1. Saarna Kartta
TAMMIKUU 2012, 3.VSK. EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTOJA UUTISIA
Sisällys:
Augsburgin tunnustus: Päätössanat,
Sammanfattning
Hyvä Paimen
Tammikuun evankeliumitekstien
selitykset, 4-7
Laestadius: Sovittamattomien mielen}
laatu 1848
Virkasulku aiheuttaa matkustelua
Muut lehdet: Kyrka och Folk ja Inke-
rin kirkko
Lähetysmailta: Afrikka ja Venäjä
“Pidä lujasti kiinni ankkurista äläkä irrota otettasi pelastuksen kalliosta,
Kristuksesta. Älä päästä näköpiiristäsi sitä tähteä, joka johdattaa Betle-
hemiin ja luvattuun maahan. Jos sinä kadotat sen silmistäsi, silloin olet
ikuisesti hukassa. Se tähti on nimeltään Jumalan ilmoitettu sana. Jos tah-
dot löytää Kristuksen, seuraa sitä tähteä, muutoin sinä et häntä löydä.
(2. Joh. 1:9). Laestadius

2. 2
Saarna Kartta
Augsburgin tun- Den Augsburgska
nustus bekännelsen
Loppusanat Sammanfattning
Tässä ovat esitettyinä meidän oppimme pääpiirteet.
Siitä voidaan todeta, ettei siinä ole mitään, mikä on Detta är i huvudsak sammanfattningen av vår lära,
ristiriidassa Raamatun tai katolisen kirkon tai Room- varav framgår, att den icke innehåller något, som står i
ankaan kirkon kanssa, sikäli kuin kirkon oppi on isien strid med den heliga Skrift eller den allmänneliga kyrkan
kirjoituksista meille tunnettua. Koska näin on, niin ne, eller den romerska kyrkan, så långt denna är känd genom
jotka vaativat pitämään meitä harhaoppisina, tuomitse- de gamla författarna.Under sådana förhållanden döma de
vat kohtuuttomasti. Koko erimielisyyden kohteena ovat obilligt, som fordra, att vi skola betraktas som kättare. 2]
vain tietyt harvat väärinkäytökset, jotka ilman varmaa *Hela* meningsskiljaktigheten gäller några *få* missbruk,
perustetta ovat päässeet pesiytymään seurakuntiin. som utan stöd av tillförlitlig auktoritet insmugit sig i
Vaikkakin näissä asioissa esiintyy erilaisuutta, piispo- kyrkorna. Även om beträffade dem någon olikhet skulle
jen pitäisi osoittaa tässä lempeyttä, niin että he sen tun- förefinnas, skulle det anstå biskoparna att visa så mycken
nustuksen perusteella, jonka juuri olemme esittäneet, mildhet, att de på grund av den bekännelse, som vi nu up-
osoittaisivat suvaitsevaisuutta meikäläisiä kohtaan. pläst, fördroge de våra, då ju icke ens de gamla
Eiväthän vanhat kirkkosäännötkään ole niin ankaria, kyrkoordningarna (canones) äro så stränga, att de fordra
että vaatisivat samoja kirkollisia tapoja kaikkialla. samma religiösa bruk allestädes; de religiösa bruken ha
Kaikkien kirkkojen tavat eivät liioin ole koskaan olleet icke heller någonsin varit lika i alla kyrkor. 3] Och hos oss
samankaltaiset. Siitä huolimatta meillä on suurimmalta bibehållas i stor utsträckning noggrant de gamla bruken. 4]
osalta tunnollisesti säilytetty vanhat tavat. Sellainen Ty det är en falsk beskyllning, att alla yttre former för
väite, että me olemme poistaneet kaikki seremoniat ja gudsdyrkan och alla kyrkans gamla ordningar hos oss
vanhan kirkollisen järjestyksen, on näet parjauspuhetta. skulle utrotas. 5] Men det är en allmän klagan, att vissa
Julkisesti on sen sijaan valitettu, että yleisissä kirkkota- missförhållanden voro förknippade med allmänna religiösa
voissa esiintyy tiettyjä väärinkäytöksiä. Koska oma- bruk. Då dessa icke utan kränkning av samvetet kunde gil-
tunto ei ole sallinut niiden hyväksymistä, niitä on osit- las, har på vissa punkter rättelse skett.
tain korjattu.
“Ja aseta armoistuin arkin päälle ja pane arkkiin laki, jonka
minä sinulle annan.
Ja siinä minä ilmestyn sinulle ja puhun sinulle armoistuimelta,
niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat lain arkin päällä,
kaiken sen, minkä minä sinun kauttasi israelilaisille säädän.”
(2 Moos. 25:21-22)

3. 3
Saarna Kartta
Hyvä Paimen
“Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja
hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lam-
paat”. (Ps. 100:3) Raamattu vertaa useissa kohdissa kritityitä
lampaisiin. Jokainen, joka tuntee lammasten käyttäytymistä voi
hyvin tunnistaa nämä vertaukset. Kun minulla oli lampaita,
monet Raamatun kertomukset ja vertaukset tulivat minulle
hyvin todellisiksi.
Minkäluonteisia lampaat ovat? Ne eivät selviydy yksin;
siksi lammas tarvitsee paimenen. Lampailla täytyy olla niille
valmistettu laidun ja niitä täytyy suojella kun ne syövät. Lam-
paat ovat märehtiöitä ja niiden täytyy pureskella ruokansa ja tyy tutkia Jumalaln sanaa päivittäin. Lampaiden tavoin me
uudelleen pureskella. Ne ovat laumaeläimiä, jotka viihtyvät saamme syödä ja märehtiä sanaa uudelleen ja uudellee, se on
parhaiten ollessaan tiivis lauma. Lauman jättävä lammas on aina uusi ja antaa meille päivän matkaa tarvitsevamme voiman.
suuressa vaarassa. Ne eivät osaa puolustautua vihollista
vastaan.Lampaat ovat senluontoisia, että ne voivat tuhota it- Lampaat eivät ainoastaan keräänny yhteen vaaran uhatessa.
sensä omalla käyttäytymisellään ja ulosteillaan ja saada loi- Ne myös seuraavat toisiaan ja matkivat toisiaan. Jos yksi käy
seläimiä. Lammas voi jopa syödä itsensä hengiltä. Jo Raama- aidan läpi, toiset seuraavat. Olen lukenut lampaista, jotka seura-
tun ensisivuilta voimme lukea kuinka lampaat ovat aina olleet sivat toinen toisiaan yli jyrkänteen ja tuhoutuivat. Me olemme
kotitalouseläimiä. Aabel oli lampuri (1 Moos. 4:2). kuin lampaat ja tahdomme kaikkea sitä, mitä naapurillamme ja
ystvillämme on, vaikka se ei olisi meille hyväksi. Paavali varoit-
Kristittyinä me emme selviä yksin. Meidän tulee seurata taa Kolossan kristityitä, “Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliik-
Herraa kuten lampaat seuraavat paimentaan. Jeesus sanoo, seen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten per-
“Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, innäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.”
ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen (Kol. 2:8).
elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun
kädestäni. Ne lampaat, jotka ovat riippumattomia muista, kulkevat
Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi omien halujensa mukaan ja joutuvat erilleen laumasta. Ne ovat
kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.”. suuressa vaarassa. Ilman paimenen suojaa ja lauman tukea lam-
(Joh.10:28)“Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee mas joutuu pian susien hampaisiin tai takkuaa kiinni pensaisiin
niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat ja oksiin ja kuolee nälkään. “Me vaelsimme kaikki eksyksissä
hänen äänensä. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta
häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä.” (Joh.10:4-5) Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.”
(Jes. 53:6). Ilman paimenta oleva lammas joutuu harhaan. Kun
Itäisillä mailla, missä on paljon lampaita, paimenet kulke- Jeesus näki väkijoukot, hänen käsi heitä sääliksi, sillä ne olivat
vat lampaiden edellä ja johtavat ne laitumille ja veden ääreen. väsyneitä ja hajallaan, kuin lampaat ilman paimenta. (Matt.
Psalmissa 23: 2 kirjoitetaan: “Viheriäisille niityille hän vie 9:36).
minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdat-
taa.” Hyvät paimenet huolehtivat lampaista ja tietävät, milloin Lampaat tarvitsevat lepoa pureksiakseen ruokansa rauhassa.
on syytä siirtyä eteenpäin uudelle laitumelle. Jumalan sana on Jeesus sanoi, “Minä olen hyvä paimen, Hyvä paimen antaa
vihreä laidun, jossa meitä on ruokittava. Jeesus sanoi per- henkensä lammasten edestä” (Joh. 10:11). TUlkaa minun luok-
keleelle, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta seni kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, minä annan teille
sanasta, joka Jumalan suusta lähtee (Matt. 4:4). Jumalan sana levon (Matt. 11:28). Jeesus on lunastanut meidät kalliilla ver-
johdattaa meitä tuntemaan Hyvän Paimenen, Jeesuksen Kris- ellään. Kun meidän on pesty hänen verellään, me olemme hänen
tuksen, ja ruokkii meitä kaikella tarpeellisella ravinnolla. laitumensa lampaita. Saamme sanoa Davidin kanssa, “Sillä sinun
armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
Lampaita on suojattava, kun ne asettuvat syömään. Ne Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
eivät osaa potkia, purra taikka piiloutua; ne eivät osaa juosta Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja mi-
karkuun vihollisiaan. Omasta kokemuksestani olen saanut nun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla.”(Psalm 63:4-6) J
huomata, että ainoa, mitä ne osaavat tehdä on kerääntyä kun Jeesu tulee takaisin, “niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte
tiiviisti yhteen, kun sudet uhkaavat. Minun täytyi tuoda lam- kirkkauden kuihtumattoman seppeleen. (1 Peter 5:4) Ihana
paat sisälle yöksi ja valaista niitä ja näin suojata niitä öisin. lupaus!
