongelmanratkaisua,	
  Fedon	
  soveltamista	
  ja	
  tulkintaa	
  sekä	
  
perusteltujen	
  johtopäätösten	
  tekemistä	
  vaaFvia	
  tehtäviä.	
  
•  Vastauksessa	
  tulee	
  hyödyntää	
  ja	
  yhdistää	
  Fetoja	
  erityyppisistä	
  lähteistä	
  
Millainen	
  on	
  hyvä	
  fysiikan	
  koevastaus?	
  
-­‐  Vastaus	
  on	
  loogisesF	
  etenevä	
  ja	
  yhtenäinen	
  kokonaisuus,	
  ja	
  se	
  
noudaIaa	
  fysiikalle	
  tyypillistä	
  esitystapaa.	
  	
  
-­‐  KäsiIeiden	
  ja	
  kielenkäyIö	
  on	
  täsmällistä.	
  	
  
-­‐  Vastaukseen	
  liitetään	
  yleensä	
  kuvia	
  (esimerkiksi	
  kuvaajia,	
  
voimakuvioita	
  tai	
  muita	
  vastausta	
  havainnollistavia	
  kuvia)	
  tai	
  
taulukoita.	
  KuvankaappausliiIeisiin	
  on	
  viitaIava	
  vastauksessa	
  
siten,	
  eIä	
  lukijalle	
  on	
  selvää,	
  miten	
  liiIeissä	
  esiteIyä	
  Fetoa	
  ja	
  
informaaFota	
  on	
  käyteIy	
  vastauksessa.	
  	
  
Millaisia	
  Fetoteknisiä	
  taitoja	
  kokelaan	
  
odotetaan	
  osaavan	
  kokeessa?	
  	
  
Kuvaajien	
  tuo,aminen	
  ja	
  analysoin1	
  
Taulukko1etojen	
  avaaminen	
  ja	
  käsi,ely	
  	
  
Taulukkolaskennan	
  alkeita,	
  esimerkki	
  P=U*I	
  
•  Kuvaajat	
  tuotetaan	
  koejärjestelmässä	
  käyteIävissä	
  olevilla	
  
ohjelmilla,	
  ja	
  ne	
  liitetään	
  kuvakaappauksina	
  osaksi	
  vastausta.	
  
•  Tehtävänannon	
  mukaisesF	
  miIauspisteisiin	
  sovitetaan	
  niihin	
  
sopiva	
  suora	
  tai	
  käyrä.	
  Sovitusparametrien	
  tai	
  sovitefunkFon	
  
antamista	
  vastauksessa	
  voidaan	
  vaaFa.	
  
•  Kuvaajaan	
  merkitään	
  johtopäätösten	
  kannalta	
  olennaiset	
  
kohdat,	
  esimerkiksi	
  kuvaajalta	
  luetut	
  pisteet	
  tai	
  hetkellistä	
  
nopeuIa	
  laskeIaessa	
  kyseinen	
  tangenO.	
  	
  
•  LibreOffice	
  Calc,	
  LoggerPro,	
  Geogebra,	
  Casion	
  ClassPad	
  
Manager	
  ja	
  TI-­‐Nspire.	
  	
  
Millaisia	
  Fetoteknisiä	
  taitoja	
  kokelaan	
  
odotetaan	
  osaavan	
  kokeessa?	
  	
  
Yhtälöiden,	
  symbolien	
  (ylä-­‐	
  ja	
  alaindeksit,	
  α, β, λ, Ω jne.),	
  
reak1oyhtälöiden	
  ja	
  rakennekaavojen	
  kirjoi,aminen	
  	
  
•  Vastauksesta	
  ilmenee	
  yksiseliIeisesF,	
  miten	
  lopputulokseen	
  
päädytään,	
  muIa	
  laajoja	
  välivaiheita	
  ei	
  tarvita.	
  	
  
•  Suureyhtälö	
  on	
  ratkaistava	
  kysytyn	
  suureen	
  suhteen.	
  
Suureiden	
  arvojen	
  sijoituksia	
  yhtälöön	
  ei	
  sähköisessä	
  kokeessa	
  
tarvitse	
  kirjoiIaa	
  näkyviin,	
  jos	
  vastauksessa	
  on	
  selkeäsF	
  
esiteIy,	
  mitä	
  lukuarvoa	
  ja	
  yksikköä	
  kullekin	
  suuresymbolille	
  
käytetään.	
  	
