Miten Suomen yritys- ja pääomatuloverotusta tulisi uudistaa? VATT:n ja Etlan raportissa analysoidaan nykyjärjestelmän ongelmat ja esitetään niihin ratkaisuvaihtoehdot investointien, tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta. Lue lisää: Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritysverotuksen-uudistaminen-kohti-neutraalia-verotusta-vahvistaisi-parhaiten-tuottavuuskehitysta-ja-talouskasvua VATT:n Seppo Kari ja Etlan Niku Määttänen esittivät raportin keskeiset suositukset 11.1. 2017.

1. VN/TEAS-hanke: Yritysverotus,
investoinnit ja tuottavuus
Julkistamistilaisuus 11.1.2017
Seppo Kari/VATT ja Niku Määttänen/ETLA

2. Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutus
• Hanke on osa Valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja
tutkimussuunnitelmaa
• Sillä on kaksi tavoitetta:
– Arvioida Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen vaikutuksia yritysten
kannusteisiin investoida ja rahoittaa toimintaansa
– Selvittää kotimaisessa ja kansainvälisessä keskusteluissa esillä olleiden
uudistusvaihtoehtojen etuja ja haittoja ja tehdä esityksiä järjestelmän
kehittämiseksi
• Toteutus VATT:n ja ETLA:n yhteistyönä; neljä osahanketta

3. Neljä osahanketta
1. Yritysverotuksen vaikutus rahoitus- ja investointikannusteisiin
Seppo Kari ja Olli Ropponen /VATT
2. Kokemuksia Suomen vuosien 2013-2014 T&K-verotukikokeilusta
Tero Kuusi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Tarmo Valkonen /ETLA
3. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, tuotantopanosten
allokaatio ja tuottavuus
Niku Määttänen/ETLA ja Olli Ropponen/VATT
4. Osinkoverotuksen kynnykset: vaikutukset tulonmuuntoon ja
investointeihin
Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka /VATT

4. Suositukset
1. Uudistetaan yhteisöveroa joko
– ottamalla käyttöön oman pääoman vähennys (ACE-malli) tai
– korjaamalla nykyjärjestelmää marginaalisesti asettamalla poistoasteet vastaamaan
pääoman todellista kulumista ja laajentamalla tappiontasausmahdollisuuksia.
2. Ei oteta käyttöön vuosien 2013-14 kokeilun kaltaista T&K-verotukea
– Satsataan innovaatiopoliittisissa toimissa suoraan tukeen ja muihin toimiin
3. Uudistetaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta
– Alennetaan järjestelmään sisältyvää tuottoasterajaa 8 %:sta lähemmäs
markkinakorkoja
– Nostetaan euromääräistä rajaa 150 000 €:sta tai harkitaan sen poistamista
kokonaan
4. Pääomatuloverokantaa ei ainakaan enää nostettaisi; korkea verokanta
heikentää reaalitaloudellisia kannusteita ja lisää verosuunnittelua

5. Tulokset: yhteisövero
• Suomen yhteisöverotus
– suosii investointien rahoittamista velalla ja nostaa oman pääoman
tuottovaatimusta, koska oman pääoman kustannus vähennyskelvoton
– vääristää investointien kohdentumista, koska poistoasteita ei ole sovitettu
vastaamaan pääoman kulumista (muitakin syitä)
– heikentää kannustetta riskinottamiseen, koska tappiontasausmahdollisuudet ovat
suppeat
– On toisaalta suhteellisen kilpailukykyinen kansainvälisesti, mikä johtuu
matalahkosta verokannasta; lisäksi pohja kohtuullisen hyvin turvattu
verosuunnittelulta
• Tarkasteltiin erilaisia yhteisöveron kehittämisvaihtoehtoja
– Nykyjärjestelmän marginaalinen parantelu: esim. tappiontasauksen
laajentaminen ja poistojärjestelmän korjaaminen
– Perusrakenteita muuttavat vaihtoehdot: oman pääoman vähennys (ACE),
korkovähennyksen poistaminen (CBIT), jaetun voiton yhteisövero (Viro) ja
erilaiset varausmallit

6. Tulokset: yhteisövero (2)
• Vaihtoehtojen edut ja haitat menevät jonkin verran ristiin kun
tarkastellaan reformia, jossa verotuotto on kiinteä
– Veropohjaa laajentavat mallit voidaan toteuttaa matalalla verokannalla => esim.
CBIT: edullinen kv. ympäristössä, mutta kotimaisten investointien
investointikynnys nousee
– ACE kaventaa veropohjaa ja voi edellyttää korkeampaa verokantaa => epäedullista
kv. investointien kannalta; vastapainona vahva neutraalisuus investointien ja
rahoituksen suhteen
• Vahvimmat uudistusvaihtoehdot: ACE ja nykyjärjestelmän parantelu
• Muut vaihtoehdot eivät ratkaise em. ongelmia ja synnyttävät lisäksi
uusia vääristymiä
– CBIT nostaa velalla rahoitetun investoinnin kustannusta
– Viron malli ja varausmallit saattavat heikentää investointien
uudelleenallokoitumista ja edellyttävät korkeahkoa verokantaa uudistuksen
rahoittamiseksi (muitakin ongelmia)
• Jos siirrytään ACE:en, osinkoverotusta on perusteltua uudistaa samalla