Kristittyinä me tarvitsemme Jumalan sanan valoa, että voimme
taistella vihollista vastaan. Vihollinen käy ympäri kuin kiljuva Pastor Elmer Yliniemi
leijona etsien, kenen hän saisi niellä (1. Piet. 5:8). Meidän täy- Wolf Lake, Minnesota

4. 4
Saarna Kartta
TAMMIKUUN EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTATIETOJA
Ensimmäinen sunn. loppiaisesta hannes Kastajaan. Toisessa osassa Johannes jatkaa vertailusta Mes-
Kasteen lahja huomio on siinä, mitä Jeesukselle ta- siaan tehtävään. Hänen näkökulmansa
Luuk. 3: 15–18, 21–22 pahtuu hänen kasteensa yhteydessä. on profetallinen. Huomio kiinnitetään
Messiaan tehtävän kokonaisluonteeseen
J o h a n n e s K a s t a j a s a m m u t t a a ja sekä liitetään se eskatologiseen
Jeesuksen saama kaste oli Johan- selvällä tavalla kaikki Messias- päätösätapahtumaan. Puimatanner-
neksen kaste. Se oli vanhan testamentin spekulaatiot, joita hurskaat ihmiset vertaus kertoo, että Messias on tulossa
järjestykseen kuuluva kaste, jonka Jee- mielikuvituksessaan häneen liittivät. tekemään suuren jaottelun, hän viskoo
sus aikanaan korvaa asettamalla seuraa- Hän kertoo että hän on kelpaamaton viskimellään puimatantereelleen koot-
jilleen kristillisen kasteen. Johanneksen edes halvimman orjan halvimpaan tua jyväkasaa, hän kokoaa nisut ja polt-
kasteen yhteydessä tapahtuneita asioita tehtävää Messiaan rinnalla. Johannes taa ruumenet.
ei voi liittää suoraan kristilliseen kas- nostaa Messiaan aivan eri tasolle kuin
teeseen. Kristillistä kastetta ajatellen profeetat ja hengellisimmätkään ih- Kuvaus on juhlallinen ja pelottava.
merkittävin tapahtuma oli Pyhän Hen- miset. Vertailun seurauksena kuulijoi- Siinä on Messias jälleen asemoitu sel-
gen ja Jeesuksen saumaton yhteys sekä den on täytynyt liittää Messias ja juma- laiseen asemaan suhteessa ihmisiin, että
Johanneksen sanat, joilla hän vertasi luus läheisesti yhteen. jumaluuden mielikuva vahvistuu. Ju-
mala hoitaa ihmiset erehtymättömästi ja
Messiaan ja juma- kiistattomalla arvovallalla oman pel-
lauuden yhdistävää tonsa hedelmään. Toiset pelastetaan,
mielikuvaa vahvis- kootaan aittoihin, toiset poltetaan
t a a J o h a n n e k s e n “sammumattomassa tulessa”.
vertailu hänen suo-
rittamansa kasteen Johanneksen osuus päätetään sa-
ja Messiaan kasteen noihin, jotka yllättävät: “Antaen myös
välillä. “Hän kastaa monia muita kehotuksia hän julisti
vedellä” tarkoittaa kansalle evankeliumia”. Johanneksen
tässä samaa kuin, saarna ja kehotukset olivat evankeli-
että hänelle on an- umia sen laajassa merkityksessä.
n e t t u t e h t ä v ä k s i Evankeliumia ei ole Raamatussa vain
v a i n v a l m i s t e l l a sanoma anteeksiantamuksesta, vaan
teitä Messiaan tu- sanoma anteeksiantamuksesta sekä lain
lolle. Hän valiste- varoituksent ja uhkaukset. Jälkimmäistä
lee, mutta Messias edustivat Johanneksen sanat tuomiosta
omaa kastettaan ja tulevaa Pyhän Hen- kastaa Pyhällä hengellä ja tulella. Joka- ja pahojen polttamisesta. Ne molemmat
gen vuodatusta ensimmäisenä hellun- inen kuulija ymmärsi veden ja Hengen mahtuvat hyvin jokaisen evankelistan
taina. (PH vuodattamisen yhteydessä suuren eron. Ensimmäinen oli instru- suuhun, sillä ne molemmat tekevät
pidetty saarna yhdisti Pyhän Hengen ja mentti, vesi, joka välitti Jumalan lahjan oman työnsä Jumalan armotaloudessa.
Kristuksen asettaman kasteen. Pietari - JOhanneksen tapauksessa vanhan lii-
saattoi vedota asiasta annettuun ju- ton parannuksen lahjan. Toinen oli itse Jumala vahvistaa Johanneksen
malliseen lupaukseen. (“tehkää paran- asia, eli Pyhä Henki. Vertailu kertoi todistuksen
Luukas siirtyy hyvin lyhyellä loi-
nus ja ottakoon kukin teistä kasteen... siis, että Johannes voi antaa vain Juma-
kalla suoraan tilanteeseen, jossa Jeesus
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. lan Hengen lahjoja veden välityksellä,
on juuri kastettu. Hän ei mainitse
Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä mutta Kristus voi antaa itse Jumalan.
mitään heidän välisestään valmis-
lupaus on annettu...” Apt. 2:38-40). Siksi on Kristuksen kaste jotakin aivan
televasta keskustelusta. Johanneksen
toista tasoa, kuin Johanneksen vanhan
Tämän sunnuntain evankeliumi rooli häivytetään kuin tarkoituksellis-
liiton kaste.
jakaantuu kanteen osaan. Ensimmäis- esti minimiin. Hän kastoi Jeesuksen ja
essä osassa huomio on kiinnittynyt Jo- sillä selvä. Seuraava raportoitu tapah-

5. 5
Saarna Kartta
tuma on Jeesuksen rukoileminen. Jee- Pyhän Hengen laskeutuessa Jeesuk- ilmoille. Luukas tuo esille Jeesuksen
sus rukoili. Hän puhui Isälle ja Isä alkoi sen ylle kuului taivaasta Isän ääni, joka tehtävän painopisteen eli hänen toimin-
toimia tämän rukouksen johdosta. todisti Jeesuksesta. Ääni puhui Jeesuk- tansa Jumalan sanan opettajana. Tekstin
(Evankelista Johannes ei mainitse ol- selle, mutta sen kuulivat kaikki. Näin edellä hän toteaa, että Jeesus ”opetti
lenkaan Jeesuksen kastamista, Matteus Jumala vahvisti Johannes Kastajan heidän (galilean) synagogissaan”.
ja Markus kertovat, että vedestä puheen Jeesuksesta Messiaana, joka Päivän tekstikohdassa hän on palannut
nousemisen yhteydessä Henki laskeutui kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Jo- kotikaupunkiinsa ja sielläkin häntä
Jeesuksen ylle). Pyhä Henki laskeutui hanneksen seuraajat ymmärsivät, pyydetään selittämään sanaa synagoo-
Jeesuksen oman toiminnan yhteydessä. ettei tule etsiä enää jotakin toista, gaan kokoontuneelle väelle. Molemmat
Näin Pyhän Henki ja Jeesus yhdistettiin vaan tässä on se, josta Johannes ai- kohdat päättyvät ihmisten myönteiseen
toisiinsa ilman välikäsiä. Johanneksen kaisemmin puhui. Osa Johanneksen reaktioon heidän kuultuaan sanan. En-
kaste jäi merkitsemään toimitusta, jossa opetuslapsista siirtyikin saman tien Jee- simmäisessä kohdassa ”kaikki ylistivät
Jeesus asettuu uhrikaritsan osaan ja suksen seuraajiksi (toinen näistä oli häntä” ja jälkimmäisessä kohdassa
ottaa päälleen ihmiskunnan synnit. Andreas, Pietarin veli). ”kaikki lausuivat hänestä hyvän todis-
tuksen ja ihmettelivät niitä armon sa-
Äkkiseltään voisi ajatella, että kris- Jooelin profetian täyttymys noja, jotka hänen suustansa lähtivät”.
