2. Aiheet
•Varman kuntoutuspalvelut ja kuntoutuksen tuloksellisuus
•Kuntoutujan tarina
•Työeläkekuntoutuksen keinot
•Työeläkekuntoutuksen toimijaverkosto
•Yritysyhteistyö
•Onko kuntoutus murroksessa?
"Koko ajan oli tunne, että Varmassa ollaan asiakkaan puolella"
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
2
3. 1086
1039
1106
1141
1325
1402
1557
1796
2032
2099
v2004
v2005
v2006
v2007
v2008
v2009
v2010
v2011
v2012
v2013
Varmaan vireille tulleet kuntoutushakemukset vuosina 2004-2013
10 vuoden aikana hakemusmäärät ovat melkein kaksinkertaistuneet
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
3
4. Kuntoutujien määrä vuosina 2004-2013 Lähde: ETK (*alustava tieto)
10 vuoden aikana Varman kuntoutujien lukumäärä on 2,6 kertaistunut
6249
6834
7409
7955
8521
9081
9715
10808
11138
12904
1249
1382
1648
1840
2032
2222
2456
2800
3035
3334
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
v2004
v2005
v2006
v2007
v2008
v2009
v2010
v2011
v2012
v2013
kaikki
Varma
*
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
4
5. Työeläkekuntoutuksen tavoitteet
•Työeläkekuntoutus tukee työntekijän/yrittäjän työelämässä jatkamista sairaudesta huolimatta, auttaa työnantajaa tukemaan henkilöstön työkykyä ja on keino vaikuttaa työkyvyttömyyseläkekustannuksiin
"Työurat pidemmäksi – Varman työeläkekuntoutus tukena"
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
5
6. Me uskomme tähän
•Varman kuntoutustyö auttaa jatkamaan työelämässä ja säästää eläkemenoja. Työmme on kuntoutujan ja työnantajan kannalta merkityksellistä sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa
•Asiakaslähtöisyys on työmme perusta. Saamme tuloksia tekemällä laadukasta perustyötä yhteistyössä kuntoutujan ja työnantajan kanssa
•Työmme perustuu asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Noudatamme lainsäädäntöä, jonka perusteella ratkaisulinjamme muodostuu
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
6
7. Työkykyjohtaminen
•Työkykyjohtaminen osa strategista johtamista, jolla varmistetaan liiketoiminnan tuloksellisuus ja henkilöstön hyvinvointi
•Varma tarjoaa yrityksille työkykyä tukevien käytäntöjen kehittämiseen liittyvää osaamista, työkykyjohtamisen palveluja
•Eläkepalveluista eläkeneuvontaan, työeläkekuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä osaaminen
•Onko yhteistyön avulla saatu aikaan haluttuja vaikutuksia?: esimiestyön kehittyminen, maksuluokka, sairauspoissaoloprosentti ja –kustannukset
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
7
8. Kuntoutuksen tuloksellisuus
•Vuonna 2013 Varman kuntoutujista 72,4% palasi työelämään
Vuosi 2013
Kuntoutujien keskimääräinen eläke/kk
1552 €
Eläkemeno/henkilö
285 000 €
Eläkemenon säästö yhteensä
327 000 000 €
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
8
9. Kuntoutuksen tuloksellisuus (ETK)
•Keskimäärin työeläkekuntoutuksen kustannukset olivat 20 800 euroa/kuntoutuja vuonna 2012
−Työkyvyttömyyseläkkeen keskikustannus oli 12 400 euroa/vuosi
•Työeläkekuntoutukseen sijoitetut varat on saatu takaisin, jos kuntoutuja on työssä vähintään 1,7 vuotta kuntoutuksen jälkeen
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
9
10. Varman uudet työkyvyttömyyseläkkeet ja saapuneet kuntoutushakemukset 2008-2013
4116
3894
3936
3877
3662
3610
1325
1398
1553
1847
2032
2099
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
2008
2009
2010
2011
2012
2013
työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyneet
kuntoutushakemukset
T
x
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
10
11. Ajoissa liikkeelle työeläkekuntoutusasiassa
Epäilty työkyvyttömyyden uhka
Puheeksi ottaminen Työterveysneuvottelu ja arvio Kuntoutussuunnitelma
Kuntoutushakemus Varmaan
Lääkärin B-lausunto
Työnantajan kuvaus työtehtävistä
Varma antaa päätöksen oikeudesta kuntoutukseen
Sovitaan kuntoutusohjelmasta, käytetään tarvittaessa palveluntuottajan apua
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
11
12. Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
•Uhka joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle/on jo kuntoutustuen saaja.
