1. UNIAPNEA JA
TYÖKYKY
LT Miia Aro
Keuhkosairauksien ja
allergologian
erikoislääkäri
Asiantuntijaylilääkäri
Filha Ry
3/27/2023 TTL 24.3. 2023 1

2. SIDONNAISU
UDET
Asiantuntijaylilääkäri Filha Ry
Ammatinharjoittaja Remotest Diagnostics ja
Terveystalo Pulssi
Osakkeita: eLive Ecosystems
Luento-, kirjoitus- ja podcastpalkkioita:
Lääkärilehti, Duodecim, Hengitysliitto,
Uniliitto, Marfan-yhdistys, Boehringer-
Ingelheim, Orion
Matkakuluja: Roche, Orion

3. SISÄLLYS
• Uniapneasta yleisesti
• Diagnostiikasta
• Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky
• Uniapnea ja ajoterveys

4. OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEA
A: normaali,
B: osittainen ahtauma/hypopnea
C: täysin tukossa/apnea
Apnean/hypopnean kesto vähintään 10s ja siihen
pitää liittyä 3 % lasku veren happipitoisuudessa.
A B C

5. YLEISIMMÄT SYYT
UNIVAIKEUKSIIN

6. UNIAPNEA,
KANSANTAUTIMME
• Suomessa on laskettu olevan 1,46 miljoonaa uniapneaa
sairastavaa ihmistä.
• Näistä keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaisi n. 850
000.
• N. 70 % ajatellaan olevan vielä ilman diagnoosia
• 70 % uniapneasta johtuu ylipainosta, suomalaisista yli 30v
naisista on ylipainoisia 63 % ja miehistä 72 %.
• v.1996-2018 potilaskäyntien määrä on kasvanut
erikoissairaanhoidossa 1160% (9700->122 000) ja
avoterveydenhuollossa 190% (10 000->29 000).
• v. 2018 tehtiin 61 000 uniapneadiagnoosia (388/100 000
asukasta)
27.3.2023

7. 3/27/2023 MIIA ARO , UNIAPNEA JA TYÖKYKY 7

8. HOITAMATTOMAN UNIAPNEAN
KUSTANNUKSET
58%
20%
18%
4%
Kustannukset USA:ssa yht 150 miljardia
dollaria vuodessa
Työvoimamenetykset
Lisääntyneet
terveydenhuollon
kustannukset
Moottoriajoneuvo-
onnettomuudet
Työpaikkaonnettomuudet
Frost&Sullivan 2016
Hoitamaton: $6366/hlö/v
Hoito: $2105/hlö/v

9. SISÄLLYS
• Uniapneasta yleisesti
• Diagnostiikasta
• Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky
• Uniapnea ja ajoterveys

10. UNIAPNEAN OIREET
3/27/2023

11. 5 YLEISTÄ SYYTÄ HAKEUTUA
TUTKIMUKSIIN
UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI:
• Vieressä nukkuva kertoo
hengityskatkoksista
• Kuorsaus häiritsee läheisiä
• Jollain suvusta on uniapnea ja saanut avun
oireeseen
• Päiväaikainen väsymys/nukahtelu
• Jaksamattomuus tehdä esim. töiden
jälkeen yhtään mitään, aivosumu
27.3.2023

12. UNIAPNEAN
DIAGNOOSI
• Oireet sopivat
uniapneaan
• Seulontakysely STOP-
BANG puoltaa uniapneaa
• ESS-pisteet korkeat
vahvistaa epäilyä
Tehdään unirekisteröinti
STOP-Bang kysely STOP-Bang questionnaire: Proprietary to University Health Network
Uniapnean todennäköisyyden arviointi
Olkaa hyvä ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin, joiden perusteella voidaan päätellä mahdollista riskiänne
sairastaa uniapneaa.
1. Kuorsaatko äänekkäästi (kuorsauksesi kuuluu toiseen huoneeseen tai vuodekumppanisi tökkäilee sinua
kyynärpäällään lopettaaksesi kuorsauksen)? Kyllä = 1
2. Tunnetko itsesi usein väsyneeksi, uupuneeksi tai uneliaaksi päiväaikaan (kuten nukahtaminen ajaessasi
autoa tai keskustellesasi jonkun kanssa)? Kyllä =1
3. Onko kukaan havainnut, että lopetat hengittämisen (tai että haukot henkeäsi tai köhiset) nukkuessasi? Kyllä
= 1
4. Onko sinulla korkea verenpaine tai käytätkö verenpainelääkitystä? Kyllä = 1
STOP yhteensä _________
5. BMI yli 35 = 1
6. Ikä yli 50 v = 1
7. Kaulan ympärys mies: yli 43 cm, nainen: yli 41 cm = 1
8. Sukupuoli mies = 1
BANG yhteensä ___________
STOP-BANG = STOP + BANG = ______ pistettä
Tulkinta: STOP-BANG = 1 tai 2 uniapnean todennäköisyys on pieni STOP-BANG = 3 tai 4 uniapnean
todennäköisyys on kohtalainen STOP-BANG = 5 – 8 uniapnean todennäköisyys on suuri.Todennäköisyys
uniapneaan on suuri myös jos: STOP = 2 tai suurempi ja BANG:ssa mies tai BMI>35 tai paksu kaulan ympärys
Käytännössä uniapnean mahdollisuus tulisi huomioida aina, jos STOP-BANG≥ 3 pistettä.
27.3.2023