tillisessäkin kasteessa Pyhä Henki ei Thurenin viittaa ensimmäiseen hel-
tule kasteessa, vaan sen jälkeen. Se, että luntaihin Jooelin profetian täyttymyk- Jeesus on asettunut juutalaisen
Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen ylle senä. Johanneksen kaste, jossa Johan- hengellisen elämän järjestyksen mu-
kasteen jälkeen vahvistaa kuitenkin nes kastoi kansaa valamalla vettä kaiseen rabbin virkaan. Tällä nimellä
vain sen näkökulman, että Jeesus ja heidän päälleen oli esikuva siitä tapah- häntä tervehditään aivan yleisesti. Jee-
Pyhä Henki kuuluvat yhteen. Mitään tumasta, jonka Jeesus tekee sus ei sallinut, että hänen seuraajansa
järjestyksiä kristilliseen kasteeseen ei lähettäessään Pyhän Hengen. Pyhä antavat kutsua itseään rabbiksi ”sillä
tuosta tapahtumasta voi lukea, sillä Jo- Henki vuodatettiin (mielikuva vedestä) yksi on teidän opettajanne, ja te olette
hanneksen kaste ei ollut kristillinen huoneessa olevien yllä ja heidän kaikki veljiä” (Matt. 23:8). Itseään hän
kaste eikä sen esikuva (Johanneksen päällään oli kuin tulisia kieliä. Ihmiset salli kutsua rabbiksi.
kastamat kastettiin Kristuksen kasteella profetoivat ja ennustivat.
helluntain jälkeen) Tämän vuoksi Jee- Sana rabbi tarkoittaa ”suuri” ja
sus on se, joka antaa Pyhän Hengen Jooelin profetiassa taustalla on ”kunnioitettu”. Rabbin virka ei perustu
omasta tahdostaan ja päätöksestään. hurmuinen tuomion kuvaus, jossa Ju- Raamattuun eikä sillä ole näin ollen
mala tuomitsee kansansa. Herran päivä osaa juutalaisen kansan hallinnollisessa
Hän ei itsekään saanut Henkeä Johan-
on synkeyden ja pimeyden päivä, jolta tai liturgisessa järjestyksessä. Rabbi ei
neksen työn tuloksena, vaan suvereen-
isti oman rukouksensa välityksellä. ei kukaan voi välttyä. Päivän kynnyk- ollut temppelipappi, vaikka temppeli-
(Olihan Pyhä Henki ja Jeesuksen juma- sellä pelastuvat ne, jotka “repäisevät pappi saattoi itse olla lisäksi rabbi.
lallinen luonto yksi jo ennen aikojen rikki sydämensä” eivätkä vain vaat- Rabbi oli yleisesti sanan opettaja, jolla
teitaan. Totisen katumuksen ja paran- oli tunnustettu asema paikallisena sanan
alkua! Samoin Jumala ei ilmoittanut
nuksen aalto pyyhkäisee yli, ja Herran opettajana. Rabbi saattoi olla myös ki-
Johannekselle, että se, jonka sinä kas-
tat.., vaan että se, jonka päälle sinä näet päivän vihalta välttyy vain se, joka ertävä opettaja, Jeesuksen tapaan, jolla
Hengen laskeutuvan on se, joka kastaa “Huutaa avuksi Herran nimeä”. Varha- oli opetuslapsia. Rabbin tehtäviin ei
Pyhällä Hengellä. Joh. 2:33). iskirkolliseen kasteeseen kuului tämän kuulunut synagoogassa hoitaa liturgisia
profetian mukaisesti Herran nimen tehtäviä. Näihin tehtäviin valittiin omat
Kristillisen kaste ja Pyhä Henki avuksi huutaminen. Tätä noudatetaan tekijänsä.
kuuluvat yhteen sen tähden, että Jeesus tänäkin päivänä jokaisessa kastetapah-
lähetti Pyhän Hengen taivaasta seura- tumassa. Kaavan useassa kohdassa ru- Synagoogan esimehen tehtäviin
kunnalle ja antoi näin omalla jumalal- koillaan Kristusta avuksi ei vain kaste-kuului pyytää vierailevia rabbeja opet-
lisellä päätöksellään kristilliselle kas- hetkeen vaan koko sen jälkeiseen tamaan sanaa, jos sellaisia sattui tule-
teelle sen parhaan lahjan. Hän oli myös elämään kasteen armoliitossa. maan hänen hoitamaansa synagoogaan.
antanut opetuslapsilleen tästä lupauk- Vieraiija ei saanut alkaa opettamaan
sen, johon Pietari saattoi vedota en- ilman hänelle annettua lupaa. Jeesus on
simmäisessä kastepuheessaan. Me tässä kuvatussa tilanteessa jo tunnettu
ιχθυς opettaja ja hänen edellään kiiri myön-
emme saa vain Pyhän Hengen lahjoja,
vaan saamme Kristuksen kasteen aset- teiset odotukset hänen armollisten ope-
tamisen tähden itsensä Pyhän Hengen tustensa ja ihmetekojensa tähden. Ei
Toinen sunn. loppiaisesta siksi tarvitse ihmetellä, että syna-
sisimpäämme. Pyhässä Hengessä meillä
Jeesus ilmaisee jumalallisen voi- googien sananselityskutsuja annettiin
on se tuli, joka näkyi opetuslasten yllä
mansa hänelle. Nasaretin kohdalla myönteistä
ensimmäisenä helluntaina. Pyhän Hen- Luuk. 4: 16–21
gen tuli tarvitaan kristillistä elämää ja jännitystä kohotti myös se, että hänen
todistusta varten. tiedettiin kasvaneen Nasaretissa ja ole-
Jeesus on juuri aloittanut julkisen van ”Joosefin poika” niinkuin luultiin.
opettajantoimensa. Hän on saapunut
erämaan kiusauksista takaisin ihmisten

6. 6
Saarna Kartta
punkiinsa saamaan
h y v ä k s y n t ä ä , s i-
unausta ja tehtävään
asettamista nyky-
iselle opettajantoi-
melleen – kunni-
atehtävä, mihin
moni synagooga
olisi mielellään ot-
tanut vastaan. Hän
on tullut ilmoitta-
maan, että Jumalan
profeetoille antamat
lupauksen ovat täyt-
tyneet ja nyt hän on
tullut auttamaan
myös nasaretilaisia.
Sana vaikutti kuuli-
joissa. Jumala il-
moitti voimansa.
Sunnuntain tekstin
ulkopuolelle jää sen
jatko. Myönteinen
Nasaretin synagooga, n. 100-luvulta jKr.
kohtaaminen ikään
kuin sähköistyy, kun
Jeesus ottaa tehtävän vastaan. Hän Jeesus ilmoitti jumalallisen voi-
joku synagoogassa olevista lausuu
on mennyt kotisynagoogaansa ”tapansa mansa sanallaan. Muutama viikko ai-
ääneen retorisen kysymyksen, ”Eikö
mukaan” ja varmasti odottanut myös, kaisemmin hän on taistellut itseään per-
tämä ole Joosefin poika?”. Kysymys
että häntä pyydetään puhumaan. Sillä kelettä vastaan erämaassa ja voittanut
voidaan nähdä joko myönteisenä to-
kerralla hänelle annettiin Jesajan kirja. vetoamalla Raamatun sanaan. Nyt hän
teamisena, ”ajatella, että meidän ke-
Hän ei valinnut kirjaa, vaan se annettin kohtaa tarkoituksellisesti kotikaupunk-
skuudestamme on noussut tällainen
hänelle. ”Kun hän avasi kirjan, löysi insa haasteen, haaste, joka on aina
profeetta” taikka negatiivisena huo-
hän sen paikan...” On epäselvää, sanan opettajalle se vaikein, ja tekee
mautuksena, ikään kuin tarkoituksellis-
löysikö Jeesus kohdan sattumalta, että hyvin selväksi, että hänestä ei tule enää
esti heitettynä vasta-argumenttina Jee-
se ikäänkuin pomppasi hänen silmiinsä, ajatella vain kotikaupungin poikana,
suksen sanoille ja tunnelman latista-
vai etsikö hän sitä kohtaa tarkoituksel- vaan Messiaana, jossa lupaukset ovat
jana, ”tämäkö Messias, sehän on Joose-
lisesti. Joka tapauksessa teksti oli tar- viimeinkin täyttyneet.
fin poika”. Jeesuksen reaktio ja jat-
koin valittu – joko ihmeenomaisesti,
Saarnansa Jeesus pitää sillä tavoin, kokeskustelu sekä yhtäkkiä syntynyt
Jumalan johdattamana ”avautumisena”
että siihen ei kenelläkään ole vastaan- lynkkausmieliala todistavat
taikka Jeesuksen jumalallisen harkin-
sanomista. Sanomaa ihmetellään ja jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta.
nan ohjaamana tarkoituksellisenä ”et-
simisenä” ja ”löytämisenä” (Kirja oli ihastellaan. Saarna on luultavimmin
Jumalan sanassa on voima. Kaper-
käärö, josta tuli rullata palstoina kirjoi- sisältänyt tekstistä lähtevää opetusta
naumissa se paransi, Nasaretissa se
tettu teksti esille). Tämän tekstin avulla Messiaan virasta armon tuojana. Kun
paadutti. Mutta aina se vaikutti. Jumala
Jeesuksen tuli tehdä selväksi kotikul- hän sitten selittää sanaa ja kertoo Mes-
on sydänten tuntija ja tuomitsija.