•Ammattipätevyys koulutuksen tai työn kautta
•Ansiorajavaatimus täyttyy
(työansioita vähintään 33 930,09 euroa (v. 2014) hakemista edeltävien viiden vuoden ajalta)
•On työelämään vakiintunut
-vähintään viisi vuotta työhistoriaa
-työsuhteen päättymisestä ei ole useita vuosia
•Ei oikeutta liikenne– tai tapaturmajärjestelmän ammatilliseen kuntoutukseen.
Työeläkekuntoutuksella voidaan estää tai siirtää työkyvyttömyyden uhkaa ja säästää eläkemenoa.
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
12
13. Työeläkekuntoutus – milloin ja mitä ?
•Työkokeilu työhön paluun tukena
•Kesto tavallisesti 1-3 kuukautta, enintään 6 kuukautta
Paluu työhön pitkän sairausloman jälkeen
•Uuden työn oppiminen työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla, nykyisen tai uuden työnantajan palveluksessa
Siirtyminen terveydentilalle paremmin soveltuviin työtehtäviin
•Kouluttautuminen uuteen ammattiin työeläkeyhtiön tuella
Ammatin vaihtaminen terveydentilan takia
• Yrittäjän työkokeilu
• Elinkeinotuki
Elinkeinotoiminnan muuttaminen tai aloittaminen terveydentilalle paremmin soveltuvissa tehtävissä
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
13
14. Oikeuspäätökset diagnoosin mukaan vuosina 2011-2013
50,8
52,3
50,6
20,7
21,6
20,4
28,5
26
29
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
2 013
2 012
2 011
tules
mielenterveysongelmat
muut
Puolet kuntoutuksen hakijoista sai oikeuspäätöksen tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia ja joka viides mielenterveydenongelmien vuoksi
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
14
15. Keskeisimmät syyt kuntoutushakemuksien hylkäämiseen Varmassa vuosina 2009-2013 prosenttijakauma
60
60
60
64
69
25
22
29
26
21
10
4
5
5
6
5
14
6
5
4
2009
2010
2011
2012
2013
ei tk uhkaa
ei tarkoituksenmukaista
työansiot alle rajamäärän
muu
17,2%
15,8%
18,6%
17,3%
12,6%
Hylätty
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
15
17. Varman kuntoutujat
Noin 2 400 kuntoutujaa koko ajan prosessissa
•Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä
•Pitkä työkokemus ja usein vähäinen pohjakoulutus
•Raskaita työtehtäviä tai toistuvaa työskentelyä yksipuolisissa työasennoissa, enenemässä määrin myös asiantuntijatason tehtävistä
•Työhön tullut paineita kiireen, muutosten ja lisääntyvien osaamis- ja laatuvaatimusten myötä, ulkoistamisprosessit
•Teollisuuden ohella vahvasti edustettuna palvelusektori ja asiantuntijaorganisaatioita mm hotelli-, ravintola-, pankki-, kaupan ja kuljetus alat
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
17
18. Kuntoutus toimintaverkostona (Jari Lindh 2013)
•Työelämätoimijuus
•Yksilö fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena
•Työkyky, suhde palkkatyöhön
•Kuntoutus järjestelmänä
•Kuntoutuksen organisatoriset resurssit ja säännöt
•Kuntoutuksen toimintatilanteet
•Asiakas-asiantuntija –vuorovaikutus, kuntoutuksen käytännöt ja prosessit
•Kompensaatioajattelusta vaihtoehtojen tarjoamiseen. Miten rakenteet ja sosiaaliset tilanteet mahdollistavat kuntoutujan toimijuuden ja autonomia lisääntymisen?
•Työmarkkinat
•Työmarkkinoiden rakenne ja dynamiikka
•Työpaikat, työyhteisöt
Miten verkosto rakennetaan/mobilisoidaan ja eri toimijat saadaan sitoutumaan kuntoutuksen tavoitteisiin ja toimintatapoihin?
*Verkostoa luotaessa tai synnytettäessä materiaaleiksi sopivat sosiaaliset, tekniset, taloudelliset, tieteelliset poliittiset ja luonnonmateriaaliset ainekset
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
18
19. Varman kuntoutuksen toimijaverkosto: Työsuhde voimassa
Yritys
Työeläke-
vakuuttaja
Työterveys- huolto
Toimii / Varmalla välineitä verkoston kehittämiseen
Kuntoutuja
•Onnistuttu luomaan lakisääteinen ammatillisen kuntoutuksen malli, johon eri osapuolet sitoutuvat
•Järjestelmällisen yhteistyön seurauksena hioutunut aktiivinen kuntoutusverkosto tai "viritysvalmiina" odottava rakenne
•Määritellyt roolit, kuntoutujan tarpeiden mukainen toiminta - jo varhaisessa vaiheessa!