13. UNIAPNEAN DIAGNOOSI
YÖPOLYGRAFIA= suppea unirekisteröinti, yleensä kotona
UNIPOLYGRAFIA= laaja unirekisteröinti, sisältää
aivosähkökäyrän
• Uniapnean seulontaan ja diagnostiikkaan yöpolygrafia
on riittävä
• Jos ensimmäinen rekisteröinti jää epädiagnostiseksi ja
oireet selvät, suositellaan uusintaa (AASM 2017)
• Jos edelleen vaikeat oireet ja epäily unenaikaisesta
hengityshäiriöstä, lähete unipolygrafiaan (AASM 2017)
27.3.2023

14. UNIAPNEAN DIAGNOOSI:
YÖPOLYGRAFIA

15. UNIAPNEAN
DIAGNOOSI

16. SISÄLLYS
• Uniapneasta yleisesti
• Diagnostiikasta
• Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky
• Uniapnea ja ajoterveys

17. HOITAMATTOMAN VAIKEA-ASTEISEN
UNIAPNEAN RISKIT:
• Riski kuolla sydän- tai aivoinfarktiin 3-6-kertainen
• Riski saada sydäninfarkti nukkuessa 6-kertainen
• Lisääntynyt rytmihäiriöriski
• Uniapneaa sairastavilla 5x enemmän tyypin 2
diabetesta
• Riski joutua moottoriajoneuvo-onnettomuuteen 2-3 -
kertainen
• Heikentää astman hoitotasapainoa (uniapneaa
sairastavista 35 % on astma ja astmaatikoista 39 % on
uniapnea)

18. UNIAPNEAN VAIKUTUKSET
• Heikentynyt työkyky
• Alentunut työteho
• Kohonnut työtapaturmien riski
-> Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeen riski on koholla
sekä ennen että jälkeen uniapneadiagnoosin.
Lähteet:
Guglielmi O, Jurado-Gámez B, Gude F ym. Occupational health of patients with obstructive sleep apnea syndrome: a systematic review. Sleep Breath 2015;19:35-44
Hillman DR, Murphy AS, Pezzullo L. The economic cost of sleep disorders. Sleep 2006;29:299-305
Ulfberg J, Carter N, Edling C. Sleep-disordered breathing and occupational accidents. Scand J Work Environ Health 2000;26:237-42

19. UNIAPNEAN VAIKUTUS PITKÄÄN
SAIRAUSLOMAAN JA
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESEEN (4V
SEURANTA-AIKA)
Multivariate logistic regression analyses of the effect of
self-reported symptoms of obstructive sleep apnoea
syndrome (OSAS) on permanent work disability in the
Norwegian Hordaland Health Study
Adjustment variables OSAS symptoms OR (95%
CI)
Sex alone 2.40 (1.38–4.19)
Age and education 2.20 (1.26–3.85)
Occupational type 2.35 (1.26–4.38)
Marital/cohabitant status 2.39 (1.37–4.17)
Smoking, alcohol and
physical exercise
1.99 (1.13–3.50)
Body mass index 2.26 (1.29–3.97)
Angina, stroke, diabetes
and myocardial infarction
2.40 (1.37–4.19)
Depression 2.02 (1.15–3.56)
Blood pressure (systolic) 2.30 (1.32–4.02)
Prescribed drugs 2.45 (1.40–4.28)
Fully adjusted model# 1.92 (1.01–3.66)
Multivariate logistic regression analyses of the effect of
self-reported symptoms of obstructive sleep apnoea
syndrome (OSAS) on long-term# sick leave in the
Norwegian Hordaland Health Study
Adjustment variables OSAS symptoms OR (95%
CI)
Sex alone 1.78 (1.42–2.20)
Age and education 1.70 (1.36–2.13)
Occupational type 1.83 (1.46–2.29)
Marital/cohabitant status 1.77 (1.42–2.21)
Smoking, alcohol and
physical exercise
1.67 (1.33–2.08)
Body mass index 1.71 (1.36–2.13)
Angina, stroke, diabetes
and myocardial infarction
1.79 (1.43–2.25)
Depression 1.71 (1.37–2.14)
Blood pressure (systolic) 1.78 (1.42–2.22)
Prescribed drugs 1.78 (1.42–2.22)
Fully adjusted model¶ 1.62 (1.28–2.05)