millaan, mikä ja kuka hän on. siaan viran luonteesta köyhien syntisten
auttajana, vangittujen vapauttajana ja
”Joosefin pojan” tuli saada nimensä evankelistana eivät kuulijat löydä hänen
perään paremmin sopivia määreitä. sanastaan moittimista. ”Herran Henki ιχθυς
Jeesus ei aloita helpoimmasta päästä, on minun päälläni, sillä hän on voidel-
vaan tarjoaa kuin vadilla, kaikkien lut minut julistamaan evankeliumia
tarkkaillessa häntä ja odottaessaan köyhille;” Messiaan yllä on Herran
hänen selitystää, ilmoituksen Jesajan Henki. Luukas kirjoitti edellä kuinka Kolmas sunn. loppiaisesta
Messias-profetian täyttyneen hänessä. Jeesus palasi erämaasta ”Hengen voi- Jeesus herättää uskon
Sanat saavat aluksi myönteisen vas- massa”. Jumala on hänen kanssaan eri- Mark. 1: 29–39
taanoton, ”kaikki lausuivat hänestä tyisellä tavalla niin että mitä hän puhuu
hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä on alkuisin Jumalalta. Jumala on hänet Kristillinen seurakunta Jeesuksen
armon sanoja, jotka hänen suustansa myös ”asettanut” virkaansa – hän on palveluksessa
lähtivät”. voidellut minut. Jeesus ilmoittaa näillä Jeesus tuli pelastamaan ihmiskun-
sanoilla, että ei hän ole tullut kotikau- taa synnistä. Synnin valta oli hallinnut

7. 7
Saarna Kartta
ihmiskuntaa alkaen lankeemuksesta ja Jumala on antanut pelastussano- Miten saavutamme kansaa ja miten syn-
kiertäen jokaisen ihmisen synnin vas- man, jonka avulla hän pelastaa ihmiset tyisi ei vain määrällistä menestystä
t u s t a m a t t o m a a n v e r k k o o n , k u i n Jumalan valtakuntaan. Tuo pelastussa- vaan ihmisiä kohdattaisiin aidosti
hämähäkin seitti kietoo uhrinsa. noma osoittaa uskon kohteeksi Jumalan heidän elinpiirissään ja saavutettaisiin
Pojan. Ihmiset eivät voi saada uskoa myös lähempää kohtaamista. Jos hen-
Tämän päivän evankeliumitekstissä omalla harkinnallaan ja pohdinnoillaan, kilökohtaiset kohtaamiset puuttuvat, jää
synnin voima ja vaikutus kuvataan voi- vaan usko on aina tuotua uskoa. Jeesus paljon puuttumaan. Kapernaumin yössä
makkain vedoin. Markus on tallentanut toi Isän sanoman taivaasta. Hänet oli Jeesuksella oli aikaa jokaiselle sairaalle
tapahtuman ja esittänyt sen tavalla, lähetetty tuomaan pelastus. Jeesus ja riivatulle.
jossa pahojen henkien pimeys ja Juma- lähetti seurakuntansa viemään pelas-
lan valo asetetaan vastakkain. Jeesus on tussanomaa kaikille ihmisille. Usko Julistajien valmistautuminen
opettanut synagoogassa ja parantanut Jumalan Poikaan on pelastavaa uskoa. Jeesus, vaikka oli Jumala, tarvitsi
Pietarin anopin hänen kotonaan. Tämä Usko saadaan kun kuullaan raamatun- keskustella Jumalan kanssa. Rukouksen
on kuin alkusoitto seuraavalle tapahtu- mukaista julistusta Kristuksesta ja kuu- kautta hän sai voimaa ja ohjausta Juma-
malle. Illan tultua ja Vähän-Aasian pi- lija liitetään seurakunnan jäseneksi kas- lalta. Kun hän alkoi suunnitella jatkaa
meyden laskeuduttua Jeesuksen huo- teen ja uskon kautta. Tähän työhön Jee- matkaa eteenpäin kohti seuraavia kau-
neen edustalle kokoontuu paljon kan- sus lähetti seurakuntansa ja tämä työ on punkeja ja asumuksia, hän tahtoi val-
saa. Pimeys on seemiläisessä ajattelussa jatkunut aina meidän päiviimme asti. mistautua uusiin tilanteisiin rukoile-
pahojen henkien ja perkeleen ver- malla. Jeesus meni Kapernaumissa yk-
tauskuva. Kun Jumala on pois vallitsee Jeesuksen työtavat sin rukoilemaan, jo ennen auringon
pimeys. Jeesus alkaa parantaa sairaita ja Jeesus ei toiminut vain synagoo- nousua.
ajaa pois pahoja henkiä heidän ”kotik- gassa tai temppelissä, vaikka nämä pai-
entällään”. Näin Jumala näyttää voi- kat olivat tietysti tärkeä kanava hänen Jeesus antoi esimerkin opetuslapsil-
mansa myös symbolisesti, hän ”hallit- työssään. Jeesus tahtoi opettaa syna- leen, että näin heidänkin tuli lähteä
see vihollistensa keskellä”. Päivän van- googissa, sillä näihin paikkoihin ko- työhönsä evankeliumin työmiehinä.
Opetuslapset näyttävät oppineen tavan
han testamentin teksti sopii tähän ta- koonnuttiin juuri sitä varten, että sanaa
kuultaisiin. Virallisten jumalanpalvelus- ja mm. Paavalin lähetysmatkaa valmis-
pahtumaan:
ten ohella Jeesus tahtoi mennä teille ja teltaessa seurakunta rukoili ja paastosi
Herra puolustaa kansaansa, aitovierille, käyden edeltä sinne, minne tietyn ajanjakson ja näin varus-
hän säälii palvelijoitaan, hän seuraajansakin aikanaan lähettäisi. tautuneena Paavali ja Barnabas lähetet-
kun hän näkee, ettei heillä enää ole Hän ei kaihtanut syntisten koteja taikka tiin matkaan (Apt. 13).
voimaa, että he ovat uupuneita, niin seuraa, vaan kävi heidän keskelleen
Esirukouksen merkityksen näemme
suuret kuin pienet. (5. Moos. 32:36) viemään sanomaa. Hän ei kaihtanut
mm. tilanteesta, jossa apostolit rukoile-
myöskään hengellisen kerman koteja, vat seurakunnan puolesta jatkaessaan
Koko Kapernaum on tullut tähän
vaan kävi sinnekin, vaikka tiesi seuraavaan kaupunkiin, ”Kullekin seu-
yölliseen tilaisuuteen. Öljylamppujen
heidänkin pimeytensä. Jeesuksen rakunnalle he valitsivat vanhimmat, ja
hämyisessä valossa Jeesus parantaa
strategia ei ollut koota kansaa vain rukoiltuaan ja paastottuaan he jättivät
sairaita ja valo voittaa alaa ei vain luon-
Kapernaumiin, vaan hän oli valmis itse opetuslapset Herran turviin, hänen, jo-
nollisen pimeyden väistyessä lukuisten
siirtymään eteenpäin, vaikka Kaper- hon nämä nyt uskoivat.” (Apt. 14).
öljyvalojen palaessa vaan myös pimey-
naumissa oli meneillään iso herätys. Rukouksella ja paastolla henkilö tai
den väistyessä ihmisten sisimmästä.
Jeesuksella oli suunnitelma käydä seurakunta jätettiin ”Herran turviin”.
Perkeleet ajetaan ulos Jumalan nimellä
muissakin kylissä. Lähetystyöntekijän tietoisuus erityisestä
ja tilalle tulee usko Kristukseen.
Seurakunnan työmaa on koko Herran suojeluksesta antaa voimaa ja
Uskon herättäminen on seura- rohkaisee käymään työhön. Se vapaut-
kunnan tärkein tehtävä maailma. Sanaa on vietävä sinne, missä
ihmiset ovat eikä tule tyytyä laiskan taa työntekijän murehtimisen aikaa ja
Kristillinen seurakunta on kuin energiaa syövältä tuhovaikutukselta ja
vuorella oleva kaupunki, joka näkyy miehen ratkaisuun, siihen, että ”ti-
etäväthän ihmiset missä me kokoon- hän saa tehdä työtä vapaassa ilmap-
kaikkialle, se on valo, jota ei saa panna
numme, tulkoot sinne”. Jeesus näki iirissä esirukousten saattelemana.
vakan alle, missä se vain kituisi ja tu-
kahtuisi. Herramme ylösnousemuksen vaivaa sanan julistuksen edestä ja hmis-
jälkeen sen tehtävä on viedä uskon va- ten edestä. Hän vei sanoman lähelle,
loa juutalaisille ja pakanoille. Perisyn- aivan kotiportaille.
