O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti (Mediatilaisuus)

Prof. Jouko Vilmunen, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2019 pääkohdat medialle 29.1. 2020 järjestetyssä tilaisuudessa.

Tutustu koko raporttiin:
https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/

  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti (Mediatilaisuus)

  1. 1. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2019 29.01.2020 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi
  2. 2. Raportti 2019 • Finanssipolitiikan linja • Työllisyyspolitiikka • Julkisen talouden kestävyys
  3. 3. Arviointineuvoston kommentteja (1) • Finanssipolitiikka jonkin verran verran ekspansiivista, kun vertailukohtana julkistalouden kehitys ilman finanssipolitiikan muutoksia • Suhdannetilanteeseen nähden menojen pysyvät ja väliaikaiset lisäykset v. 2020 tarkoittavat myötäsyklistä finanssipolitiikkaa • Pitkän aikavälin syyt puoltavat julkistalouden vahvistamista, joten finanssipolitiikan viritystä voidaan pitää löysänä
  4. 4. Arviointineuvoston kommentteja (2) • Julkisyhteisöjen alijäämän kasvattaminen juuri suhdannehuipun jälkeen sisältää riskejä: – Elvytysvara mahdollisessa taantumassa vähenee – Harkinnanvaraiset menojen lisäykset toteutuvat hitaasti – Julkistalouden menojen lisäysten elvyttävän vaikutuksen suuruuteen liittyy epävarmuutta • Matalat korot ja välttämättömät investoinnit: – Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin – Valmiit investointisuunnitelmat toivottavia – Julkisten investointien taso v. 2020 suhteellisen korkea
  5. 5. Arviointineuvoston kommentteja (3) • Työpaikkojen määrän kasvattaminen asianmukainen tavoite hyvinvointivaltion rahoittamisen kannalta • Politiikkatoimien työllisyysvaikutusten etukäteisarviointi haastavaa, mutta tärkeää ja toivottavaa • Tarve luoda suunnitelma ja arvio siitä, miten työllisyystavoite saavutetaan • Arvioitaessa työllisyystavoitteen saavuttamista on otettava huomioon kaikki vaikutuksiltaan vähäistä suuremmat politiikkatoimet – Ml. työllisyyttä heikentävät toimet
  6. 6. Arviointineuvoston kommentteja (4) • Merkittävien muutoksien saavuttaminen työllisyydessä näyttää vaativan kohtalaisen suuria ja kohdennettuja politiikkatoimia • Julkistalouden kestävyysongelman taustalla väestönkehitys sekä julkistalouden rakenteellinen alijäämä – Työikäisen väestön osuus laskee, väestö vanhenee – Julkisen velan BKT-osuus uhkaa nousta 80 %:iin seuraavan 15 vuoden aikana • Valtion omistamien omaisuuserien myynnin tulisi perustua strategisiin päätöksiin, jotka ovat perusteltuja sen omistajaroolin näkökulmasta.
  7. 7. Arviointineuvoston kommentteja (5) • Hallituksen pitäisi jatkossa tarkkailla työllisyyden kasvun laatua fiskaalisesta(kin) näkökulmasta • Veropohjan tehokkaan kasvattamisen kannalta uudet työpaikat mieluiten täysaikaisia ja korkean tuottavuuden aloille • Kestävyysvajeen hoitaminen: – Uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma – Keskeisten suuntaviivojen parlamentaarinen suunnittelu ankkurin takaamiseksi nykyiselle ja tuleville hallituksille
  8. 8. Mitä ennustelaitokset kertovat kasvunäkymistä • v. 2020 kasvun ennustetaan hidastuvan, jatko epäselvempi Ennusteet BKT:n määrän kasvuvauhdille (prosenteissa). 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Suomen Pankki (17. joulukuuta 2019) 1,3 0,9 1,1 1,3 Valtiovarainministeriö (18. joulukuuta 2019) 1,6 1,0 1,1 1,2 1,0 0,9 OECD (8. marraskuuta 2019) 1,3 1,0 0,9 Euroopan komissio (7. marraskuuta 2019) 1,4 1,1 1,0 IMF (7. lokakuuta 2019) 1,2 1,5 1,5 1,4 1,3 PT (17. syyskuuta 2019) 1,3 1,1 ETLA (16. syyskuuta 2019) 1,1 0,9 1,1 PTT (12. syyskuuta 2019) 1,3 1,2
  9. 9. Eurooppalainen suhdannevaihtelu siirtymässä seuraavaan vaiheeseen -6 -4 -2 0 2 4 6 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 %suhteeessapotentiaaliseentuotantoon Euroalue Saksa Suomi Ruotsi
  10. 10. Julkisten investointien taso Suomessa suhteellisen korkea v. 2020 0 1 2 3 4 5 6 Julkisetinvestoinnit,%BKT:sta Tanska Saksa Ranska Alankomaat Suomi Ruotsi
  11. 11. Työllisten määrä jatkaa kasvamistaan 0 100 200 300 400 500 600 2000 2100 2200 2300 2400 2500 2600 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 1000henkeä 1000henkeä Työlliset, trendi, (vasen asteikko) Työttömät, trendi, (vasen asteikko)