  
•  Suuresymbolit	
  ja	
  yksiköt	
  eroIuvat	
  toisistaan,	
  kun	
  kirjoitetaan	
  
suuresymbolit	
  kursiivilla	
  ja	
  yksiköitä	
  ei	
  kursivoida,	
  esim.	
  
𝑠= 𝑣𝑡=15​m/s ∗2,0  s=30  m	
  
•  CAS-­‐ohjelman	
  käyIö	
  nopeuIaa	
  työläitä	
  vaiheita	
  
laskennallisissa	
  tehtävissä.	
  	
  
Millaisia	
  Fetoteknisiä	
  taitoja	
  kokelaan	
  
odotetaan	
  osaavan	
  kokeessa?	
  	
  
Kuvien	
  tekeminen,	
  esim.	
  yksinkertaiset	
  voimakuviot	
  tai	
  annetun	
  
kuva1edoston	
  täydentäminen	
  piirto-­‐ohjelmassa.	
  
Yhteenveto	
  
Sähköisiä	
  kurssikokeita	
  voi	
  järjestää	
  muillakin	
  ohjelmilla	
  kuin	
  
AbiFlla.	
  Kaavaeditorin	
  kehitystyö	
  aloitetaan	
  keväällä,	
  joten	
  se	
  tulee	
  
AbiOin	
  todennäköisesF	
  ensi	
  syksynä.	
  	
  
Fysiikan	
  sähköisessä	
  yo-­‐kokeessa	
  tehtävänvalintamahdollisuuksia	
  
rajoitetaan.	
  I	
  osan	
  tehtävä	
  on	
  ns.	
  juuritehtävä,	
  johon	
  kaikki	
  
kokelaat	
  vastaavat.	
  	
  
Tietotekniikkaa	
  kannaIaa	
  käyIää	
  opiskelussa	
  silloin,	
  kun	
  se	
  on	
  
luontevaa.	
  Kynällä	
  ja	
  paperilla	
  tehtävää	
  laskentaa	
  ei	
  tule	
  silF	
  
hylätä!	
  
	
  

Mais conteúdo relacionado

Destaque (10)

Las 7 maravillas del mundo.pps
Las 7 maravillas del mundo.ppsLas 7 maravillas del mundo.pps
Las 7 maravillas del mundo.pps
 
Mf0012 taxation management
Mf0012 taxation managementMf0012 taxation management
Mf0012 taxation management
 
Researchers’ perceptions of DH trends and topics
Researchers’ perceptions of DH trends and topicsResearchers’ perceptions of DH trends and topics
Researchers’ perceptions of DH trends and topics
 
p850-ries
p850-riesp850-ries
p850-ries
 
Smith, Robert cv
Smith, Robert cvSmith, Robert cv
Smith, Robert cv
 
Presentación2
Presentación2Presentación2
Presentación2
 
vol7
vol7vol7
vol7
 
Presentation1
Presentation1Presentation1
Presentation1
 
Pm0015 quantitaive methods in project management
Pm0015 quantitaive methods in project managementPm0015 quantitaive methods in project management
Pm0015 quantitaive methods in project management
 
Unidad 1 termodinamica
Unidad 1 termodinamicaUnidad 1 termodinamica
Unidad 1 termodinamica
 