ιχθυς
nin pimeys ja sen lisäksi joidenkin ih-
Jeesus ajatteli omaa työtään
misten sisimmässä asuvat pahat henget strategia-johtoisesti. Hänelle oli annettu
eivät väisty ennen kuin evankeliumin tehtävä julistaa Israelin alueella. Hän
valo valaisee ja antaa anteeksi perisyn- loi strategian, käytti apureita ja toimi
nin syyllisyyden ja tekosynnit ja kar- viisaasti eikä ilmaan hosuen.
kottaa pahan.
Meidänkin on hyvä ajatella hengel-
listä työtä myös strategia-johtoisesti.

8. 8
Saarna Kartta
Neljäs sunn. loppiaisesta
Jeesus auttaa hädässä
Joh. 6: 16–21
Maailma on syntiinlankeemuksen
jälkeen ollut Jumalan ohella myös per-
keleen vaikutuskenttää. Perkeleen työ
on ollut tuhota ja estää Jumalan maail-
mansuunnitelman toteutuminen. Hänen
keskeisin työvälineensä on valhe ja pe-
tos.
Valheen ja petoksen välineillä per-
kele tahtoo viedä meitä epätoivoon ja
lopulta luopumaan uskosta. Hänellä on
siihen monia välineitä. Epätoivon
avulla hän saattaa kuiskata korvaamme,
ettei sinun kannata uskoa, että ristin
veri ei enää sinulle riitä. Näin se yrittää
viedä meiltä sitä ainoata toivoamme ja etsimään opetuslapsiaan ja tulee heidän saavat uuden perspektiivin ja ajatuk-
ainoata pelastusvarmuuttamme. Toinen luokseen keskellä kovaa merenkäyntiä. sensa irti tuhosta. Jeesus pelastaa
väline hänellä on maailman yleinen Jeesus kävelee vetten päällä (tämä on hädästä. Hän johdatti opetuslasten ve-
humu, joka vähitellen hukuttaa Hyvän mainittu evankeliumin rinnakkaistek- neen rantaan ja he jatkavat työtä.
Paimenen äänen, Jumalan sanan, ja tuo stissä). Se tarkoittaa, että Jumala on
tilalle ihmisten viisauksia ja mietelmiä. voimakkaampi kuin kaaosvoimat. Jee- “Käännä katseesi Jeesukseen” lau-
Kolmas väline on väline, jota käytetään sus käveli meren kuohujen päällä ja letaan hengellisessä laulussa. Se on
hurskaille kristityille, jotka tahtovat näin polki pahan valtaa ja kaikkia per- evankeliumin mukainen kehotus ei vain
tehdä totta vaelluksestaan. Heitä per- keleen juonia. yksittäiselle kristitylle tämän kamp-
kele eksyttää heidän hyvin onnis- paillessa myrskyissä, vaan myös seura-
tuneella vaelluksellaan. Perkele ei kiu- Kuohuva meri on nähty juutalais- kunnalle. Seurakunnan Herra on mu-
saa heitä, ei nosta heidän eteensä heidän
essa ajattelussa pahojen voimien tyyssi- kana, hän tyynnyttää myrskyn ja johtaa
lankeemuksiaan vaan on ihan hiljaa. jaksi. Evankelista Johannes kertoo luki- meidän turvallisesti rantaan. Jumalan
Näin ihmisessä kasvaa vähitellen itse- joilleen tällä tekstikohdalla Jumalan sana on luja kallio, jolla seisovaa ei
tyytyväisyys ja Kristuksen ristin merki-voimasta ja rohkaisee heitä luottamaan kovakaan myrksy, ei edes itse Perkele,
tys pienenee itsetyytyväisyyden kas- Jumalan apuun. Opetuslapset joutuvat (joka kiusaa ihmistä hänen ikääntyessä)
vaessa. Neljäs menetelmä, neljäs per- kamppailemaan tuhovoimia vastaan. voi suistaa paikaltaan.
keleen kaaosvoima, on vaino Kristuk- Myrsky ja hätä on valheen ja petoksen
sen nimen tähden. Perkeleellä on mui- voima, joka pyrkii täyttämään opetus-
takin menetelmiä, sillä hän on tuhan- lasten silmät ja korvat, etteivät he enää
ιχθυς
sien juonten mestari. kuulisi, näkisi ja tekisi mitään muuta
kuin sitä, mikä myrskystä johtuu.
Evankeliumitekstissä kerrotaan, Hädässään opetuslapset kääntyvät kat-
että Jeesu lähtee, ensiksi rukoiltuaan, somaan Jeesusta. Jeesuksen avulla he

9. 9
Saarna Kartta
Laestadius
SOVITTAMATTOMIEN MIELENLAATU
Sovittamattomat ihmiset eivät viitsi kuulla, että
joku olisi heitä parempi. He olisivat tyy-
tyväisiä, jos kaikki putoaisivat helvettiin. Jos
joku Jeesuksen opetuslapsi rupeaa puhumaan
sovintoveren puhdistavasta ja eläväksi te-
kevästä voimasta, käärme potkaisee heidän li-
hassaan. Kun Vanhemman kyyneleet eivät ole
koskaan polttaneet heidän tuntoaan, Vanhem-
man huokaukset eivät ole koskaan ahdistaneet
heidän rintaansa eivätkä Vanhemman haavat
ole koskaan haavoittaneet heidän sydäntään,
niin he luulevat, että kaikki muut ovat yhtä paa-
tuneita kuin hekin. Kateus saa aikaan sen, että
he eivät soisi muille parempaa kuin itselleen.
Sen vuoksi heistä näyttää mahdottomalta, että
muut olisivat heitä parempia.
Luonnostaan siveät ihmiset perustavat pelas-
tuksensa siveyteen ja pitävät mahdottomana,
että juomarit, varkaat ja huorintekijät pääsisivät
heidän ohitseen Jumalan valtakuntaan. Kuol-
leen uskon tunnustajat ovat omineet Jumalan
armolupauksia katumattomalla sydämellä. He
luottavat ulkoiseen jumalanpalvelukseen,
käyvät kirkossa ja Herran ehtoollisella, ja sano-
vat: "Jumala on armollinen eikä vaadi mahdot-
tomia." Mutta missä on kirjoitettu, että Jumala
olisi armollinen katumattomille?
Pitkäperjantaina 1848

10. 10
Saarna Kartta
Virkasulku aiheuttaa matkustelua!
Suomen valtiokirkon ja Ruotsin kirkon ottama käytäntö “Kristuksen Kirkko on yksi”
sulkea tie pappisvirkaan Raamatun perinteisen virkakäsityk- Selitys sillä miksi nuorisossa on valmiutta uusiin rat-
sen kannattajilta on saanut kristittyjä nuoria miehiä liikku- kaisuihin, on etsittävä hengellisen kartan lukemisesta uusin
maan muihin maihin saamaan pappisvihkimystä. Lähes jo- silmin. Nuorten ja opiskelijoiden hengellinen maailmankuva
kaisessa herätysliikkeessä on jo nyt nuoria miehiä, jotka on avara eikä toiselta luterilaiselta kirkolta saatua vih-
ovat saaneet vihkimyksen ulkomailta taikka kotimaassa jol- kimystä pidetä niin ongelmallisena kuin vanhemman
takin luterilaiselta kirkolta tai kirkkoyhteisöltä. väestön keskuudessa.
Ulkomailta saatu vihkimys ei tosin avaa Suomen kir- Uusi suuntaus on terveellinen muistutus niille valtiokir-
kon pappisvirkoja, mutta sillä ei ole enää kristityille niin kon edustajille, jotka katsovat suomalaista kristikuntaa vain
suurta merkitystä kuin ennen, sillä maassamme eivät edes valtiokirkon paikallisseurakuntien kokoisena. Iloisen osoi-
kirkkomme aikaisemmin vihkimät perinteisen virkakäsityk- tuksen uudesta mielenlaadusta näimme toisen val-
sen kannattajat saa virkoja tasa-arvoisesti ja yhdenvertais- tiokirkkomme Ortodoksisen kirkon suhtautumisessa
esti. Luthersäätiön pappisvihkimyksiin. Ortodoksikirkko antoi
tilojansa käyttöön pappisvihkimystä varten. Saamme jäädä
Nykyisin on avautunut mahdollisuus saada vihkimys rukouksissa odottelemaan sitä päivää, kun luterilainenkin
myös kotimaasta, jota mahdollisuutta on käyttänyt tois- valtiokirkkomme antaa tilojaan tällaiseen käyttöön. Uskossa
taiseksi vain Luther-Säätiö. On selvää, että nämä vielä harv- ennustan, ettei se päivä ei ole kaukana. On tunnettua, että
inaisilta tuntuvat reitit saada pappisvihkimys tulevat lainsäädäntö, myös kirkkolainsäädantö, seuraa askeleen
arkipäiväistymään ja luontevaksi tavaksi myös herätysliike- jäljessä ja säätää jo aloitettua elämää ja käytäntöjä.
pohjaisille seurakunnille saada itselleen tunnustavia pap-
peja. VP
Opiskelijoiden ja nuorenmielisten matka Israeliin
5.-12.6.2012
Matkan reitti kulkee Jaffasta pitkin Välimeren rannikkoa Karmel
vuorelle. Käymme Akkossa sekä ajamme Nasaretin kautta
TIberiaan järvelle. Vietämme kaksi päivää Tiberiaassa, uimme
paljon ja käymme laivamatkalla, Kapernaumissa ja kuumilla
lähteillä. Jatkamme matkaa Jordania seuraten Kuolleelle Mer-
elle uimaan ja kiipeämme Masadan linnoitukselle taikka
käymme Daavidin putouksilla vilvoittelmassa. Jerusalemissa
vietämme kaksi päivää ja käymme mm. iltakävelyllä valoku-
vaamassa Pyhää Kaupunkia.
