Mitä rekisteriaineistot ja laadulliset nalyysit kertovat irtisanottujen 45 vuotta täyttäneiden / Postissa työskennelleiden henkilöiden myöhemmästä työurasta ja elämästä? Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 18.2.2016 Pertti Koistinen ja Pirjo Nikander (Tampereen yliopisto)

1. Työpaikan menetys työuran
loppuvaiheessa
– yli 45-vuotiaiden irtisanottujen
työurat ja eläkkeelle siirtyminen
Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen,
Tapio Nummi ja Pekka Virtanen
7.10.2015

2. Tutkimuskysymykset
 Miten yli 45-vuotiaiden työntekijöiden työllisyys eriytyy sen jälkeen, kun he
ovat menettäneet työpaikkansa joko toimipaikan lakkauttamisen tai
toimipaikassa tapahtuneiden merkittävien työvoiman vähennysten
yhteydessä?
 Millaisiksi irtisanottujen työmarkkina-asemat muodostuvat, miten työ ja
työttömyys limittyvät työllisyysurissa ja missä vaiheessa siirrytään
työmarkkinoilta pois eläkkeelle?
 Miten yksilölliset ja toimipaikkaan liittyvät tekijät määrittävät
työmarkkinasiirtymiä?
Aiempien tutkimusten valossa voidaan olettaa, että työkyvyttömyyseläkkeen
käyttö työmarkkinoilta ulos johtavana reittinä yleistyy erityisesti iäkkäämpien
työntekijöiden kohdalla. Missä määrin työkyvyttömyyseläkettä käytetään
työelämästä ulos johtavana väylänä?
2

3. Aineisto
 FLEED
 Seurataan vuoden 2005 yli 30 % henkilöstövähennyksissä tai lakkautumisissa
irtisanottujen yli 45–vuotiaiden työhön kiinnittymistä ja työstä poistumista
vuosina 2005–2012
 Yli 10 henkilön toimipaikat (vuoden 2004 mukaan)
 Vuoden 2004 lopussa henkilökuntaa vähentäneissä (lakkautetuissa)
toimipaikoissa työssä olleet ja vuonna 2005 irtisanotut
 Kaksi ikäryhmää 46–55-vuotiaat ja 56–60-vuotiaat (vanhuuseläkkeelle
siirtymisen mahdollisuuden mukaan)
 Yli 60–vuotiaat (vuonna 2005) poistettiin
3

4. Toimipaikan lakkautuksessa tai työvoiman vähennyksessä työnsä
menettäneiden 46–55-vuotiaiden työmarkkinoille kiinnittyminen
2005–2012 (ka)
4

5. Toimipaikan lakkautuksessa tai työvoiman vähennyksessä työnsä
menettäneiden 56–60-vuotiaiden työmarkkinoille kiinnittyminen 2005–
2012 (ka)
5

6. Työnsä menettäneiden 46–55-vuotaiden henkilöiden ketjutetut pääasiallisen
toiminnan statukset klustereittain (2005–2012) alun mukaan järjestettyinä
Klusterityyppi 1: Epävakaa työllisyys (317 (6,3 %))
Klusterityyppi 2: Lähes koko ajan työllisenä (3 460 (68,7
%)
Klusterityyppi 3: Välittömästi työttömyyteen
(katkoksellisuutta) (340 (6,8 %))
Klusterityyppi 4: Välittömästi työkyvyttömyyseläkkeelle
(174 (3,5 %))
Klusterityyppi 5: Myöhemmin (työllisyydestä)
työttömyyteen (300 (6 %))
Klusterityyppi 6: Myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle
(290 (5,8 %))
Klusterityyppi 7: Osa-aikaeläkkeelle (119 (2,4 %))
Klusterityyppi 8: Työvoiman ulkopuolelle (39 (0,8 %))6

7. Työnsä menettäneiden 46–55-vuotaiden henkilöiden sukupuoli ja ikä
klusterityypeittäin
Miehet Naiset Keski-ikä
2005N % Määrä % Määrä %
1 Epävakaa työllisyys 317 6,3 169 53,3 148 46,7 50,7
2 Lähes koko ajan työllisenä 3 460 68,7 1867 54,0 1593 46,0 49,9
3 Välittömästi työttömyyteen
(katkoksellisuutta) 340 6,8 207 60,9 133 39,1 51,1
4 Välittömästi työkyvyttömyyseläkkeelle 174 3,5 98 56,3 76 43,7 51,9
5 Myöhemmin (työllisyydestä)
työttömyyteen 300 6 214 71,3 86 28,7 51,6
6 Myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle 290 5,8 167 57,6 123 42,4 51,7
7 Osa-aikaeläkkeelle 119 2,4 49 41,2 70 58,8 54
8 Työvoiman ulkopuolelle 39 0,8 26 66,7 13 33,3 49,8
Yhteensä 5039 100 2797 55,5 2242 44,5 50,4
7