20. UNIAPNEAN VAIKUTUS TYÖKYKYYN
SUOMESSA
n No. of events HR (95% CI) HR (95% CI)
Model 1a
Model 2b
All sickness absences
(>9 days)
Men
No OSAS 2277 1003 1.0 1.0
OSAS 456 267 1.7 (1.5–2.0) 1.6 (1.4–1.9)
Women
No OSAS 1550 660 1.0 1.0
OSAS 310 192 2.1 (1.8–2.4) 1.9 (1.6–2.3)
Very long sickness
absences (≥90 days)
Men
No OSAS 2277 278 1.0 1.0
OSAS 456 97 1.9 (1.5–2.4) 1.7 (1.3–2.1)
Women
No OSAS 1550 156 1.0 1.0
OSAS 310 58 2.0 (1.5–2.8) 1.8 (1.3–2.5)
Disability pension
Men
No OSAS 2277 179 1.0 1.0
OSAS 456 78 2.2 (1.7–2.9) 1.9 (1.5–2.6)
Women
No OSAS 1550 109 1.0 1.0
OSAS 310 56 2.7 (1.9–3.7) 2.1 (1.5–3.0)
Sjösten N, Kivimäki M, Oksanen T ym. Obstructive sleep
apnoea syndrome as a predictor of work disability. Respir Med
2009;103:1047-55
Hazard ratios (HR) and 95% confidence
intervals (CIs) for all (>9 days) and very
long (≥90 days) sickness absence periods
and disability pension in men and women
by sleep apnoea status.
OSAS=obstructive sleep apnoea syndrome.
a Adjusted for age, socioeconomic position,
type of employment contract, type of
organization.
b Adjusted for (a) and presence of comorbid
conditions (chronic hypertension, ischemic
heart disease, diabetes and asthma or other
chronic obstructive lung disease and
depression).

21. PITKÄT SAIRAUSPOISSAOLOT JA
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE ENNEN
DIAGNOOSIA
• 5 vuotta ennen uniapneadiagnoosia miehillä on 1,6-kertainen ja
naisilla 1,8-kertainen riski menetettyihin työpäiviin
• Miehet menettivät keskimäärin 30 YLIMÄÄRÄISTÄ työpäivää
seurantajakson aikana
•Naiset menettivät 81 YLIMÄÄRÄISTÄ työpäivää seurantajakson aikana.
Lähde: Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost workdays prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136:130-6

22. Vuokko et al. Työkyvyn arviointi ja
tukeminen keuhkosairauksissa vaatii
yhteistyötä.
Suom Lääkäril 2023; 78 : e33928

23. TYÖKYVYN ARVIOSSA
HUOMIOITAVAA
• Hoitamaton uniapnea on este toimia erityistä valppautta
vaativassa työssä (ammattikuljettaja, lentäjä, veturikuski,
lennonjohto, merikapteeni)
• Pidempiaikainen työkyky arvioidaan jokaisen kohdalla sitten
kun hoito on stabiloitunut
• Arvioon sisältyy nukahtamisalttius, päiväaikainen vireys,
kognitiivinen toimintakyky ja työn vaatimukset
• Neuropsykologinen tutkimus kannattaa silloin jos työ vaatii
tarkkuutta, muistia ja toiminnanohjausta
• Univajetta ei saa olla -> yleensä suositellaan välttämään
vuorotyötä
• Uniapnea ei lähes koskaan ole syy pidempiaikaiselle
työkyvyttömyydelle

24. TYÖSSÄ JATKAMISEN TUKI
JA UNIAPNEA
• Työkykyarviot koordinoidaan työterveyshuollosta
• Erikoissairaanhoidosta voidaan arvioida hoitoa, ennustetta ja
rajoitteita, joita usein ei uniapneassa ole pitkäaikaisesti
• Pitkäaikaisiin poissaoloihin tarvitaan arvio työoloista ja esh:sta
näitä ei pääsääntöisesti kirjoiteta. Lausunnot työkyvystä
pääosin tth:sta
• Pelkän sairauden huomioiminen ei usein riitä, vaan työssä
selviytymiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavia yksilöllisiä (esim.
osaaminen, motivaatio), työhön liittyviä ja muita sosiaalisia
tekijöitä on selviteltävä laajasti
• Oireiden pitkittyessä ne usein johtuvat muusta kuin
sairaudesta itsestään jolloin moniammatillinen lähestyminen
voi auttaa.