Hinta 1295, puolihoidolla.
Järjestäjä: Toiviomatkat
Vesa Pöyhtäri
Ilmoittautuminen 2.3.2012 mennessä

11. 11
Saarna Kartta
MUUT LEHDET
Ny gudstjänstgemenskap
i Korpilombolo
På pingstdagen i år bildades Korpilombolo gudstjänstgemenskap. Pastor Anders Alapää tror att
den möter ett behov bland människor i området.
– Det behövs fler gudstjänster där människor kan hämta näring för sin tro. Med gudstjänstgemen-
skapen öppnas en dörr till ett helt gudstjänstliv på biblisk grund, säger Anders Alapää.
K
orpilombolo gudstjänstgemenskap har fått sitt som vill stanna kvar i den lutherska kyrkotraditionen, oss
namn av att man oftast har gudstjänster i Korpi- som inte kan tänka oss att gå till någon annan kyrkotradi-
lombolo-bygden, men flera av dem som är enga- tion när Bibeln förlorat sin auktoritet i vår gamla svenska
gerade i den kommer från Pajala- och Överkalix-byarna. kyrka. Genom Missionsprovinsen kan kristna i olika delar
– Det fanns flera anledningar till att vi upplevde det som av Sverige och Finland och från olika fromhetstraditioner få
angeläget att ta detta steg. Kyrkolivet i östra Norrbotten är vara del av en gemenskap med andra som också vill hålla fast
inte längre vad det har varit, och många människor saknar vid vårt gemensamma svensk-finska evangelisk-lutherska
en gudstjänst att gå till på söndagen. Efter beslutet om en- arv. Jag ser Missionsprovinsens kallelse som att föra vidare
könade ”äktenskap” har också många valt att lämna Svenska arvet från den gamla svenska kyrkan till nya generationer.
4 kyrkan. Tanken med gudstjänstgemenskapen är att den
ska erbjuda en möjlighet till ett ”helt” gudstjänstliv med
Var för sig riskerar de olika fromhetstraditionerna som levde
sida vid sida i Svenska kyrkan att utvecklas i riktning mot
gudstjänster som innehåller predikan, dop och nattvard, sekter.
och som följer den gamla, bekanta gudstjänstordningen.
Gudstjänstgemenskapen finns till både för laestadianer och Vägen till tro
för andra, både för sådana som lämnat Svenska kyrkan och Pastor Alapää berättar att han kom till tro under sin hög-
för sådana som stannat kvar, säger prästen för koinonian stadietid.
Anders Alapää. – Jag spelade på andakter och gudstjänster i Korpilombolo
församling och fick då lyssna till Guds ord. Vi hade under
Vilka verksamheter har ni nu och hur tänker du dig framti- många år en god, bibeltrogen kyrkoherde i Korpilombolo,
den för koinonian? Karl-Erik Tjäder. Under sommaren efter åttan vikarierade
11 – Det här är ett långsiktigt arbete. Vi har börjat med att jag också som kantor tillsammans med en präst från södra
ordna gudstjänster, och hoppas kunna fira gudstjänst oftare Sverige som hette Sven Melander. Jag tog också intryck av hans
och mera regelbundet, men också att hålla nattvardsguds- förkunnelse.
tjänster oftare. Sedan har vi olika idéer och ser olika behov
– den andliga nöden är stor… Vägen till präst
Från början var det inte självklart att Anders Alapää skulle
Missionsprovinsen bli präst.
Anders Alapää menar att Missionsprovinsen har ett viktigt – Åren efter gymnasiet började jag känna en inre kallelse,
uppdrag. att jag borde bli präst, men jag erfor också en yttre kallelse
– Missionsprovinsen behövs! Den är ett alternativ för oss genom att olika människor sa till mig att jag borde bli präst.
Den som mest ihärdigt försökte övertala mig till det var en
gammal farbror i Ohtanajärvi som varje gång vi träffades
frågade mig när jag skulle ”åka till prästskolan”. Våren 2002
bestämde jag mig för att börja studera teologi, men jag för-
stod snart att det ännu inte var tid för det utan att det var
någonting jag skulle göra längre fram. Därför gick jag i stäl-
let kantorutbildningen till att börja med. Jag ville egentligen
inte själv bli präst, men förstod att det var Guds vilja med
mig. Men med åren blev det också min vilja.
– År 2005 insåg jag att det var tid att börja med teologi-
studierna. Av komministern i Svansteins församling, där
jag arbetade som kantor, fick jag rådet att studera vid Åbo
Akademi för att sedan kunna prästvigas i Finland. Därför
flyttade jag till södra Finland hösten 2005. Det kändes
hemtrevligt att vara i en tvåspråkig miljö där man hörde och
kunde använda både finska och svenska, precis som hemma.
Det s k ”pörtet” där Lars Levi Laestadius bodde. Idag är det en del Jag tyckte också att det var en ganska god teologiutbildning,
av Laestadiusmuseet i Pajala. särskilt i kyrkohistoria och dogmatik. Men när vägen till en

12. 12
Saarna Kartta
prästvigning i Finland stängdes, då den evangelisk-lutherska själv. Guidningarna brukar vara trevliga, besökarna är oftast
kyrkans praxis i ämbetsfrågan ändrades, valde jag att flytta intresserade och tacksamma, och kommer med många
hem till Norrbotten och slutföra mina studier på distans. frågor. De flesta besökarna kommer från Finland, och man
förvånas över att människor reser så långt bortifrån till Pajala
Lutherstiftelsens pastoral för att få besöka Laestadiuspörtet och Laestadius grav.
När det blev dags för prästvigning bar det av till Göteborg. – Det finns mycket gott i den laestadianska traditionen,
Där fick Anders sin prästvigning inom Missionsprovinsen, som förr också fick färga kyrkolivet i Tornedalen, men det
men dessförinnan gick han Lutherstiftelsens pastoral. viktigaste är förstås att man lyfter fram försoningen i kraft
– Lutherstiftelsens pastorala kurs i Göteborg var verkligen av Jesu offerdöd, eller syndernas förlåtelse i Jesu namn och
en gedigen utbildning, som gav en god förberedelse för arbe- blod utan vår egen förtjänst. Inom laestadianismen har man
tet som präst. Det var en intensiv termin, men jag är verkli- också respekt för Bibeln som Guds ord.
gen tacksam för att jag fått gå den. Svenska kyrkan hade nog
sett annorlunda ut om alla dess präster gått Lutherstiftelsens Att förkunna Guds ord
5
Kyrka & Folk
pastoral. Tråkigt att man inte kan gå om den! Än så länge är det enbart Anders Alapää som predikat i
Korpilombolo gudstjänstgemenskap, men så småningom
Tältmakeri hoppas han att fler kan ta del i förkunnelseuppgiften. Pastor
Anders Alapää har fler strängar på sin lyra. Förutom att Alapää ser allvarligt på uppgiften att predika.
han verkat som kantor tidigare, så är han föreståndare för – Jag tycker inte att det blir lättare att predika – tvärtom
Laestadiusmuseet och har tjänst som minoritetsspråkshand- känns det som att det blir svårare med tiden. Men det är vik-
läggare. tigt att människor får höra evangeliet om förlåtelsen för Jesu
– Som minoritetsspråkshandläggare ska jag bevaka att Kristi skull i varje predikan – särskilt när vi hela tiden möts
Pajala kommun erbjuder service på finska och meänkieli, av olika nya och vilseledande budskap från alla håll, och när
som minoritetsspråkslagen och språklagen kräver, och på det finns så mycket som frestar och lockar Guds barn fel. 46/11
olika sätt arbeta för att skydda och stärka de språken. Jag Som predikant vet man inte heller om det är sista gången
fungerar också som tolk och översättare, bl a i skolan, på som någon av åhörarna lyssnar till en predikan. Sedan finns
socialförvaltningen och när Pajala och den finska grann- det många människor i vårt land som aldrig fått höra om
kommunen Kolari har gemensamma kommunfullmäkti- Jesus Kristus. Sådana människor önskar jag nå med en kal-
gemöten. lelse till Guds rike. Till min glädje verkar det också hitta en
och annan sådan till gudstjänsterna.