8. Työnsä menettäneiden 56–60-vuotaiden henkilöiden ketjutetut pääasiallisen toiminnan
statukset klustereittain (2005–2012) alun mukaan järjestettyinä
Klusterityyppi 1: Osa-aikaeläkkeen kautta
vanhuuseläkkeelle (148 (6,6 %))
Klusterityyppi 2: Työttömyyseläkkeen kautta
vanhuuseläkkeelle (528 (23,4 %))
Klusterityyppi 3: Välittömästi
työkyvyttömyyseläkkeelle (133 (5,9 %))
Klusterityyppi 4: Myöhemmin vanhuuseläkkeelle
(416 (18,5 %))
Klusterityyppi 5: Välittömästi vanhuuseläkkeelle
(112 (5 %))
Klusterityyppi 6: Lähes koko ajan työlliset
(548 (24,31 %))
Klusterityyppi 7: Työkyvyttömyyseläkkeen
kautta vanhuuseläkkeelle (174 (7,7 %))
Klusterityyppi 8: Työttömyyden kautta
vanhuuseläkkeelle (195 (8,7 %))8

9. Työnsä menettäneiden 56–60-vuotaiden henkilöiden sukupuoli ja ikä
klusterityypeittäin
Miehet Naiset Keski-ikä
2005N % Määrä % Määrä %
1 Osa-aikaeläkkeen kautta
vanhuuseläkkeelle 148 6,6 65 43,9 83 56,1 58,4
2 Työttömyyseläkkeen kautta
vanhuuseläkkeelle 528 23,4 284 53,8 244 46,2 57,1
3 Välittömästi työkyvyttömyyseläkkeelle 133 5,9 78 58,6 55 41,4 57,6
4 Myöhemmin vanhuuseläkkeelle 416 18,5 247 59,4 169 40,6 58,1
5 Välittömästi vanhuuseläkkeelle 112 5 44 39,3 68 60,7 59
6 Lähes koko ajan työlliset 548 24,3 310 56,6 238 43,4 57,3
7 Työkyvyttömyyseläkkeen kautta
vanhuuseläkkeelle 174 7,7 109 62,6 65 37,4 57,9
8 Työttömyyden kautta vanhuuseläkkeelle 195 8,7 134 68,7 61 31,3 59
Yhteensä 2254 100 1271 56,4 983 43,6 57,89

10. Johtopäätöksiä
 Ikäryhmiin 46-55 ja 56-60 kuuluvien työnsä menettäneiden työmarkkinoille kiinnittymisen
mallit eroavat toisistaan, tutkittiinpa sitä työkuukausien määrällä (trajektorianalyysi) tai
statusten muutosta kuvaavalla sekvenssianalyysillä.
 Se millaiselle klusterille irtisanottu päätyy riippuu olennaisesti yksilön iästä, sukupuolesta ja
koulutuksen tasosta. Sekvenssianalyysin tulokset ovat kiinnostavimmat ja osoittavat
esimerkiksi, että
 46–55-vuotiaiden ryhmässä vahvasti kiinnittyneet olivat muita nuorempia ja välittömästi
työttömyyteen päätyneiden ryhmissä miesten osuus on yleisempää kuin naisilla.
 56–60-vuotiaiden ryhmissä lähes koko ajan työssä olleiden määrä on pieni (24%) ja eläkevaihtoehtojen
käyttö yleistä. Välittömästi työttömäksi joutuneet olivat yleensä alemmin koulutettuja.
 Eläke-etuisuusjärjestelmän kohdentuvat eri tavoin miehiin ja naisiin, eri ikäisiin ja eri
koulutustason omaaviin työntekijöihin.
 Osoitimme myös, että työpaikan menettäneiden tulevat työllisyys- ja eläkeurat riippuvat myös
siitä millaisesta organisaatiosta he ovat tulleet irtisanotuksi (toimiala, organisaation koko,
omistusmuoto)
10