•Toimiva ja taloudellisesti kannustava keinovalikoima
•yksilön vastuu
•työnantajan vastuu
•yhteiskunnallinen vastuu
•Hyvät kokemukset kuntoutuksesta lisänneet kuntoutuksen kysyntää
•Työhönpaluun tukeminen omiaan lisäämään luottamusta työyhteisössä, tiedetään että jos sairastuu saa tukea
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
19
20. Työ- ja elinkeinotoimisto
Työeläke- vakuuttaja/ Kela
Terveyskeskus/
erikoissairaanhoito
Työeläkekuntoutuksen toimijaverkosto: Työsuhde päättynyt
Mitä kuntoutuja tarvitsee?
•Hakemuskäsittely
•Työkyvyttömyyden uhka, rajoitteet
•Kuntoutusasiantuntijan tilannekartoitus
•Mitä hakija toivoo?
•Mahdollisuuksien etsiminen yhdessä
•Minkälainen ammatillinen ja henkilökohtainen verkosto ja luottamuspääoma hakijalla on?
•Laaja: työkokeilupaikka voi löytyä pelkällä Varman ohjauksella
•Verkostot löydetään kun etistään: tarvitsee palveluntuottajan tukea
•Ei juurikaan verkostoja: työkokeilupaikkaa ei löydy ellei palveluntuottaja sitä etsi
•Palveluntuottajan rooli usein keskeinen
Verkostot etsittävä, palveluntuottaja usein apuna
Kuntoutuja
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
20
21. Työeläkekuntoutuksen toimijaverkosto: Yrittäjä
Yrittäjät yksin työkykyongelman kanssa
•Kuntoutus alkaa liian myöhään
•Saavat hyvää hoitoa yksittäisiin sairauk- siin erikoissairaanhoidossa mutta kukaan ei koordinoi tai tue työhönpaluuta.
•Jopa kannattava yritystoiminta voidaan lakkauttaa kun ei nähdä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia.
•Yhteistä onnistuneille kuntoutuksille
•Apua tilanteen jäsentämiseen kuntoutusasiantuntijan ja/tai palveluntuottajan tuella.
•Sopivien työeläkekuntoutuksen keinojen ehdottaminen näyttäytyi toimivana työvälineenä.
•Alivakuuttamisen takia toimeentulo on usein erittäin pieni
•Vakuutusturva muutenkin puutteellinen, esim. ammattitautivakuutus puuttuu.
Oma yritys
Työeläke-
vakuuttaja
Erikoissairaanhoito/ terveyskeskus/ yksityislääkäri
Kuntoutusverkosto usein ohut/ harvat varautuvat tkv-uhkaan
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
21
22. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö lisääntynyt
Yksilötyön lisäksi yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on kasvanut vuosi vuodelta.
•Yritysten kanssa yhteistyö aloitettiin 1990-luvulla (Kuntoutus aloitettu 1970-luvun lopussa.)
•Tarve tiiviimmälle yhteistyölle yrityksen ja työterveyshuollon kanssa on noussut työkykyriskien hallinnan ymmärtämisen myötä
•Fokus työkykyjohtamisen tukemisessa ja työkykyriskien hallinnan tukemisessa
•Työskentely tapahtuu yhteistyössä Varman muiden asiantuntijoiden kanssa
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
22
23. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö lisääntynyt
•Yhteistyö on monimuotoista, kuten
•Säännöllisiä tapaamisia työkykyriskien hallinnan tukemisessa
•Tilastoanalyysejä, havaintojen välittämistä yritykselle, erilaisia selvityksiä
•Yhteisten toimintatapojen sopimista ja prosessien kehittämistä (tth, yritys, työeläkeyhtiö)
•Kouluttamista
•Ohjausta ja neuvontaa
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
23
24. Tuloksia pitkäjänteisellä yritysyhteistyöllä
Tuloksia nähtävillä mm.