7. Tulokset: T&K-vähennys
• Taloustiede tarjoaa vahvoja perusteluja valtiovallan väliintulolle
– Osaamisen leviäminen yrityksen ulkopuolelle; mahdolliset rahoitusrajoitteet
• Suomen tukijärjestelmä perustunut suoriin tukiin
• Muualla verotuet yleistyneet nopeasti; vain muutamassa EU-
maassa ei verotukia (Saksa, Suomi, Viro …)
• Suomen 2013-14 T&K-vähennyskokeilu – tuloksia:
– Vähennyksen käyttö (take up) vähäistä, vain 8 % etukäteen arvioidusta
– Ei havaittavissa tilastollisesti merkitsevää kasvua t&k-menoissa
– Poikkeuksena pienet yritykset, joilla aiemmin T&k-menoja hyvin vähän
• Päätelmät
– Jos tuki vakinaistettaisiin, sen perusteita olisi muutettava (informaatio,
mitoitus, mahdollisuus hyödyntää tappiotilanteissa ym.)
– Samalla kasvaisi tarve valvonnan vahvistamiseen ja muuttamiseen sekä
muihin piirteisiin, jotka ovat ominaisia suoran tuen järjestelmille
– Saadut kokemukset eivät kannusta verotuen vakinaistamiseen;
kehittämisponnistelut tulee suunnata suoran tuen järjestelmään.

8. Tulokset: Osinkoverotus
• Suomen osinkoverotus rakenteeltaan erityislaatuinen
– Listatut yhtiöt: käytännössä kahdenkertainen verotus
– Listaamattomat yhtiöt: kevennetty verotus 8 %:n tuottorajaan asti; lisäksi
euromääräinen kynnys 150 t€:ssa (ennen 60 t€ ja 90 t€)
• Kevennykselle on löydettävissä taloudellisia perusteluja, mutta
kynnyksiin voi liittyä ongelmia
• Korkea tuottoraja (8%)
– Johtaa investointikannusteen vaihteluun
– Voi jarruttaa pääoman tehokasta allokaatiota
– 3. osahanke osoittaa kokonaistaloudellisella mallilla, että allokaation
vääristyminen heikentää työn tuottavuutta ja alentaa palkkatasoa
• Eurokynnys (150 t€)
– Voi hidastaa yritysten kasvua
– 4. osahanke päättelee tilastollisen analyysin avulla, että kynnys pikemminkin
vääristää tulolajinvalintaa kuin investointeja

9. Tulokset: Osinkoverotus (2)
• Politiikkapäätelmät
– Tuottoasteraja olisi syytä alentaa lähemmäs markkinakorkoja
– Jos tämä toteutetaan, olisi perusteltua nostaa tulotasoa, jolla korkeampi
veroaste alkaa purra, tai luopua veroasteen noususta kokonaan

10. Kuvioita ja taulukoita

11. Yhteisöverokanta eräissä maissa, 2015
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Lähteet: Euroopan Komissio ja Deloitte

12. Kotimaisen investoinnin EMTR rahoitusmuodoittain ja
investointikohteittain
Suomalainen investoi Suomeen, pelkkä yritysverotus
EMTR
SUOMI->SUOMI
Investointikohde
Rahoitus-
muoto
Aineeton Teollisuus-
rakennus
Kone Rahoitus-
omaisuus
Varasto Keski-
määrin
Pidätetyt voitot 23.4% 31.1% 19.9% 25.8% 25.8% 25.2%
Uusi
osakepääoma
23.4% 31.1% 19.9% 25.8% 25.8% 25.2%
Velka -4.4% 9.0% -11.0% 0.0% 0.0% -1.3%
Keskimäärin 14.2% 23.7% 9.6% 17.2% 17.2% 16.4%

13. Ulkomainen investoija: investointi Suomeen
vs. investointi kotimaahan, EATR
• Suomi pärjää aika hyvin tässäkin vertailussa
0
5
10
15
20
25
30
35
KOTIMAAHAN
SUOMEEN
%

14. ACE-veron vaikutuksia
Budjettineutraali ACE-reformi Suomen parametreilla, oletus:
budjetin tasapainotus yhteisöverokantaa nostamalla 20 =>24 %
Rahoitus Nykyjärjestelmä, t = 20% Nykyinen + ACE, t = 24 %
EMTR EATR EMTR EATR
Oma pääoma 19,9 20,0 0 18,0
Velka -11,0 13,0 0 18,0
Keskiarvo 9,6 17,1 0 18,0
• Velalla ja omalla pääomalla rahoitetun investoinnin EMTR=0,
velkaantumiskannustin poistuu
• Marginaalisen investoinnin veroaste EMTR: 9,6 % => 0 %;
investointikannustin vahvistuu merkittävästi
• Keskimääräinen veroaste EATR: 17,1% =>18,0%, Suomen
houkuttelevuus kv. yritysten sijoittumispaikkana heikkenee hieman
• Legaalinen verokanta nousee 20 %=> 24 % => kannusteet siirtää
voittoja pois Suomesta vahvistuvat