Lumate 091116 partanen

  • 1. Fysiikan  sähköisestä   ylioppilaskokeesta   Leena  Partanen   Ylioppilastutkintolautakunnan  jäsen       LUMATE:n  koulutusiltapäivä  9.11.2016  
  • 2. Sisältö   1.  Sähköisen  yo-­‐kokeen  rakenne  luonnonFeteellisissä  aineissa   2.  Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan  odotetaan  osaavan   kokeessa?   Koetila
  • 3. Sähköisistä  kurssikokeista   Ylioppilastutkintolautakunta  kehiIää  kahta  sähköistä  koejärjestelmää:   •  DigabiOS-­‐käyIöjärjestelmä  sähköisiä  ylioppilaskirjoituksia  varten   •  AbiO-­‐kurssikoejärjestelmä,  jota  voi  käyIää  sähköisten  kurssikokeiden   pitämiseen   Kaavojen  kirjoitus  ei  onnistu  AbiFn  tämän  hetkisellä  vastauseditorilla,   joten  sähköiseen  kokeeseen  vastaamista  täytyy  harjoitella  muilla  tavoin.   Kaavaeditori  tulee  myöhemmin.  Editorissa  toimivat  todennäköisesF   LaTeX-­‐  tai  AsciiMath-­‐merkinnät.   hIps://digabi.fi/2016/11/miten-­‐sata-­‐mahtuu-­‐kuuteenkymmeneen/     Esimerkkejä  sähköisten  fysiikan  kurssikokeiden  pitämisestä:   •  RiiIa  Salmenojan  ohjeet  ja  esimerkit  Peda.net-­‐ympäristön  käytöstä:   hIp://fyoppi.blogspot.fi/   •  AbiO-­‐kokeena,  muIa  vastaukset  laaditaan  esimerkiksi   laskinohjelmalla  ja  liitetään  kuvaFedostona.  Esim.  Markku  Parkkosen   ratkaisuja  Nspirellä   hIp://nspire.fi/yo-­‐kirjoitukset/ratkaisuja-­‐nspirella/  
  • 4. LuonnonFeteellisten   aineiden  sähköisen  yo-­‐ kokeen  rakenne   Ylioppilastutkintolautakunta  julkaisee  eri  oppiaineiden  jaosten  laaFmia   FedoIeita  sähköisistä  kokeista.  Fysiikan,  kemian  ja  biologian  FedoIeet  on   julkaistu  syksyllä  2016.   hIps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi     Fysiikan,  kemian  ja  biologian  kokeen  rakenne  vuonna  2018     Osa  I   1  pakollinen  tehtävä     20  p.   Osa  II   7  tehtävää,  joista  vastataan  neljään   60  p.  (á  15  p.)     Osa  III   3  tehtävää,  joista  vastataan  kahteen   40  p.  (á  20  p.)  
  • 5. Fysiikan  sähköisen  yo-­‐ kokeen  rakenne   Osa  I   •  esimerkiksi  väiIämä  tai  monivalintatehtäviä  sekä  avoimen   vastauskentän  sisältäviä  perustehtäviä   •  voi  olla  myös  kuvaajien  piirtämistä  ja  tulkitsemista  sisältäviä   perustehtäviä     Osa  II   •  Tehtävät  miIaavat  valtakunnallisten  fysiikan  lukiokurssien  keskeisien   sisältöjen  hallintaa.       Osa  III   •  Tehtävissä  yhdistetään  useiden  eri  lukiokurssien  sisältöjä  ja  tehtävät   voivat  olla  myös  oppiainerajat  yliIäviä.     •  Tehtävässä  anneIu  aineisto  voi  olla  merkiIävässä  roolissa.    
  • 6. Maksimipistemäärä   120  pisteIä   Nykyään  sensoroinnissa  pisteitys  tehdään  ⅓  pisteen  tarkkuudella,  ja   loppupistemäärä  pyöristetään  täysiin  pisteisiin.  Eli  6  pisteen  tehtävä   arvostellaan  18*  ⅓  pisteen  tarkkuudella.     Uudessa  pisteityksessä  fysikaalisesF  tärkeät  osat  vastausta  voidaan   pisteiIää  esimerkiksi  1–5  pisteen  arvoiseksi,  kun  taas  pienet  kopioimis-­‐  tai   huolimaIomuusvirheet  eivät  vaikuta  niin  merkiIäväsF  loppupisteisiin,  kun   vähennys  on  esim.    -­‐1  p.       Osa  I   1  pakollinen  tehtävä     20  p.   Osa  II   7  tehtävää,  joista  vastataan  neljään   (á  15  p.)  60  p.   Osa  III   3  tehtävää,  joista  vastataan  kahteen   (á  20  p.)  40  p.  