25. SISÄLLYS
• Uniapneasta yleisesti
• Diagnostiikasta
• Uniapnea, liitännäissairaudet ja työkyky
• Uniapnea ja ajoterveys

26. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS
• Valveillaoloajan väsymys merkitsevä ajokyvyn arvioinnissa
• ESS (väsymyskysely) ja AHI korreloivat huonosti
liikenneonnettomuusriskin kanssa
• Kliininen arvio väsymyksen määrästä ja tarkennetut kysymykset
tarpeellisia
• Yleensä AHI 5-15/h ei aiheuta ongelmia liikenteessä jo
väsymysoiretta ei ole.
1. Onko sinulla vaikeuksia pysytellä hereillä ajaessasi?
2. Onko sinulla ollut ajaessa läheltä piti –tilanteita?
3. Oletko ollut onnettomuudessa väsymyksen/nukahtamisen vuoksi?
Yhteenkin ”Kyllä” -> ajokielto kaikilla
27.3.2023

27. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS –
RYHMÄN 1 AJOLUPA
• Jos vaikea nukahtamistaipumus -> suullinen ajokielto
kunnes hoito kunnossa
• Vaikea nukahtamistaipumus = ESS ≥10 pistettä
• Jos ei nukahtamistaipumusta eikä ongelmia liikenteessä
ja ESS ≤ 9, voi jatkaa ajamista uniapnean vaikeusasteesta
huolimatta.
• Suullinen ajokielto puretaan kun hoito on hyvin
käynnissä. Jos ei vastetta 6kk kuluessa, ilmoitus
poliisille.
• Kontrollit 3 v välein avoterveydenhuollossa.

28. UNIAPNEA JA
AJOTERVEYS -
RYHMÄN 2 AJOLUPA
• Ryhmä 2= C, CE, C1, C1E, D, DE, D1, D1E
• Pienempikin epäily vireystilan laskusta estää
ajamisen. HUOM! Ryhmän 2 ajoneuvojen
ajamisen!
• Jos ESS ≥ 15 pistettä, ajokielto kokonaan.
• Kannattaa aina kysyä tarvitseeko todella R2-
korttia
• Arvio ajoluvasta on aina yksilöllinen
• Ajokielto yleensä kunnes uniapnea on hyvässä
hoidossa
• Taksinkuljettajilla ja liikenneopettajilla aina
ryhmän 2 vaatimukset täytyttävä, joskus myös
27.3.2023

29. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS –
RYHMÄN 2 AJOLUPA
• N. 1-1,5 miljoonaa suomalaista joilla ryhmän 2 ajokortti
• Näistä laskennallisesti n. 170 000-250 000 henkilöä
sairastaa uniapneaa (17 %)
• Kontrollit vuosittain Traficomin tämän hetkisten
ohjeiden mukaan
27.3.2023

30. ERITYISTÄ TARKKAAVUUTTA
VAATIVAT AMMATIT
• Hoidetaan lievemmilläkin löydöksillä tehokkaasti
• ESS pisteet korreloivat huonosti AHIn kanssa, joten vaikeusaste ei näissä
tapauksissa määrittele hoidon intensiteettiä
• Sairausloma kunnes hoitotaso on saavutettu, yleensä CPAP-hoidossa n.
2vko-2kk.
•Korvaava työ usein on sallittua jos työnantaja pystyy järjestämään (esim
toimistotyö yleensä käy)
• Vireystila arvioidaan objektiivisella testillä, esim. terveysperusteinen
ajokyvyn arvio tai vireystilatestit laboratorio-olosuhteissa.
• Kontrollit hoidon suhteen työterveyshuollossa kerran vuodessa.
•Ajoterveyden arvio kuuluu jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle
jokaisella käynnillä

31. UNIAPNEA JA AJOTERVEYS -RYHMÄN 2
KONTROLLIT
Vuosittain joko hoitajalla tai lääkärillä
Kaikkien terv.huollon ammattilaisten on arvioitava ajoterveyttä
Ajokiellon antaa lääkäri
Kontrollissa:
• Väsymyskysely ESS
• Anamneesi: onko toiminut/helpottanut?
• Laitteesta viimeisen vuoden käyttötiedot
27.3.2023
Kontrollissa kaikki OK jos:
1. Käyttötunnit joko CPAP-
koneesta tai appista
katsottuna koko edelliseltä
vuodelta keskimäärin >4
h/vrk
2. AHI < 10/h
3. Maskivuoto < 25 l/min

32. YHTEENVETO
• Uniapnea on yleinen sairaus
•Uniapnea vaikuttaa työkykyyn jo vuosia ennen diagnoosia
ja myös sen jälkeen
• Työkykyä arvioitaessa myös muut vaikuttavat tekijät
tulee huomioida
• Uniapnean hoito on tehokasta
• Ammattikuljettajilla tulee huomioida uniapnea erityisen
tarkkaan
• Kontrollit pääosin avoterveydenhuollossa

33. KIITOS!
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteys: miia.aro@filha.fi