Lars Levi Laestadius
– Jag leder verksamheten vid muséet. Sommartid har vi Per-Anders Grunnan
två anställda guider, men vintertid guidar jag besökarna
Från en gudstjänst i koinonian. Foto: Bertil Kero Anders Alapää i samband med provinskonventet
i Elsebergskyrkan, Uddevalla Foto: Per-Anders Grunnan

13. 13
Saarna Kartta
LÄHETYSMAILTA
tunsi ihmisiä sieltä
Kärsivä kirkko täältä, puhutteli heitä
ja minä seurasin ta-
pahtumia sivusta.
Kun katselee yhteistyökirkkoamme Ensimmäisen saarna-
keskustoimiston kautta, ei opi tunte- paikan esimies valvoi
maan kirkon todellista tilannetta. Kok- maissin jauhantakon-
onaiskuvan saamiseksi on mentävä een toimintaa. Hän
paikallisseurakuntiin, seurattava niiden oli antanut talonsa
elämää ja keskusteltava niiden jäsenten seurakunnan
kanssa. Evankeliumi pakottaa muuten- käyttöön. Siinä kok-
kin liikkeelle. On lähdettävä etsimään oonnuttiin pari kertaa
kadonneita ja hoidettava niitä, jotka kuukaudessa. Pienen
tässäkin ajassa vielä seuraavat Vapahta- matkan päässä oli
jaamme Jeesusta. pusikko, jota käytet-
tiin toisen saarnapai-
Chamakubiin on Lusakasta seit- kan kokoontumiseen.
semän tunnin ajomatka pohjoiseen. Täällä esimies pu-
Siellä on yksi kirkkomme paikallisseu- olestaan kantoi
rakunnista. Sielunpaimenena toimii myymiään hiilisäk-
Daniel Tembo. Täällä asti ei usein käy kejä kuorma-autoon.
vieraita, joten olemme senkin tähden Häneltä ostimme
erittäin tervetulleita. Käymme aluksi vuohen sunnuntain
katsomassa kirkkoa, joka on romahta- juhla-ateriaa varten.
mispisteessä oleva savesta ja ruohosta Kutsuimme ihmisiä Kirkkomme on monin tavoin kär-
rakennettu pieni huone. Sadekauden henkilökohtaisesti koolle sunnuntain sivä kirkko,” totesi Tembo minulle
myrskyt olivat tehneet kirkkoon tuhoi- jumalanpalvelukseen. juuri ennen lähtöämme. Ongelmat ja
saa jälkeä. Se hädin tuskin pysyi murheet olivat suuret, lähes ke-
pystyssä eikä siinä voinut kokoontua Jumalapalveluksen pidimme kou-
lutiloissa. Väkeä ei kuitenkaan ollut stämättömät. Yhdessä totesimme
ennen korjausta. ”Tonttimme on suuri kuitenkin, että näin on tässä ajassa.
ja olemme tänne suunnitelleet jopa aluksi paikalla odotetusti: Seurakunnan
Va p a h t a j a m m e r u u m i s k ä r s i i
lähettien asuntoa, mutta rahaa ei ole naiset lähes kokonaan puuttuivat!
Kuninkaamme tavoin. Kerran kaikki
eikä kukaan välitä näistä ajatuksis- Saimme tietää, että edellisenä yönä
olisi kuitenkin toisin ja takanapäin. Se,
tamme.” Murheelliselta tuntui tämän kaksi naista oli yllättäen kuollut; toinen
heistä oli seurakunnan jäsen. Lähes mitä olimme kohdanneet Chama-
seurakunnan tulevaisuus. kubissa, oli uskon silmin katseltuna
kaikki naiset olivat nyt omaisia lohdut-
Papin opastuksella lähdimme käve- suuri Jumalan ihme. Yhä uusia ihmisiä
tamassa. Olimme Jumalan puhuteltav-
lylle. Ihmiset tunsivat hänet. Erään kokoontui Vapahtajamme Sanan
ina: Koska olisi meidän aikamme
talon kohdalla kuulimme, kuinka tämä ääreen. Evankeliumi oli liikkeellä. On
lähteä tästä ajasta?
yhteisö kuului kansalliseen kirkkoon, lähetyksen aika!
jossa noituus ja kristinusko sekoit- Kuolema ja elämä kohtasivat. Kas-
Martti Arkkila
tuivat. Uskontomenoissa käytettiin toin jumalanpalveluksessa 23 lasta ja
Lusaka, Zambia
lehtiä, eläimiä yms. ja kutsuttiin paho- aikuista. Kasteen kautta heidät yhdis-
jen henkienkin apua. Nämä ihmiset tettiin Kristuksen kuolemaan, jotta he
olisivat kerran myös osalliset Hänen Martti ja Sinikka ovat useiden Pohjois-
eivät olleet juurikaan osoittaneet kiin-
ylösnousemuksestaan. Oli puhuttelevaa Suomen seurakuntien lähetteinä Sam-
nostusta pappimme evankeliointityölle,
mm. kastaa nuorta miestä, joka oli liit- biassa Evankeliumiyhdistyksen kautta.
mutta yllättäen papin poika oli liittynyt
luterilaiseen kirkkoon. Hän oli löytänyt tynyt seurakuntaan vain muutamia
rauhan evankeliumin sanomasta: Jeesus viikkoja aikaisemmin. Hän kertoi iloit-
Kristus oli saatanan ja pahojen henkien sevansa tästä hetkestä. Vietimme myös
kukistaja! Jumala puhutteli nyt näitä Herran Pyhää Ehtoollista, mitä ei tässä
ihmisiä tämän pojan kautta! seurakunnassa ollut saatu pitkään ai-
kaan. Oli juhlan aika! Lopulta naisetkin
Autolla siirryimme kymmenen saapuivat seuraamme ja söimme odot-
kilometrin päähän. Täällä oli seurakun- tamamme juhla-aterian.
nalla kaksi saarnapaikkaa. Pappimme

14. 14
LÄHETYSMAILTA / MUUT LEHDET
Inkerin kirkon uudelleen herättäjä
Arvo Survo
Tulisieluinen kultahippujen
löytäjä Miksi juuri Kupanitsa?
- Se oli Pushkinin jälkeen minulle lähe-
isintä aluetta. Kirkkokin oli raunioi-
tuneista, tyhjillään olevista temppe-
leistämme vähiten vaurioitunut, Arvo se-
littää. Kupanitsan Korkassa, Aino Saksan
kodissa pieni joukko rukoili polvillaan: "Jos
Herra on sinun tahtosi, niin anna seura-
kuntasi syntyä uudelleen." Sen jälkeen he
lähtivät keräämään asian puolesta nimiä
listaan. Reilussa kymmenessä päivässä
niitä kertyi yli 400.
Marraskuussa tuli tieto, että kirkko palau-
tetaan ja seurakunta rekisteröidään. En-
simmäisenä adventtina 1988, kymmenen
asteen pakkasessa, pidettiin ensimmäinen
ehtoollisjumalanpalvelus. Paikalla oli noin
sata ihmistä.
Myllerrysten aikaa
Korjaustöiden alkaminen venyi; Suomessa
kerätyt varat oli jäädytetty. Arvon mukaan
Suomen kirkon huipulla ei alussa haluttu
Inkerin kirkon nousevan haudastaan. Tu-
tut, jämähtäneet kuviot olisivat rikkou-
tuneet. Survo teki yllätystempun. - Aatami
Kuortti kutsuttiin Inkeriin ja salakuljetet-
tiin Kupanitsaan. Olin laatinut julistuksen,
jossa todettiin, että Inkerin kirkko on yhä
olemassa. Paikalle kutsuttiin mahdol-
lisimman moni entisen seurakunnan edus-
taja allekirjoittamaan julistus. Sitten se
Huimapäiseltä nuorelta inkeriläispastorilta opiskelemaan teologiaa. Päävastuu seura- salakuljetettiin Suomeen Uusi Suomi -leh-
ei rohkeutta eikä ideoita puuttunut 1980- kunnasta jäi papiksi vihitylle Survolle den julkaistavaksi.- Emme julistautuneet
luvun lopulla, kun hän oli herättämässä 1989. Hän oli ennen sitä avioitunut viro- vielä itsenäisiksi. Julistuksessa todettiin,
Inkerin kirkkoa uudelleen eloon. Kirkon laissyntyisen Kristan kanssa. Perheeseen että kirkko on olemassa, koska sitä ei oltu
johtajaa hänestä ei kuitenkaan tullut. syntyi kolme poikaa. koskaan hävitetty juridisesti eikä se itse
Värikkäänä ja voimakkaana persoonana ollut lakkauttanut toimintaansa. Neuvos-
tunnettu Arvo Survo - lahjakas musiikki- Pushkinin seurakunnassa oli voimakkaita tovaltakaan ei huomannut hävittää sitä
ja kielimies - kokee tehtävänsä olevan tois- sisäisiä ristiriitoja. Erään yhteentörmäyk- laillisesti, vaan sen toiminta tukahdutettiin.