  • 7. Aineistot  ja  taustamateriaalit   Lähteisiin,  aineistoihin  ja  kuviin  tulee  viitata   vastauksessa.       Tausta-­‐aineistojen  ja  lisämateriaalin  avulla     •  voidaan  lisätä  tehtävien  kokeellista  luonneIa  ja  luonnonilmiöiden   havainnoinFa  ja  seliIämistä.   •  voidaan  mitata  kokelaan  kriiOstä  arvioinFkykyä  oppiaineessa.   •  voidaan  laaFa  ongelmanratkaisua,  Fedon  soveltamista  ja  tulkintaa  sekä   perusteltujen  johtopäätösten  tekemistä  vaaFvia  tehtäviä.   •  Vastauksessa  tulee  hyödyntää  ja  yhdistää  Fetoja  erityyppisistä  lähteistä  
  • 8. Millainen  on  hyvä  fysiikan  koevastaus?   -­‐  Vastaus  on  loogisesF  etenevä  ja  yhtenäinen  kokonaisuus,  ja  se   noudaIaa  fysiikalle  tyypillistä  esitystapaa.     -­‐  KäsiIeiden  ja  kielenkäyIö  on  täsmällistä.     -­‐  Vastaukseen  liitetään  yleensä  kuvia  (esimerkiksi  kuvaajia,   voimakuvioita  tai  muita  vastausta  havainnollistavia  kuvia)  tai   taulukoita.  KuvankaappausliiIeisiin  on  viitaIava  vastauksessa   siten,  eIä  lukijalle  on  selvää,  miten  liiIeissä  esiteIyä  Fetoa  ja   informaaFota  on  käyteIy  vastauksessa.    
  • 9. Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan   odotetaan  osaavan  kokeessa?     Kuvaajien  tuo,aminen  ja  analysoin1   Taulukko1etojen  avaaminen  ja  käsi,ely     Taulukkolaskennan  alkeita,  esimerkki  P=U*I   •  Kuvaajat  tuotetaan  koejärjestelmässä  käyteIävissä  olevilla   ohjelmilla,  ja  ne  liitetään  kuvakaappauksina  osaksi  vastausta.   •  Tehtävänannon  mukaisesF  miIauspisteisiin  sovitetaan  niihin   sopiva  suora  tai  käyrä.  Sovitusparametrien  tai  sovitefunkFon   antamista  vastauksessa  voidaan  vaaFa.   •  Kuvaajaan  merkitään  johtopäätösten  kannalta  olennaiset   kohdat,  esimerkiksi  kuvaajalta  luetut  pisteet  tai  hetkellistä   nopeuIa  laskeIaessa  kyseinen  tangenO.     •  LibreOffice  Calc,  LoggerPro,  Geogebra,  Casion  ClassPad   Manager  ja  TI-­‐Nspire.    
  • 10. Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan   odotetaan  osaavan  kokeessa?     Yhtälöiden,  symbolien  (ylä-­‐  ja  alaindeksit,  α, β, λ, Ω jne.),   reak1oyhtälöiden  ja  rakennekaavojen  kirjoi,aminen     •  Vastauksesta  ilmenee  yksiseliIeisesF,  miten  lopputulokseen   päädytään,  muIa  laajoja  välivaiheita  ei  tarvita.     •  Suureyhtälö  on  ratkaistava  kysytyn  suureen  suhteen.   Suureiden  arvojen  sijoituksia  yhtälöön  ei  sähköisessä  kokeessa   tarvitse  kirjoiIaa  näkyviin,  jos  vastauksessa  on  selkeäsF   esiteIy,  mitä  lukuarvoa  ja  yksikköä  kullekin  suuresymbolille   käytetään.     •  Suuresymbolit  ja  yksiköt  eroIuvat  toisistaan,  kun  kirjoitetaan   suuresymbolit  kursiivilla  ja  yksiköitä  ei  kursivoida,  esim.   𝑠= 𝑣𝑡=15​m/s ∗2,0  s=30  m   •  CAS-­‐ohjelman  käyIö  nopeuIaa  työläitä  vaiheita   laskennallisissa  tehtävissä.    
  • 11. Millaisia  Fetoteknisiä  taitoja  kokelaan   odotetaan  osaavan  kokeessa?     Kuvien  tekeminen,  esim.  yksinkertaiset  voimakuviot  tai  annetun   kuva1edoston  täydentäminen  piirto-­‐ohjelmassa.  
  • 12. Yhteenveto   Sähköisiä  kurssikokeita  voi  järjestää  muillakin  ohjelmilla  kuin   AbiFlla.  Kaavaeditorin  kehitystyö  aloitetaan  keväällä,  joten  se  tulee   AbiOin  todennäköisesF  ensi  syksynä.     Fysiikan  sähköisessä  yo-­‐kokeessa  tehtävänvalintamahdollisuuksia   rajoitetaan.  I  osan  tehtävä  on  ns.  juuritehtävä,  johon  kaikki   kokelaat  vastaavat.     Tietotekniikkaa  kannaIaa  käyIää  opiskelussa  silloin,  kun  se  on   luontevaa.  Kynällä  ja  paperilla  tehtävää  laskentaa  ei  tule  silF   hylätä!