  12. 12. Osallistumisaste on noussut ennätyksellisen korkealle 68 70 72 74 76 78 80 %väestöstä Työhön osallistumisaste, 15-64-vuotiaat
  13. 13. Työllisyys noussut 55 – 64 ikäluokassa 0 100 200 300 400 500 600 700 800 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Työlliset,1000henkeä 1989 2019 Sukupuolet yhtensä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Työllisyysaste,% Miehet, 1989 Miehet, 2019 Naiset, 1989 Naiset, 2019
  14. 14. Työmarkkinoiden Beveridge-käyriä Suomessa
  15. 15. Työllisyyspolitiikan tavoitteet • Suomen työllisyysasteen tulisi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä • Työllisyysastetavoite on myös ilmaistu tavoitteena toteuttaa politiikkatoimenpiteitä, jotka kasvattavat työllisten määrää 60 000 henkilöllä • Lisäksi hallitusohjelma sisältää tavoitteen laskea työttömyysastetta 4,8 prosenttiin samalla aikataululla .
  16. 16. Työmarkkinoiden tila suhteessa tavoitteisiin • Osallistumisaste noussut, työttömyysaste näyttää vakiintuneen tai vakiintuvan n. 6.5 %:n tuntumaan • Mikäli arviot Suomen talouden pitkän aikavälin työttömyysasteen tasosta ovat oikean suuntaisia, niin tavoitellun työttömyysasteen saavuttaminen voi olla hyvin haasteellista • Ammattiryhmien sisäiset kohtaanto-ongelmat ovat kasvaneet erityisesti kunnissa sijaitsevissa palveluammateissa
  17. 17. Työttömyysaste on laskenut trendinsä alapuolelle ja on lähes ainoastaan rakenteellista 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 %työvoimasta NAWRU, Euroopan Komissio Työttömyysaste Tasapainotyöttömyysaste, OECD
  18. 18. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on negatiivinen keskipitkällä aikavälillä. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 2000 2005 2010 2015 2020 Miljardiaeuroa Julkisyhteisöjen tulot ja menot Tulot Menot 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 2000 2005 2010 2015 2020 %,suhteessaBKT:hen Miljardiaeuroa Julkisyhteisöjen velka Velka Velan BKT-suhde
  19. 19. Uusien päätösten vaikutus valtiontalouteen -3 500 -3 000 -2 500 -2 000 -1 500 -1 000 -500 0 500 1 000 1 500 2020 2021 2022 2023 Miljoonaaeuroa Pysyvät menot Tulevaisuusinvestoinnit Talousarviovaraukset Varaus lisäinvestoinneille Verojen korotus, netto Menoleikkaukset Tehtyjen päätösten vaikutus Tehdyt päätökset ja varaukset
  20. 20. Julkisyhteisöjen ja alasektoreiden rahoitusasemat -4,0 -3,0 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Valtio Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Julkisyhteisöt Tavoite e e e e e
  21. 21. Rakenteellisen rahoitusaseman muutosten perusteella finanssipolitiikka on melko neutraalia vuosina 2020–2021 -6 -4 -2 0 2 4 6 -6 -4 -2 0 2 4 6 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 %potentiaalisestatuotannosta %suhteessaBKT:hen Suhdannekorjattu perusjäämä, pl. sos.turvarahastot Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä Tuotantokuilu, (oikea asteikko)
  22. 22. Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema poikkeaa sille asetusta -0,5 prosentin tavoitetasolta suhteessa BKT:hen. -2,0 -1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 1,0 -2,0 -1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 1,0 %suhteessaBKT:hen Prosenttiyksikköä Rakenteellisen jäämän muutos Rakenteellinen jäämä (oikea asteikko) MTO (oikea asteikko)
  23. 23. Valtion takausvastuut 0 5 10 15 20 25 30 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 %suhteessaBKT:hen Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Ulkomaat
  24. 24. Velka-asteen arvoidaan kasvavan keskipitkällä aikavälillä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 VelanBKT-suhde,% Perusura Velan BKT-suhde 60 % vuonna 2035 Velan BKT-suhde 50 % vuonna 2035 2,8 % 2 % Vaadittu sopeutus, suhteessa BKT:hen
  25. 25. Taustaraportit • Junttila, J.P. & Raatikainen, J., (2020). Risks of the Finnish State Guarantee System • Kyyrä, T., (2020). Labour Market Subsidy and Unemployment Exits • Palviainen, H., (2020). Evolution of social protection systems and incentives in Finland and its comparison countries • Pekkarinen, T. & Tuomala, J., (2020). Incentivizing part-time work: The labour supply effects of Flexible Care Allowance

×