•Hakemuksien oikein kohdistuminen (ei haeta enää väärää etuutta)
•Työeläkekuntoutuksen tunnettavuus ja käyttö lisääntynyt
•Työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen
•Prosessien sujuvuus parantunut (eri osapuolten roolien/tietämättömyyden takia ei työhönpaluu viivästy)
•Työkyvyttömyyskustannuksiin vaikuttamisen mahdollisuuden ymmärtäminen eri keinoin on lisääntynyt
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
24
25. Yleisiä havaintoja kuntoutustyöstä yrityksissä
•Eniten hyödynnetään työkokeiluja, jotka ovat pääosin onnistuneita
•Muiden ammatillisen kuntoutuksen keinojen käytön hyödyntäminen on vähäisempää
•Työkuvien keventämis- ja järjestelyvaihtoehdot ovat haastavia;
•Hyväpalkkaisesta työstä ei motivoiduta siirtymään huonompipalkkaisiin töihin
•Sopivien keveämpien työtehtävien löytäminen on haasteellista
•Onko sopivien työtehtävien etsintä liian kapea-alaista?
Voisiko etsintää laajentaa esimerkiksi koko konsernitasolle kevyempien työtehtävien/työkokeilupaikkaa etsittäessä?
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
25
26. •Taloudellinen tilanne vaikuttaa työhönpaluu- mahdollisuuksiin
•Prosessit ovat hitaampia, jos ei ole työtä, mihin palata
•Toisaalta työkokeilujen määrät kasvaneet joka vuosi
•Joskus työn väliaikainen keventäminen riittää mutta usein tarvitaan pysyviä muutoksia työhön. Näiden järjestely taloudellisesti kestävästi on vaativaa
•Taloudellisesti haastavana aikana ei voi ajatella että sopiva työ järjestyy "lähettämällä kuntoutuja palveluntuottajalle"
•Varsinkin vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat pitkäaikaista tukea omalta työnantajaltaan ja työterveyshuollosta
Yleisiä havaintoja kuntoutustyöstä yrityksissä
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
26
27. •Esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö ja sen sujuvuus yhdessä työntekijän kanssa on merkittävä tekijä työhönpaluun kannalta
•Esimiesten kustannustietoisuus työkyvyttömyyden kustannuksista vaikuttaa myös kevyemmän työn järjestelyhalukkuuteen
•Työkykykoordinaattorin tms.koordinoivan henkilön rooli korostuu sujuvassa työhönpaluussa
•Prosessit sujuvat nopeammin, aika ei mene "byrokratian" tai toimintatapojen selvittelyyn
Yleisiä havaintoja kuntoutustyöstä yrityksissä
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
27
28. Onko työeläkekuntoutus murroksessa?
Työeläkekuntoutus on murroksessa
•Työ ja työelämä on muuttunut: tehokkuusvaatimus kasvaa työkuvat laajenevat, osaamista pitää jatkuvasti päivittää
•Työllisyystilanne on muuttunut: uuden työpaikan saaminen on vaikeutunut, myös korkeasti koulutetuille
•Miten osatyökykyinen pärjää tässä ympäristössä? Kilpailu työpaikoista niiden kanssa, joilla ei ole terveydellistä rajoitetta
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
28
29. Onko työeläkekuntoutus murroksessa?
•Kyky ymmärtää työnantajien tarpeita korostuu talouden murroksessa. Tämä aiheuttaa paineita työeläkekuntoutuksen onnistumiselle
•Kuntoutusasiantuntijoilta vaaditaan enemmän tietotaitoa kuin ennen. Katse suunnataan nyt tulevaisuuteen takapeilin tuijottamisen sijaan
•Ajoissa liikkeellä, yhteistyö yrityksen ja työterveyshuollon kanssa, havainnot hakemuksista, työhönpaluun tukemisen vaihtoehdot, osa-aikaratkaisut, palveluntuottaja silloin kuin ei voi jatkaa omalla työnantajalla
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
29
30. Onko työeläkekuntoutus murroksessa?
•Työeläkekuntoutuksen keinot: ovatko työeläkekuntoutuksen keinot riittäviä vai pitäisikö keinovalikoimaa laajentaa? Riittääkö painopisteen siirtäminen työkokeiluista uudelleenkoulutukseen?
•Onko kuntoutuksen käyttö jo arkipäiväistynyt ja varhaistunut?
•Tietoisuus työeläkekuntoutuksesta on lisääntynyt ja tämän johdosta etenkin isoissa yrityksissä ollaan saatu hyvällä työkykyjohtamisen osaamisella hyviä tuloksia eläkeriskitapauksissa ja ylipäätään sairauslomalla olevien työntekijöiden kohdalla
•Kasvupotentiaalia on edelleen etenkin pienissä yrityksissä
Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari
9.4.2014
30