enlainen. sen jälkeen vuonna 1987 Arvo palasi ko-
tiin stressaantuneena. - Tartuin kitaraan ja Ennen pitkää tuli kutsu Tallinnaan
Inkerin kirkon seurakuntien perustaminen syntyi laulu "Nouse oi kadonnut Inkeri neuvotteluihin. Paikalla olivat sekä
heti sotien jälkeen oli laajan joukon sisäi- kirkkosi raunioista". Se oli ihan pakko Suomen että Viron kirkon edustajat. Lop-
nen kaipaus ja tarve. Aluksi seurakuntaa laulaa seuraavana sunnuntaina - hellun- putuloksena Viron kirkon yhteyteen perus-
yritettiin perustaa Petseriin, mutta paikka taina - kirkossa, vaikka siinä tahtomattani tettiin Inkerin rovastikunta vuonna 1990.
oli liikenteellisesti syrjässä. Narvassa oli myös poliittista ulottuvuutta. Seuraavana vuonna Neuvostoliitossa oli
kirkkoherra Elmar Kull alkoi pitää vallankaappausyritys ja Viro itsenäistyi.
suomenkielisiä jumalanpalveluksia vuode- Kupanitsa nousee Kaksi viikkoa ennen Neuvostoliiton luhis-
sta 1961 alkaen. Konfirmoitujen joukossa Inkerin kirkon uudelleen nousu alkoi kyteä tumista, joulukuussa 1991, Inkerin kirkko
oli muiden muassa Inkerin kirkon piispa Arvon mielessä. Helmikuussa 1988 Survot esitti itsenäistymissuunnitelman Viron
Aarre Kuukauppi ja Kupanitsan Kikker- heräsivät yöllä auton hälytysääneen - joku kirkolle. Virallisesti asia todettiin 1.1.1992.
issä 1954 syntynyt Arvo Survo. yritti varastaa renkaita. - En saanut enää
unta ja sanoin vaimolleni: "Lähenpä pe- Työteliäät vuodet
Pushkiniin rekisteröitiin seurakunta 1977. rustamaan Kupanitsaa uudelleen. Ja jos se Survo kertoo olleensa kovan paineen alla
Aluksi sitä palveli virolainen Harri vielä syntyy, kyllä kummallisia herätyskel- noina vuosina. Sydän kesti, mutta ryt-
Mõtsnik. Vuonna 1981 kirkkoherraksi tuli loja Jumala käyttää!" mihäiriöitä tuli. Hän myöntää, että 80-
Tiit Salumäe, joka houkutteli Arvo Survon

15. 15
Saarna Kartta
luvun lopulla hänen vauhtinsa, otteensa ja siinä tilanteessa helpotti työtäni. Jouduin Kun Inkerin kirkkoon valittiin piispa
mustavalkoisuutensa menivät joskus yli. nyt tietysti kuukausittain kulkemaan Leino Hassiselle seuraaja, moni odotti
Kupanitsa-Lappeenranta väliä. tehtävän lankeavan Arvo Survolle. Hän
- Kun tulimme vaimon kanssa Suomeen kieltäytyi siitä.
lomamatkalle, Jasser Arafatin vierailu Saadakseen Suomen kansalaisuuden, oli
melkein jäi vierailumme varjoon. Meitä luovuttava Venäjän kansalaisuudesta. Tu- - Kirkon hallintoa ei voi hoitaa yhdellä
kuljetettiin piispalasta toiseen. Tahti oli olloin ei ollut mahdollisuutta kaksois- kädellä, siihen täytyy antautua kokonaan.
niin kova, että välillä piti ottaa nukahta- kansalaisuuteen, kuten nykyään. Iden- Minulle se olisi ollut hyvin vaikeaa. Luova
mislääkkeitä. Kolehtiennätyksetkin lyötiin titeetiltään Arvo sanoo painokkaasti ole- työ, jossa on sekä henkinen että hengel-
Suomessa. Suurin kolehti tuli Kuopiossa vansa inkeriläinen. - Sitä suomalaisuutta, linen ulottuvuus, on itselleni tärkeää.
tilaisuudessa, jossa pääpuhujana oli Jukka mitä ihailin, ei ole enää olemassa. Se elää
Malmivaara. Paikalla oli 2000 henkeä ja enää vain osassa suomalaisia. Sisarus- Arvo tiivistää nykyiset tehtävänsä Inkerin
kolehtia tuli 60 000 markkaa. temme kanssa kasvoimme sellaisessa kirkossa: julistaminen sanoin ja sävelin,
hengessä, että usko Jumalaan ja suomal- käännöstyö (mm. romanikielinen Johan-
Suomessa iltapäivälehtien lööpit kirkuivat: aisuus ovat saman asian kaksi eri puolta. neksen evankeliumi), nettilähetys ja mah-
"Arvo Survon viimeinen saarna!" Neuvos- Suomalaisuus käsitettiin sakraalisena ulot- dollisten teologisten oivallusten jättäminen
toviranomaiset olivat ymmällään, miten tuvuutena. Se suomalaisuus, mihin 1990- tuleville sukupolville.
julkisuus noin oli revähtänyt, Arvo muiste- luvun lopulla törmäsin Suomessa, on kau-
lee huvittuneena. kana siitä. - Toivon, että sitoutuneisuus ja luovuus
käyvät tulevaisuudessakin käsi kädessä.
Kotona odotti iso työmaa. Seurakuntia oli Arvo kieltää olleensa paluumuutossa Yksikin Hengen siunaama uusi laulu voi
siihen aikaan vajaa kymmenen. Arvo vas- esimerkkinä muille inkeriläisille. - Monet vaikuttaa vuosia eteenpäin ja olla kuin
tasi niistä kaikista. Apuna oli aluksi pari eivät olisi muuten lähteneet, mutta kultahippu. Koen olevani, muussakin kuin
diakonia, ennen kuin työntekijöitä ehdit- Venäjän ajautuminen kriisistä toiseen ajoi musiikissa, sellaisten kultahippujen löytäjä.
tiin kouluttaa lisää. Lyhyen ajan sisällä ihmisiä muuttamaan. Kukin on tehnyt itse
käynnistyi monta asiaa: Lähetystyö Mord- omat ratkaisunsa.
vaan alkoi ja perustettiin Inkerin Kirkko Teksti ja kuva: Kristiina Paananen
-lehti. Radiotyökin otti ensiaskeleet Ku- Virheitä ja kultahippuja Juttu lainattu Inkerin Kirkko 4/80/2011
panitsasta käsin. Arvo sanoo tehneensä virheitä joissakin
henkilövalinnoissa. Olisi pitänyt myös Tilaa “Inkerin Kirkko” -lehti
Paluumuuttajana Suomeen delegoida asioita enemmän. osoitteesta:
Arvo Survo on monessa yhteydessä toden-
nut, että Neuvostoliiton inkeriläisongelma - Pushkinissa olisi pärjätty vähemmälläkin kristiina.paananen@gmail.com
ratkaistiin poliittisesti, kun presidentti riidalla, olin välillä turhan tulisieluinen.
Mauno Koivisto antoi inkeriläisille Mordvassa aivan alussa virheemme oli
paluumuutto-oikeuden 1990. Inkerin humanitaarisen avun lähettäminen. Vas-
kirkkoa heikennettiin ja kansallinen liike taanottajapuoli ei ollut siihen vielä valmis
hävitettiin Suomen suomalaisten käsin. ja se aiheutti paljon hämmennystä.
Monen yllätykseksi Arvo itsekin päätyi Kansallista puolta ja kielipolitiikkaa muis-
paluumuuttajaksi. Vuonna 1991 hän tellessaan Arvo on tyytyväinen linjaansa.
lähetti perheensä Suomeen ja 1996 haki
itselleen oleskelulupaa. Syiksi hän luettelee - Laajensin ja monikielistin kirkkomme
mm. lasten kouluun menon ja perheen toimintaa oikeaan aikaan. Juuri ne seura-
turvallisuuden. - Ilmapiiri Neuvostoliitossa kunnat, joitten jumalanpalvelukset alusta
oli niin sähköinen vuonna 1991, että koin, asti olivat kaksikielisiä, ovat välttyneet
ettei siellä ole perheelleni turvallista. Tur- kieliriidoilta.
vattomuuden tunne sitoi työtäni, koska
olin koko ajan liikkeellä. Perheen muutto
Tilaa ilmainen Saarna Kartta ystävällesi!
TULE MUKAAN VESA PÖYHTÄRIN Saarna Kartta
LÄHETYSRENKAASEEN TOIMITUS:
Vesa Pöyhtäri, pt., pastori, lähetysren-
Lähetysrengas toimii rauhansanalaisen LFF ry. yhteydessä. gastyöntekijä, LFF;
Tapani Vähäkangas, painotyöntekijä.
Ilmoittaudu
vpoyhtari@hotmail.com Tilaukset, materiaali, kommentit, vinkit ja
tapani.vahakangas@elisanet.fi tiedustelut:
pekka.kyosti@gmail.com vpoyhtari@hotmail.com, 044-2175410